Pennun koulutus riistalle

[Noita]

Aikani olen kolunnut keskusteluja, lukenut artikkeleita, janonnut tietoa. Virittelisin keskustelua kuitenkin aiheesta, joka monelle metsästäjälle lienee tuttu. Pennun ensimmäinen syksy, ja riistalle ohjaaminen. Miten kokeneemmat koiranohjaajat ja kasvattajat alkaisivat etenemään?

Jos hyvin käy ei pentua tarvitse paljoa usuttaa, tai iltaisin nuotion ympärillä "riista-tansseja" tanssahdella. On kuitenkin koiria, jotka syttyvät myöhään, eivät syty ollenkaan, mutta voiko ohjaaja tehdä jotain lähtökohtaisesti niin väärin, että peli on menetetty?

Kun koira aloittaa haukun, oli haukussa mitä tahansa, niin miten siihen kuuluu oikeaoppisesti reagoida? Vai pitääkö vaan istua alas ja kuunnella punaisia sulosointuja? Pitääko koiraa kehua? Tuleeko kehuminen väärään aikaan, jos kehut silloin kun koira tulee haukulta tykö?

[vuonne]

Kun reilusti kysytään niin reilusti vastataan. Olen joulun jälkeen käynyt muutamien pentukoirien kanssa lintualueilla.
Koirat eivät ole olleet omia vaan vieraita. Kaikille näille koirille on ominaista erilainen käyttäytyminen riistalla. Toi-
set hakevat jopa laajasti, toiset taas ovat lähempänä. Toiset seuraavat peräänantamattomasti, toiset taas lopet-
tavat alkupyrähdyksen jälkeen. Haukkutyöskentely on ollut kaikille melkein samankaltainen, epävarma katkonainen
haukku. Toiset jättävät haukun, toiset taas haukkuvat pitempään. Neovoksi kaikkeen on, että koiraa on käytettä-
vä lintualueilla, että se kuulee lintujen lähtöääniä, siiveniskuja, ääntelyitä jne..Pari kolme kertaa viikossa riittää
puolentunnin-tunnin mittaisina harjoituksina. Äärettömän tärkeää on se, että alueella on lintuja. Pentukoiraa ei sai-
si kieltää muun riistan haukkumisesta, että riistavietti kehittyy. Kiellot tulee sitten myöhemällä iällä ja siihen koira
oppii. Minusta kaikkein hankalinta on tietysti lintujen löytyminen, mutta ennenkaikkea haukkutyöskentely. Pentu-
koira usein haukkuessaan vilkaisee isäntänsä suuntaan. On nähtävästi tärkeää, että tietäisi haukkutyöskentelys-
sään isäntänsä olinpaikan. Tällöin haukku pitkittyy, kun varmuus laumanjohtajasta on tiedossa. Pentukoira on vie-
lä kehittymätön itsenäiseen työskentelyyn. Tämän takia se on erittäin riippuvainen isännästään. Haukunjätöt ovat
oiva esimerkki siitä. Jos koirassa on lintuverisyyttä niin se syttyy linnuille, kun se hetki koittaa. Toisilla se tulee
jopa alle 2 v:na, toisille taas myöhemmin. Perintötekijät ovat ratkaisevassa asemassa ja miten ne ovat kulkeutu-
neet ko.aan pikinokkaan. Pulputtava teeri ei saisi olla koskaan koulutuskohde. Siihen ei vain koiran kiinnostus rii-
tä. Nähtävästi pulputuksessa on jotain sellaista, että koirien mielenkiinto ei siihen riitä. Luoja on ehken luonut
pulputuksen urosteerille suojaksi petoja ja petolintuja vastaan. Autosta ei myöskään saisi koiraa laskea linnuille.
Koiran kanssa pitää työskennellä niinkuin jalansyten.