Edesmennyt spn Kitron Sanni, Hamina

[antti juhani]

Omistimme vaimoni kanssa spn Kitron Sanni 4 v. hankittu Kitron kennelistä Muhokselta (tämän kennelin koirat eivät hauku turhaan). Käytin sitä paljon treeneissä, kaikilla säillä ja keleillä, myös talvella. Koko perhe osallistui koiramme hoitoon yhdessä, vaimoni kävi myös Sannin kanssa koppelohaukuissa saaden hyviä tuloksia.

Ainoastaan naapurissa asuva n. 45v. mieshenkilö oli valittanut meidän koirastamme, muut naapurit ihastelivat koiraamme ja ihmettelivät sen haukkumattomuutta sekä ihalivat sen luonnetta.

Se oli luonteeltaan erinomaisen hieno, ihmis- ja lapsirakas ja kaikkien koirien kaveri heti alusta alkaen sekä täysvaltainen perheenjäsen. HYvä haukkukoe -ja metsästyskoira, joka kehittyi silminnähden etenkin viime vuonna. Sanni voitti kokeet 2003 Iissä, Vainikkalassa ja oli 2. talvikokeissa Valkealassa. Sanni rupesi löytämään ja haukkumaan 2 v. iässä myös näätää, se löysi yllättävän usein niitä eri puolita Suomea kokeissa/metsällä.

Asuinpaikkana sillä oli Haminan kaupungin taajama, rivitalon piha, jossa lukittu koiratarha. Se oli täysin terve, viihtyi hyvin tarhassa ja sillä oli koko elämänsä ajan hyvä hoito ja virikkeitä vähintäänkin riittävästi. (se matkusti mukana lomareissuillamme ympäri Suomea. joka vuosi).

Viime syksynä se oli erinomaisessa iskussa ja saimme metsällä viitenä (5) peräkkäisenä päivänä eri puolilla Suomea 5 pudotusta, en enää ampunut yhtään lintua sen jälkeen.

Sanni ei haukkunut koskaan öisin ja päivisin hyvin vähän (tervehti muita koiria n. 15-20 sek. haukkuen iloisesti, häntää heiluttaen koppinsa katolla), mutta naapurini ampui rakkaan koiramme 08 elokuuta n. klo 20.00 päivänvalossa. Kysyessäni syytä ampumiseen hän ilmoitti minulle: "Rakki räksytti häiritsevästi". En varmaan ikinä enää saa näin vähän haukkuvaa suomen pystykorvaa lemmikiksi ja koe -ja metsästyskoiraksi. Ampuja ei antanut lupaa ottaa uutta pystistä, mutta mielestäni se on ainoa oikea metsästyskaveri minulle. Naapuri päätti minun harrastukseni todella traagisesti eikä osannut kuvitella minkä järkytyksen/surun ja jälkimainigit hän teollaan aiheutti (oikeudenkäynti, jossa käsitellään: mm. törkeää kotirauhan rikkomista, törkeää vahingontekoa )

Tuttavat, lähinaapurit ja koiraihmiset järkyttyivät pahasti tapahtuneesta ja taloyhtiömme iäkäs naishenkilö sai sydänkohtauksen ampumisesta seuraavana päivänä. Hän onneksi selvisi ko. kohtauksesta.

Henkilökohtainen tavoitteeni Kitron Sannille oli seuraavan 3 vuoden aikana selvitä haukkukuninkuuskisoihin ( 10 parasta osallistuu ). Oman käsitykseni, koirani tuntien ja Mäkisen Pertin sanoin: " HYvä että tavoitteet on korkealla ja Sannilla on siihen mahdollisuudet". Oma lisäykseni oli; kaiken sattuessa kohdalleen !!.

Ampuja on myöntänyt tekonsa ja hän ei ole katunut tekoaan laisinkaan.
Suomen Pystykorvajärjestössä ja Suomen Kenneliitossa Kitron Sannin menetys oli jalostusmielessä käsittääkseni paha menetys, ei sukua etelän koirille ja sen isä oli haukkukuningas Jere. Onneksi Sannilla takana yksi hyvin hoidettu pentue takana (4 pentua), josta olen todella ylpeä ja niiden tulokset näyttelyissä ja metsällä ovat olleet todella hyvät.

Myös Virvelle, A-P:lle ja J-M:lle menetys on rahassa mittaamaton ja valmistelut oikeudenkäyntiin ovat surun keskellä täydessä vauhdissa, mutta muistot mahtavan hienosta koirasta elävät sydämissämme ikuisesti

Antti Alatalo
Kellonsoittajankatu 7 I
49400 Hamina

[Vieras]

Yhdessä eletty ei katoa koskaan.

Olen pahoillani, että menitte koiranne tuolla tavalla. Toivottavasti syyllinen saa rangaistuksen, mutta koiraa ei enää takaisin saa. Mutta "elämä jatkuu" kuten minulle sanottiin haudattuani koirani pe 24.9.

[rymy]

aivan hirvittävä tapaus. ihan itkettämään rupesi, tuntuu pahalta puolestanne..
oma spu jouduttiin lopettamaan syksyllä 13 vuoden iässä, onneksi jäi 1,5 vuotias spu lievittämään ikävää.. voimia ja jaksamista! Ikävä ei varmasti hellitä, mutta muistakaa vaalia muistoja!