RIISTAVALIO

Tämän otsikon alla keskustellaan suomenpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 30 Loka 2020, 19:10

Uimonen kirjoitti:
30 Loka 2020, 17:58
Eerolta hyvin mielenkiintoista pohdintaa. Minun osaltani - tai siis Aavan osalta - tulkintasi ei kuitenkaan osu ihan oikein. Pystykorva on minulle ennen kaikkea metsästys- ja arkipäivänkaveri; koe- ja muu toiminta tulee jossain siellä perässä. En siis tarkoituksella rajoita lintujen (tai muun riistan) ampumista koiralle vaikkapa koetoimintaa ajatellen. Ensin tulee aina metsästys. On vain niin, että oma tavoitteeni ei ole koskaan ollut täyttää pakastinta linnuilla, vaan saada elämyksiä. Niitä saa jatkuvasti myös ilman pudotuksia. Tällöin myös harvakseltaan tehty pudotus tuntuu aina varsin erityiseltä niin miehelle kuin koiralle. Toisaalta, kun nämä etelässä olevat omat turvalliset jahtimaat ovat susien takia aika vähissä, niin ei ole järkevää pudottaa niiltä alueilta kaikkia lintuja; mitäs sitten haukuttaisi...

Esitit, Eero, tuolla seuraavan kysymyksen:
Yksin kertainen kysymys: Voiko huippukoe koira olla samaan aikaan Metsästyskoira jolle ammutaan lintu, kun se on mahdollista?

Kyllä voi, mutta voi olla olemattakin. Kaikki koirat ovat yksilöitä ja reagoivat pudotusten määrään eri tavalla. Ja kaikki isännät / emännät toimivat omien motiiviensa ohjaamina. On siis niin, että isännän / emännän tavoite koiransa suhteen, sekä koiran yksilöllinen luonne määrittää sen, miten yksittäiselle koiralle ammutaan riistaa - mitä hyvänsä riistaa - ja kuinka paljon. Sinä ja tyttäresi tunnette koiranne parhaiten, ja toimitte sitten sen mukaan mitä tältä hienolta harrastukselta haluatte ja toivotte.

Oikein hyviä jahtireissuja - pudotuksilla tai ilman!
Olen täällä saanut monta vastausta moneen asiaan. On ollut suhtautumista jos toista, mutta nöyränä otan hatun päästä ja sanon tämän vastauksen olevan yksi rehellisimpiä, suorimpia ja arvostavia vastauksia joita olen saanut. Kiitos Sami.
Eero Honka
Helsinki

Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 31 Loka 2020, 20:46

Hyvää pohdintaa ja totuus on jo tullut ilmi. Joku koira kestää paremmin useita lintupudotuksia, kuin toinen.
Ensimmäinen käyttövalioni tuntui kestävän pudotuksia, eikä se herkistänyt tyhjiin haukkuihin. Enemmänkin ongelma oli se, että opetteleva isäntä karkotti useamman linnun haukusta, kuin ammattipystykorvahenkilö. Voi pehkana niitä koiran katseita, kun onnistuu karkottamaan linnun upeasta haukusta. Ja varsinkin niitä useita hetkiä, kun menet torumaan koiraa "tyhjästä" haukusta, kun sieltä lähteekin lintu. Arkea etelä- pohjanmaan tiheiköissä, ennen kuin aloin nauttimisen pohjoisen unelmametsissä. Vaikka upeitakin metsiä yhä nykyäänkin löytyy paikoittain kotoakin. Siihen aikaan paljonkin.
Nykyiset elossa olevat käyttövaliot ovat löysiä. Hyvänä jahtisyksynä tulee tyhjiä haukkuja hajupuulle. Silti en ole ikinä miettinyt koetoimintaa metsästäessäni. Ensin tulee metsästys aina. Sitten koetoiminta. Onhan ne hajupuun tyhjät haukut todella ärsyttäviä metsälläkin. Kokeissa niistä onneksi rangaistaan virhepisteillä, ja hyvä niin. Kertoo sekin jotain koirien jalostukselle.
Silti en ikinä jätä lintua ampumatta, vaikka se saattaisi herkistää koiraa. Enemmänkin jätän ampumatta osan linnuista iän ja suvun jatkamisen takia. Vanha koppelo saa jatkaa eloaan pohjoisen kairallakin. Joskus sitä joutuu ampumaan vanhan metsonkin, ahneutta vai koiran palkitsemista, menen ja tiedä. Ainakin perustelu on helppo, koira nauttii selvästi enemmän vanhan metsokukon ollessa puun juurella tutkittavana loistavan haukun jälkeen.
Kaikkien kannattaa miettiä mitä tältä elämäntavalta haluaa, oman koiransa ominaisuuksien mukaan. Onko se tärkein metsästys, vaiko koetoiminta ja jopa arvokisat.
Omasta mielestä tarhassani on huippukoirat, ja sehän se onkin tärkein. Omine pikku virheineen.
Ihania koiria kotona sohvalla ja metsässä. Naapurienkin mukaan hienoja koiria. Sydämen kavereita, joita ilman ei ole ihanaa ja hyvää elämää.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 31 Loka 2020, 20:52

Niin ja anna nuoren koirasi Eero haukkua hirviäkin. Supikoiria ja näätiä. Vaikka majavaa. Karhua.
Vain harvoilla narttupystykorvilla hirvikiinnostuksesta tulee niin häiritsevän sitkeää, että se haittaisi linnun pyyntiä.
Ja jos tulee, omistaa sellaisen kultakimpaleen, ettei niitä synny montaakaan vuosikymmennessä. Sitten vaan hirveä nurin, aivan mahtavaa hommaa sekin pystykorvalla.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja peija04 » 01 Marras 2020, 00:27

Mielenkiintoista, että sinänsä itsessäänkin mielenkiintoinen, ja oikeinkin tarpeellinen keskustelu, käydään aiheen ”Riistavalio” alla. Käytän sanaa keskustelu tarkoittaakseni, että on ylen positiivista, että tällä foorumilla joku vastaa / jatkaa jonkun toisen kirjoitukseen.

Ed. esille tuomaani tuon mukaan voimakkaan aspektin kirjoitusten sisällöstä. On helppo olla mukana kirjoitusketjussa, jossa ollaan positiivisia, joka on tyyliltään kerronnallinen, joka ei ota kantaa tai jonka nimellinen tarkoitus on tuoda esille kulloisenkin rodun hyviä (ylivertaisia) ominaisuuksia. Puhumattakaan, että tarinalla on ylisukupolvinen jatkumo.

Ed. mielipiteeni perustuu kokemukseen, kuten kaikki tällä kertaa kirjoittamani. Kokemukseen omista kirjoituksista ”Pystykorvamiehen kesähajatuksia”, ”Kettytytön syksy” jne., ja vastakohtana muutamat muut kirjoitukset. Tähän on hyvä heittää takauma ”Kettutytön syksy” tarinasta, joka loppuu ”Ketun” ollessa vielä oikeasti pentu, että ”Haukkuottelussa tavataan”.

Mutta itse asiaan, joka sinänsä on naurettava, paitsi että se on itkettävä. On surkuhupaisaa, että foorumin suosituin kirjoittaja kyselee mitä kyselee.

Syy ei ole Eero Hongassa, eikä varsinkaan tyttäressään (Vaikka Eero paljastaakin olleensa lähes joka hommassa mukana). Syytä / syyttömyyttä ei liene suoranaisesti kenessäkään. Siis suoranaisesti. Syy on meissä kaikissa. Me raukat olemme lähteneet mukaan, jostain kumman syystä ajattelutapaan, että kaikki toiminta, käyttäytyminen, osaaminen jne. pitää arvottaa.

Eikä siinä, arvotetaan vaan. Ed. kerroin, että kaikki kirjoittamani perustuu kokemukseen. Niin perustuukin. Kokemukseen, josta Eero Honka, Sami Havia ja useimmat muut saattavat vain unia nähdä. Olen ampunut koirieni haukkuun vähintään sata metsolintua, ja teeret päälle. Olen alusta alkaen antanut koirani muidenkin käyttöön. Heidän saalismäärää en kehtaa edes arvioida. Aina on ollut käytäntö, että ennen koekautta käydään metillä ja ammutaan lintuja.

En kerta kaikkiaan saata ymmärtää haukku-otteluun liittyviä ”tarinoita”, että vasta koekauden jälkeen alettaisi metästää. Toisin sanoen, en saata ymmärtää koiranpitoa (Suomenpystykorvan), joka perustuu, edes vähässä määrin, koetoimintaan. Suomenpystykorva on metsästyskoira. Päättäköön kukin kohdallaan mitä metsästää, mutta muistakoon: Kolmenkymmenenviiden vuoden kokemuksella en ole tavannut ketään rehellistä koiramiestä –naista, jolla olisi lukuisista yrityksistä huolimatta ollut oikeasti hyvää kaiken riistan koiraa. Siis ihan oikeasti.

Eero Hongalle ja tyttärelleen suosittelen tekemään valintansa kohtuu nopeasti. Jos haluatte lintukoiran, niin hirvihommat seis. Jos haluatte hirvikoiran, niin ostakaa karhukoira. Jos haluatte metsästykseltänne ennalta-arvaamattomuutta ja oman koiranne hallitsemattomuutta, kenties pelkoa sen hengestä, niin katsokaa ”riistavalio”-peli loppuun saakka.

Ja edelleen, vankkaan kokemukseen pohjautuen, muistutan Eero Honkaa, tytärtään ja muutamaa muutakin, että metsässä elää muutama muukin laji kuin metso, teeri ja hirvi. (HUOM! en maininnut pyytä.) Suomenpystykorva saattaa olla kiinnostunut myös niistä. Mitenkäs niitten kanssa pitää toimia? Pitäisikö poro, myyrä ja sopulikin lisätä riistavalio-luetteloon?
Olli Silvennoinen

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 01 Marras 2020, 10:28

peija04 kirjoitti:
01 Marras 2020, 00:27

Syy ei ole Eero Hongassa, eikä varsinkaan tyttäressään (Vaikka Eero paljastaakin olleensa lähes joka hommassa mukana). Syytä / syyttömyyttä ei liene suoranaisesti kenessäkään. Siis suoranaisesti. Syy on meissä kaikissa. Me raukat olemme lähteneet mukaan, jostain kumman syystä ajattelutapaan, että kaikki toiminta, käyttäytyminen, osaaminen jne. pitää arvottaa.
On Olli hienoa, että menet suoraan henkilöön turhia kursailematta, näinhän se tuleekin toimia jos henkilö ottaa ohimoon. Kun nähdään jossain nokakkain uskon etten persoonana sinua kiukuta sen suuremmin.

"Paljastan" että olen mukana lähes joka hommassa tyttäreni kanssa. Niin olenkin mitä yhteiseen harrastukseemme liittyy! Tyttö on hoitanut koiran kotikasvatuksen ja minä (yhdessä hänen kanssaan) hoidan tuon metsästys puolen kasvatuksen. Harmittaako sinua, että tyttärelläni ja minulla on yhteinen harrastus ja miten koet sen vaikuttavan esille nostamaani asiaan, ovatko kokeiden huippumenestyjät eriytymässä "metsästyslinjasta"? Yleinen kanta jota on otettu on "Kyllä jotkin yksilöt". Tämä on mielestäni hyvä havainto, kun se rehellisesti tuodaan esille!
peija04 kirjoitti:
01 Marras 2020, 00:27

Eero Hongalle ja tyttärelleen suosittelen tekemään valintansa kohtuu nopeasti. Jos haluatte lintukoiran, niin hirvihommat seis. Jos haluatte hirvikoiran, niin ostakaa karhukoira. Jos haluatte metsästykseltänne ennalta-arvaamattomuutta ja oman koiranne hallitsemattomuutta, kenties pelkoa sen hengestä, niin katsokaa ”riistavalio”-peli loppuun saakka.

Ja edelleen, vankkaan kokemukseen pohjautuen, muistutan Eero Honkaa, tytärtään ja muutamaa muutakin, että metsässä elää muutama muukin laji kuin metso, teeri ja hirvi. (HUOM! en maininnut pyytä.) Suomenpystykorva saattaa olla kiinnostunut myös niistä. Mitenkäs niitten kanssa pitää toimia? Pitäisikö poro, myyrä ja sopulikin lisätä riistavalio-luetteloon?
Paljastan tässä nyt senkin suuren asian, että tyttäreni on ollut mukana kun Nevalle on ammuttu 5 fasaania, yksi näätä ja on Neva maininnut listallasi olevan Sopulinkin!! (tätä ei tarvinnut ampua, emmekä ehtineet raukan henkeä säästämään. Tapahtui Norjassa.). Olen lähes varma, että jokunen myyräkin on kohdannut loppunsa metsälenkeillämme.

Valinta linnulle on siis tehty jo. Kasvattajalta ja ystäviltäni saamilla ohjella hirvihommiin otetaan "aika lisää" ja vaikka mahdollisuus jopa kaatoon olisi, niin nyt koetetaan sitä mettä lintua alkuun. "Ensin lintuhomma kuntoon, maa elukat sen jälkeen", tämmöisen ohjeen sain vasta eilen puhelimessa. Ai niin, tytär ei ollut mukana, paljastan sen nyt tässä.
Eero Honka
Helsinki

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 01 Marras 2020, 10:31

Paljastan tässä nyt senkin suuren asian, että tyttäreni on ollut mukana kun Nevalle on ammuttu 5 fasaania, yksi näätä ja on Neva saanut listallasi olevan Sopulinkin!! (tätä ei tarvinnut ampua, emmekä ehtineet raukan henkeä säästämään. Tapahtui Norjassa.). Olen lähes varma, että jokunen myyräkin on kohdannut loppunsa metsälenkeillämme.

Pahus kun täällä ei ole muokkaus nappia ja tuonne jäi pieni virhe, tässä kappale kuten se kuuluuisi olla.
Eero Honka
Helsinki

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 03 Joulu 2020, 20:48

Olen tässä nyt noin kuukauden odotellut Ollin vastausta yksityisviestiin, mutta ei ole edes lukenut lähettämääni.

Voin hiljaisuuden Ollin taholta olevan myöntyminen siihen, että riistavalion titteli on tervetullutta toimintaa pystykovaisille koirille. Hiljaisuus kertoo myös sen, että Ollikin ymmärtää isän ja tyttären harrastuksen voivan olla sama.

Mutta asiaan!

Nevalle on siis saatu näätä ja se on haukkunut niin hirveä kuin lintuakin. Hirvien haukkuminen alkaa jo otattaa aivoon rehellisesti sanottuna, mutta tämä johtuu taas omasta osaamattomuudesta lintujen kanssa. Avatkaas nyt sitten joku, että miten tästä olisi rakennettavissa sellaista "riistavalion" tietteliä?
Eero Honka
Helsinki

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 03 Joulu 2020, 21:02

Laitan tähän vielä lähes 13 vuotta sitten kirjoittamani pätkän:
Kukkoaho kirjoitti:
22 Joulu 2007, 14:10

Eilen lueskelin tuota Ruskalinnun laulua kun tyttäreni 5v pelmahti viereeni ja kyseli mitä luen, kerroin ja tyttö vaati lukemaan ääneen, luin pitkät pätkät hanhen metsästyksestä (Hanhien aikaan), luettiin sitten tarina loppuun iltasaduksi, tarina loppu kuviin ja ajattelin, ettei tyttö nyt ihan tarkkaan ole jaksanut kuunnella, mutta yllätti minut kysymällä "onko siellä kuvaa siitä yksikorvaisesta koirasta?", tarinan alkupuolella Tuominen kertoo ensimäisestä pystykorvastaan joka jossain tappelun rähäkässä menetti toisen korvansa.

Taitaa sitten tytöstä tosissaan tulla minulle se eräkaveri, niin tosissaan se tarinoita kuuntelee, kuinkas moni on mennyt nukkumaan kuunnellen ilta saduksi Erkki Tuomisen tarinoita :wink:
En olisi uskonut kuinka kaikki onkaan lopultaan mennyt? Tuolla 5 vuotiaalla on nyt oma "riistavalio" kainalossa.
Eero Honka
Helsinki

peija04
Viestit: 264
Liittynyt: 27 Heinä 2011, 14:48

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja peija04 » 05 Joulu 2020, 21:27

On se kumma asia, tämä kirjoittajan ja lukijan välille muodostuva suhde, tai pikemminkin luulo, että kirjoituksella, jossa mainitaan jonkun nimi, olisi automaattisesti tarkoitus tavoitella suhdetta henkilöön, jonka nimi on tullut mainittua.

Ja vähintään yhtä kumma asia on, että jos tulee kirjoituksessaan maininneeksi jonkun nimen, niin se vääjäämättä tarkoittaa, että menee ”suoraan henkilöön”, koska ko. henkilö ottaa kirjoittajaa ohimoon.

Ja kaikkein kummallisinta lienee, että on yleisesti hyväksyttyä, ja maan / maailman tapa, että kaikkea pitää, ja saa, ja pitää saada kritisoida. Joskus tätä kaikkein kummallisinta asiaa nimitetään sananvapaudeksi, joskus mielipiteen ilmaisun vapaudeksi, joskus uskonnonvapaudeksi, ja joskus jopa perustuslain takaamaksi kansalaisoikeudeksi.

Yksityisviesteihin lyhyesti, että en hyvälläkään mielikuvituksella olisi kuvitellut, että tällä foorumilla sellaisia vielä lähetellään. Ja se, että olisin moisen edes havainnut, olisi edellyttänyt kirjautumisen, jota en tee koskaan kuin vain kirjoitustani/viestiäni lähettäessä.

Kiitos kuitenkin Eerolle yksityisviestistä. Tuntui hyvälle.

Isän ja tyttären suhteen totean, että olet hyvällä alulla. Ja lisään, että omien poikien kanssa se on vähintään yhtä hienoa. Ja lisään korostetusti seikan, joka sinulta kenties jäi väliin, eli lasten äidin kanssa se vasta mukavaa onkin.

Mielipiteeni riistavalio-tittelin tervetuloon voit lukea jäljempänä kohdasta kyselytunnin yhteenvetona.

Yllä mainitun perusteella, tai siitä huolimatta, heitän kehiin pari asiaa.

1. Kuinka suuri osuus kunkin rodun syntyneistä pennuista kehittyy tasolle, joka vastaa yleistä käsitystä hyvästä metsästyskoirasta?

Miettimisen kannustamiseksi vastaan (arvaan) itsekin:
Suomenpystykorva linnunhaukkujana: 35 %, hirvenhaukkujana: 2 %
Pohjanpystykorva linnunhaukkujana: 15 %, hirvenhaukkujana: 1 %
Karhukoira linnunhaukkujana: 0 %, hirvenhaukkujana 35 %

2. Kuinka suuri osuus hyvässä metsästyskoirassa on suoraa seurausta perimästä (kasvattajan max. vaikutusmahdollisuus), entä ympäristötekijät (omistajan max. vaikutusmahdollisuus)

Vastaanpa (arvaanpa) tähänkin:
Suomenpystykorva: perimä 40 %, ympäristötekijät (harjoitusmahdollisuudet jne.) 60 %
Pohjanpystykorva: perimä 30 %, ympäristötekijät 70 %
Karhukoira: perimä 50 %, ympäristötekijät 50 %

Entäpä jos arvaukseni olisivat edes suuruusluokalleen oikeita?

Miten olisi mahdollista, että todennäköisyyttä perimän vaikuttavuuteen saataisiin lisättyä roturisteytyksillä?

Suomenpystykorvan kohdalla?
Linnunhaukkujana: Ei mitenkään.
Hirvenhaukkujana: Paritetaan Suomenpystykorvia Karhukoirilla.

Pohjanpystykorvan kohdalla?
Linnunhaukkujana: Paritetaan Pohjanpystykorvia Suomenpystykorvilla.
Hirvenhaukkujana: Paritetaan Pohjanpystykorvia ensisijaisesti Karhukoirille ja toissijaisesti Suomenpystykorvilla.

Karhukoiran kohdalla?
Linnunhaukkujana: Paritetaan Karhukoiria Suomenpystykorvilla tai Pohjanpystykorvilla.
Hirvenhaukkujana: Ei mitenkään.

Kyselytunnin yhteenvetona:
Suomenpystykorvan linnunhaukku-ominaisuudet /-osaaminen on täysin ko. rodun varassa, ja täten rotujärjestön, ja lopulta kansallisesta koiraharrastuksesta (kotimaisista roduista) vastaavan Suomen Kennelliitto ry:n vastuulla. Ko. rodun koirien synnynnäinen taipumus ja kiinnostus haukkua riistaa (lähinnä kanalintua) puuhun on poikkeuksellista ja ainutlaatuista koko maailman mittakaavassa. Kaikki, ja vähinkin, mitä tästä poikkeuksellisesta ominaisuudesta hävitetään on iäksi poissa.

Tervehdys Olli
Olli Silvennoinen

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Re: RIISTAVALIO

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 06 Joulu 2020, 17:18

Toiottavasti pystykorvista yli 35% on vähintään kelvollisia metsästyskoiria.

Arvaan myös, että koiria joilla on kyvyt haukkua 1. LINT kokeessa juoksee lintumetsällä käymättä koskaan kokeissa. Parhaiten periytyväksi ominaisuudeksi on jo kauan sitten todettu kokeissa käyminen.

Jotenkin olisi saavutettava sakkia enemmän kokeiden kylkeen ja tämmöinen kevyt askel kohden vaativia LINT kokeita saattaisi olla hyvä juttu?

Että ei ku sopulia haukkumaan Olli!
Eero Honka
Helsinki

Vastaa Viestiin