teekoo kirjoitti:Päättääkö jatkossa kreikan ja italian ihmiset suomipystärin jalostuksesta. Säilyykö rotujärjestöllä itsenäinen asema vai onko se jatkossa tilivelvollinen jollekin toiselle taholle. Mitä käytännössä on hyötyä olla Unescon maailmanperintökohde, ehkä suden syödessä maailmanperinnön korvaus summa on suurempi.
Ja Änkyrä jatkoi:
Unescon maailmanperintökohteen statuksen saaneesta (siihen joutuneesta) asiasta ei itse päätetä enää mitään. Ainakin rakennusten osalta asia on näin.
Teekoon ja Änkyrän huoli on nykyisessä EU-ympäristössä ja Suomen ihailtavassa, mutta usein myös hyvin lammasmaisessa säädöskuuliaisuudessa ymmärrettävää ja paikallaan. Ajatus itse tuosta kanalintujen tämäntyyppisen metsästysmuodon suojelemisesta on myös mainio! Nopealla googletuksella löytyi kuitenkin lohduttavaakin tietoa, joskin tämä Suomenpystykorva-hanke lienee täysin ainutlaatuinen l. sen käytänteitä ei voi reaalisesti ennustaa:
Maailmanperintö
Maailmanperintökohteita on listalla tällä hetkellä (9/2012) yhteensä jo 962. Näistä 745 kpl on kulttuuriperintökohteita, 188 kpl luonnonperintökohteita ja 29 kpl yhdistettyä kohdetta (sekä kulttuuri- että luonnonperintö). Nämä kohteet sijaitsevat 157 maailmanperintösopimuksen allekirjoittaneen valtion alueella. Suojelukohteina on hyvin erilaisia asioita järvistä ja puistoista rakennuksiin ja kaupunkeihin.
Kukin maa on vastuussa omien kohteidensa hoidosta, mutta UNESCO voi tulla tarvittaessa auttamaan, jos kohteita uhkaa jokin välitön vaara. (Pedot, perinteisten käyttömahdollisuuksien kaventaminen...?) Jos perintökohdetta ei listalle pääsyn jälkeen suojella ja hoideta asianmukaisesti, kohde voidaan Unescon toimesta poistaa maailmanperintölistalta. Jäsenmaiden velvollisuuksiin kuuluu raportoida säännöllisesti perintökohteidensa tilasta ja niiden eteen tehdystä työstä sekä yrityksistä lisätä kansalaisten tietoisuutta maailman kulttuuri- ja luonnonperinnöstä. Unesco pitää listaa myös uhan alla olevista maailmanperintökohteista (List of World Heritage in Danger). Tällä listalla ovat kohteet, joita uhkaa jokin välitön vaara ja jotka siten ovat erityistarkkailun alla. Näitä kohteita varten ollaan valmiita tarvittaessa ryhtymään erilaisiin hätätoimenpiteisiin.
Suomessa maailmanperintökohteita on tällä hetkellä kuusi kulttuuriperintökohdetta (Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan paperitehdas, Sammallahdenmäki, Struven kolmiomittausketju) ja yksi luonnonperintökohde (Merenkurkku). Suomessa kohteiden suojelusta ja huollosta vastaavat Suomen kansallinen Unesco-toimikunta, ympäristöministeriö ja Museovirasto.
Itseäni tässä kuvauksessa jää edellä mainitun ennustamattomuuden lisäksi arveluttamaan ainoastaan
yksi noista kohteiden suojelusta ja huollosta vastaavasta tahosta...
Muilta osin jaksan uskoa, että hanke tuottaisi rodulle enemmän hyviä kuin kielteisiä seurannaisvaikutuksia.
Wikipediasta löytyy vielä huomattavasti kattavampi kuvaus koko asista hakusanalla: "maailmanperintöluettelo"
Hieno rotu, hieno harrastus!