Lintutiheydet

[vuonne]

terve..Pekoistahan sanotaan, että ne ovat puupäitä, mutta poikkeus vahvistaa säännön. Olet Pekka aivan oikeassa, että
nykynuoret eivät ymmärrä harrastusta, missä kaikki ei ole kohdallaan. Juuri näinä vuosina on teidän nuorempien mietit-
tävä, millä ihmeellä saadaan nuoret mukaan puuhunhaukkuvan koirien harrastukseen. Tätä visiota olen informoinut ny-
kyiselle puheenjohtajalle. Uskon, että siellä pohjanmaalla saadaan hyviäkin ideoita asian kuntoon saattamiseksi. Nyt on
korkea aika meidän kaikkien herätä taisteluun harrastuksemme puolesta. Sääntöjen uudistaminen oli erinomainen rat-
kaisu nykyaikaan ja niitä edelleen tarkistetaan. Hyvä Pekka, että otit kantaa....tästä se lähtee.............................

[vuonne]

terve...Syksyn aikana on käynyt ilmi se, että kanalintukannat ovat vähentyneet. Syykin aivan selvä
eli metsähakkuut. Haukkuottelu vuonna 2022 Mäntyharjussa näytti jo osviittoja kantojen vähenemi-
seen. Metsät ovat kauttaaltaan harvennetuja tai taimikoiksi saatettuja. Linnuilla ei ole yksinkertai-
sesti sitä suojaa jota tarvittaisiin petoja ja petolintuja vastaan. Alkanut hirvestys on tuonut tietoja,
joissa ihmetellään kanalintujen vähyyttä aikaisempiin vuosiin. Tämä tarkoittaa sitä, että voidaanko
kokeissa, otteluissa järjestää tasapuolisia koitoksia. Lintutiheydet jäävät 0,3-1 väliin kilometriä koh-
ti kokeissa ja jopa otteluissa.Tähän tilanteeseen pitäisi reagoida ja saada tutkijat suorittamaan ana-
lisointia vallitsevasta tilanteesta. Ettei vaan kävisi kuin hömö- ja töytötiaisille.

[vuonne]

Haukkuottelu oli 2021 ei 2022. Kiitos.

[vuonne]

terve..Lisään muutaman asian edelliseen kirjoitukseeni. Maastoissa liikuttaessa ovat ne järjestään tyhjiä kanalinnuista.
Kanalintuja on todella vähän pinta-alaan nähden. Nyt, kun ilmat ovat kylmenneet niin jostain vain ilmestyy teeriä.Tee-
riä voi olla jopa kymmenittäin parvessa.Nähtävästi nämä teeret tulevat suurista järvistä, kuten Saimaalta, Päjänteeltä
jne..Näillä järvillä sijaitsee satoja ellei tuhansia saaria. Näistä saarista teeret suuntaavat silloin tällöin sisämaahan pie-
nempien järvien saariin ja isoille soille. Jos oleskeluympäristö on rauhallinen niin oleskeluaika voi teerillä olla hyvinkin
pitkä. Isojen ja pienien järvien saarissa on tänäkin syksynä kuultu teerien "pulputusta". Nämä rauhoitetut saaret antava
oivan mahdollisuuden teerille rauhalliseen ja turvalliseewn oleskeluun. Turvallisuus lisääntyy aina parvessa ja tähystys-
mahdollisuudet saaresta toiseen ovat parhaat mahdolliset. Näin ollen saaret järvissä luovat teerille vakaan tulevaisuu-
den, mitä me puuhunhaukkuvan lintukoirien harrastajat kaipaamme.

[vuonne]

Täällä eteläisessä Suomessa on havaittu ahman esiintymisiä. Nähtävästi istutukset eri puolelle valtakuntaa on
tuottaneet tulosta. Ahmat ovat eräillä alueilla hävittäneet supit melkeimpä sukupuuttoon. Näin ollen ainakin
kanalinnun pesät säästyvät, jos säästyvät, sillä ahma on myös hyvä löytämään pesiä. Pesien säilyminen on ko-
va haaste kanalinnuillemme. Lisääntyneet harvennus- ja aukkohakkut antavat pesille ja poikueille yhä vähem-
män suojaa. Erityisesti varislinnut ja pienpedot ovat kärkkymässä alituiseen ravintoa. Toivottavasti hyvä myy-
rä- ja hiirivuosi toisi pesintään helpotusta. Metsäisessä maastoissa nykyään kävellessä voi vain ihmetellä, että
mihin tai miten ihmeessä liikkuva ja ääntelevä poikue voi päästä piiloon kettuja, näätiä, kärppiä, korppeja,
minkkejä, variksia yms., supeja, ilveksiä, pöllöjä jne.........Miten poikue voi selvitä peitteettömissä maastois-
sa lentäviksi kanalinnuiksi. Kaikkien vaaratekijöiden sulkeminen pois ei voi onnistua edes kokenellta emolta.
Eteläinen Suomi on alkanut jo tyhjentyä kanalinnuista ja sama pätee jo keskeisempää Suomea. Apua ei ole
löydettävissä oikeastaan mistään muualta kuin luonnonsuojelualueilta ja saaristoista, missä ei metsiä hakata.

[vuonne]

Olen aloittanut kanalintujen metsästämisen jo vuodelta 1966. Olen seurannut tiiviisti kanalintujen tiheyksiä
kymmenien vuosien ajan tähän päivään. 60-luvulla harrastus oli kukoistuksessaan, koska kanalintuja riitti ai-
na riekoista lähtien. Syksyisin aseiden pauke kuului varsinkin aamuisin kotipaikkani metsissä. 70-luvun alku-
puolella aloitettiin tehdä aukkohakkuita ja vesakoiden myrkytyksiä. Tällöin nähtiin suuria metsotokkia ja
eräät metsästäjät kertoivat kanalintujen muuttolennoista. Eräät metsäalueet tyhjentyivät totaallisesti ka-
nalinnuista. Kanalintujen metsästäjät siirtyivät järjestään hirvestykseen tai luolametsästykseen. 80- luvulla
kanalintuja nähtiin siellä täällä ja se nosti toivoa kantojen palautumisista. Pienpetopyynti heräsi henkiin hy-
vinkin vahvana valtakunnassa. Koko ajan mietittiin hirvitulilla, miten kannat saataisiin vahventumaan. Jokai-
sella vanhemalla metsästäjällä heräsi toivo. Puuhunhaukkuvia koiria alettiin hankkimaan ja kokeisiin osallis-
tuttiin. Kuitenkin huomasimme, että harrastuksemme oli menettänyt osan nuoremmista hirvestykseen. Lintu-
kannat kohenivat 90- luvun lopulla ja toisen vuosituhannen aikana ja ovat pysyneet vakiona tähän päivään.
Nyt on nähtävissä kantojen hiipuminen ja syyt ovat selvät. Metsähakkuut ovat lissäntyneet ja ilmastoolosuh-
teet ovat muutosten alla. Harrastuksemme tarvitsee radikaalin muutoksen nuorten saamiseksi mukaan...