Pennun valinta

[Pentti Koskelo]

Yksi vaikeimpia asioita mielestäni on pennun valinta ,jos meinaa itselle pennun jättää.Mihin asioihin olette kiinnittäneet huomiota?Onko sukutaulu tärkeä,vai luoutatteko enempi siihen yksilöön.mitä pentueestä löytyy?Mitä konsteja olette käyttäneet hyvän yksilön löytämiseksi,sillä pennuissahan on varmasti eroja!Kerron pari esimerkkiä matkan varrelta. Aloittelin karhukoiralla joskus 80 luvun alkupuolella. Oli pentue.Pentujen isä oli kaks. valio ja emäkin mitä melkoinen. Sitten Haapavedeltä tuli pennun hakijoita autolastillinen. Pentuja tutkittiin,suumerkit tarkasteltiin,ja katsoipa joku vielä hännän allekin. Pentueesta ei löytynyt heidän mielestään yhtään niin hyvää yksilöä,että olisivat pennun ottaneet.Oikeassa olivat.Yhdestäkään pennusta ei tullut haukkuvaa koiraa ja tuli kantanartun vaihto.Sitten myöhemmin oli iso pentue. Päätin käyttää asiantuntijaa,koska en luottanut itseeni ja oli tarkoitus jättää narttupentu kasvamaan.Pennuille tehtiin kaikki mahdolliset testit ja päädyimme lopuksi kaikin puolin kelpo yksilöön.Ajattelin,että eihän se ulkonäkökään olis pahitteeksi.Onhan se mukampi ruokkia,kun koira on mallikas kaikin puolin(.Aivan sama kuin akan otossa.Eihän sitä kukaan ensimmäisenä ole sitä pahimman näköistä kotia haalaamassa.Ainakin se pittää olla talousihminen,kuten ennen vanhaan pruukattiin sanoa.) No koira varttui ja hyvän näköinen siitä vielä tuli,mutta hirvelle ei syttynyt,ei sitten millään,hyvä "ketunpyytäjä" kylläkin. Hups tulipas tästä pitkä.Annetaan palstatilaa muillekin. Trio voi jatkaa,kun pyssy paremmin kynä kädessä

[Kojamo]

Mukava kirjoitus Pentiltä.
Omat koirat olen valinnut ihan sattumalta pentueesta minkä vanhemmat on ittiäni miellyttäneet. Tai pikemminkin siten että pentu on valinnut minut. Ensimmäinen koira oli pentueensa viimeinen, ei ollut kelvannut kenellekkään. Nykyisistä koirista vanhempi valitsi itte ittensä, oli rohkein ja ensimmäisenä tekemään tuttavuutta. Nuorempi koira taas oli toinen narttu pennuista jokka synty ja annoin pennun ottajan valita kumman haluaa. Ei ole tarttenut, ainakaan vielä, katua valintoja. Tosin jokkainen meistä tekkee niitä vääriä valintoja, joskus.

[Hukkapätkä]

Täälläpäin valitaan koira rohkeuden perusteella. Mielestäni, jos koira on pentuna rohkea, on silloin suurempi mahdollisuus saada itsenäinen hakija ja työskentelijä. Pieni osa valintaa on myös ulkonäkö, en pidä aivan valkoisista koirista, mutta mielekästä pentua en jätä ottamatta ulkonäön takia. Ja lopuksi on pennun luonne, en pidä hyvänä asiana pidettävyyden kannalta, jos jo pentuna rähisee muille.

Tässä meikäläisen pääteesit pentua valitessa, joskin pentua tärkeämpi valinta on mielestäni sukutaulu.

[Karhu]

Kerroit Pentti Haapaveden miesten pennunvalinnasta, joka kuullosti asiantuntevalta ja johti vieläpä oikeaan ratkaisuunkin. Kysäisitkö tai katsoitko edes syrjäsilmälläkään noita arviointikriteereitä tarkemmin? Meillähän ongelmat vähenee huomattavasti, kun et pidä meitä jännityksessä vaan kerrot mihin ominaisuuksiin huomioita kiinnitettiin!

P.S. Tuosta akan otosta sitä vasta olisikin mielenkiintoista saada hyviä käytännön vinkkejä . Vaikka omalta kohdalta peli onkin jo pelattu niin voisihan sitä aina kaveria valistaa.

[Pentti Koskelo]

Kerroit Pentti Haapaveden miesten pennunvalinnasta, joka kuullosti asiantuntevalta ja johti vieläpä oikeaan ratkaisuunkin. Kysäisitkö tai katsoitko edes syrjäsilmälläkään noita arviointikriteereitä tarkemmin? Meillähän ongelmat vähenee huomattavasti, kun et pidä meitä jännityksessä vaan kerrot mihin ominaisuuksiin huomioita kiinnitettiin!

P.S. Tuosta akan otosta sitä vasta olisikin mielenkiintoista saada hyviä käytännön vinkkejä . Vaikka omalta kohdalta peli onkin jo pelattu niin voisihan sitä aina kaveria valistaa.

Sananlaskuhan sanoo ettei hullua saa pitää kauan jännityksessä,koska seuraukset voivat olla arvaamattomat.mutta itse asiaan.Uskoisin,että Haapaveden miehet luottivat suumerkkeihin ja koirien luonteeseen.Pennut olivat varautuneita ja luulisin että se oli yksi peruste jättää pentu ottamatta.Viimeisin pentu,viime kesänä syntynyt joka jäi itselle on valittu luonteen perusteella ja sillä,että koira oli jo pentuna (7 vk) kiinnostunut karhun ja hirven hajusta ja oli kaikinpuolin rohkea. Kulkee jatkuvasti nokka maassa.Pennulla on lisäksi erään asiantuntijan mukkaan kympin suumerkit.Voisin joskus lähettää kuvan kitalaesta raadin arvioitavaksi. Ensi syksynä näkee,oliko valinta oikea.Yksi pentue on ollut missä melkein kaikki pennuista ikäänkuin vauhkoontuivat 7 viikkoisina saadessaan nenään hajua syyskesästä pakastetusta hirven taljasta. Akan otosta sen verran,että kannattaa ottaa niin hyvä,ettei joka välissä tarvitse vaihtaa. Jos lapset rupeeaa pelkäämään äitiänsä ulkonäön vuoksi,silloin jokin on mennyt vikaan valintatilanteessa.

[Karhu]

Kun olet Pentti "sotkeutunut" siinä määrin vakavasti näihin kasvatusasioihin, että olet kasvattanut kaksi tämän vuosituhannen ylivoimaisesti parasta karjalankarhukoiranarttua niin on ihan mielenkiinnosta kysyttävä, että poikkesivatko Ewe ja Muska pahnueen muista jäsenistä jo pentuvaiheessa? Olisitko kyennyt jo silloin sanomaan (taito joka joillakin on), että näistä sitä tulee vielä huippukoiria?

[Pentti Koskelo]

[quote="Karhu"]Kun olet Pentti "sotkeutunut" siinä määrin vakavasti näihin kasvatusasioihin, että olet kasvattanut kaksi tämän vuosituhannen ylivoimaisesti parasta karjalankarhukoiranarttua niin on ihan mielenkiinnosta kysyttävä, että poikkesivatko Ewe ja Muska pahnueen muista jäsenistä jo pentuvaiheessa? Olisitko kyennyt jo silloin sanomaan (taito joka joillakin on), että näistä sitä tulee vielä huippukoiria?[/quote
Muska valittiin muistaakseni hirven nahkalla ja erottui heti siitä sakista ja kehittyi pikkuhiljaa valmiiksi.Pentueesta ,mistä Ewe oli valitsin ensin itselle nartun ja sen jälkeen Harri valitsin astutuspennun.Minulla on sellainen muistikuva että Ewe oli paljon varhaiskypsempi ja teki kovia töitä alle vuoden ikäisenä.Kumpaakaan ei käsittääkseni valittu ainakaan suumerkkien perusteela.Molemmat pentueet on jo sen verran vanhoja,etten jaksa enempää muistaa.

[Mettänpeikko]

Kun olet Pentti "sotkeutunut" siinä määrin vakavasti näihin kasvatusasioihin, että olet kasvattanut kaksi tämän vuosituhannen ylivoimaisesti parasta karjalankarhukoiranarttua niin on ihan mielenkiinnosta kysyttävä, että poikkesivatko Ewe ja Muska pahnueen muista jäsenistä jo pentuvaiheessa? Olisitko kyennyt jo silloin sanomaan (taito joka joillakin on), että näistä sitä tulee vielä huippukoiria?

Kumpikin hienoja koiria. Mutta millä perusteella voidaan sanoa että nämä koirat ovat "vuosituhannen ylivoimaisesti parhaita karjalankarhukoiranarttuja"?

[Karhu]

Koemenestysten.

[280581]

Kun tarkastellaan pelkäästään kuningatar-ottelun voittaneiden koirien kaikkien kokeiden pistemäärien keskiarvoja, saadaan keulaan seuraavanlainen paremmuusjärjestys:
1. Muska
2. Ewe
3. Musti
4. Milla
5. Riesa
6. Ruska

[Mettänpeikko]

Kun tarkastellaan pelkäästään kuningatar-ottelun voittaneiden koirien kaikkien kokeiden pistemäärien keskiarvoja, saadaan keulaan seuraavanlainen paremmuusjärjestys:
1. Muska
2. Ewe
3. Musti
4. Milla
5. Riesa
6. Ruska

Tarkoititko näin;

1. Muska ka 61.68
2. Ewe ka 60.12
3. Milla ka 57.69
4. Riesa ka 56.54
5. Musti ka 56.43

Milla ja Musti ovat syntyneet -90 luvulla. Muska, Ewe ja Riesa 2000 luvulla. Koko tämä porukka 5 pisteen sisällä, varmaan löytyy vielä keskiarvoja näihinkin väleihin. Ei se narttukärki sentään niin kapea ole, onneksi. Pitää värkätä vielä harmaitten vastaavat keskiarvot...

[280581]

Kun tarkastellaan pelkäästään kuningatar-ottelun voittaneiden koirien kaikkien kokeiden pistemäärien keskiarvoja, saadaan keulaan seuraavanlainen paremmuusjärjestys:
1. Muska
2. Ewe
3. Musti
4. Milla
5. Riesa
6. Ruska

Tarkoititko näin;

1. Muska ka 61.68
2. Ewe ka 60.12
3. Milla ka 57.69
4. Riesa ka 56.54
5. Musti ka 56.43

Milla ja Musti ovat syntyneet -90 luvulla. Muska, Ewe ja Riesa 2000 luvulla. Koko tämä porukka 5 pisteen sisällä, varmaan löytyy vielä keskiarvoja näihinkin väleihin. Ei se narttukärki sentään niin kapea ole, onneksi. Pitää värkätä vielä harmaitten vastaavat keskiarvot...

Muuten laskelmamme pitävät yhtä, paitsi että minä en laskenut viivaksi arvosteltua (ohjaaja luopui) mukaan, koska vain numeroista voi laskea keskiarvon. KoiraNet kylläkin virheellisesti näyttää myös luopumisien kohdalle 0,00p. Joka tapauksessa äärettömän kovia koiria, joiden keskinäistä paremmuutta arvioitaessa pitäisi tosiaan pystyä ottamaan useita eri seikkoja huomioon. Kaikki eivät ole laskettavia suureita.

[Kojamo]

Koemenestysten.

Karhun kommenttiin minä lisään että kokonaisuus, kumpainenkin koira on ollut lahjakas ja ympäristötekijät kohallaan. Pentin kasvatit ovat tuottaneet hyvää jälkeä myös jälkeläisrintamalla. Muskalla on jopa mestari jälkeläinen, tappisarvi voittaja Torsti. Jotkut käyttää jalostus mittarina koiran kykyä tuottaa itseään parempia jälkeläisiä. Tämä ei onnistu kaikkien koirien kohdalla, syystä jos toisesta.
Tähän kaikkeen vaikuttaa tietysti koirien omistajat. Muskan ja Ewen omistajat ovat koiramiehiä, ja tosi kilpailijoita sekä taitavia koiranohjaajia. Jos nämä koirat olisi menneet pakastimen täyttäjille, ei niistä välttämättä olisi kuultu tuon taivaallista.
Lisäksi Ewen ja Muskan kotomaisemissa on tämän vuosikymmenen aikana riittänyt harjoitusvastustajia metsässä. Hirvikanta on ollut hyvä ja koiraa on voinut kohtueella reenata.

Kun lahjakkuudelle ympäristötekijät osuvat kohdalleen niin jälki on mitä on.

[Kulvakko]

Koemenestysten.

Karhun kommenttiin minä lisään että kokonaisuus, kumpainenkin koira on ollut lahjakas ja ympäristötekijät kohallaan. Pentin kasvatit ovat tuottaneet hyvää jälkeä myös jälkeläisrintamalla. Muskalla on jopa mestari jälkeläinen, tappisarvi voittaja Torsti. Jotkut käyttää jalostus mittarina koiran kykyä tuottaa itseään parempia jälkeläisiä. Tämä ei onnistu kaikkien koirien kohdalla, syystä jos toisesta.
Tähän kaikkeen vaikuttaa tietysti koirien omistajat. Muskan ja Ewen omistajat ovat koiramiehiä, ja tosi kilpailijoita sekä taitavia koiranohjaajia. Jos nämä koirat olisi menneet pakastimen täyttäjille, ei niistä välttämättä olisi kuultu tuon taivaallista.
Lisäksi Ewen ja Muskan kotomaisemissa on tämän vuosikymmenen aikana riittänyt harjoitusvastustajia metsässä. Hirvikanta on ollut hyvä ja koiraa on voinut kohtueella reenata.

Kun lahjakkuudelle ympäristötekijät osuvat kohdalleen niin jälki on mitä on.

Pienenä lisäyksenä toinenkin mestarijälkeläinen, kuningatar 2008 Minka

[Mettänpeikko]

Kun tarkastellaan pelkäästään kuningatar-ottelun voittaneiden koirien kaikkien kokeiden pistemäärien keskiarvoja, saadaan keulaan seuraavanlainen paremmuusjärjestys:
1. Muska
2. Ewe
3. Musti
4. Milla
5. Riesa
6. Ruska

Tarkoititko näin;

1. Muska ka 61.68
2. Ewe ka 60.12
3. Milla ka 57.69
4. Riesa ka 56.54
5. Musti ka 56.43

Milla ja Musti ovat syntyneet -90 luvulla. Muska, Ewe ja Riesa 2000 luvulla. Koko tämä porukka 5 pisteen sisällä, varmaan löytyy vielä keskiarvoja näihinkin väleihin. Ei se narttukärki sentään niin kapea ole, onneksi. Pitää värkätä vielä harmaitten vastaavat keskiarvot...

Muuten laskelmamme pitävät yhtä, paitsi että minä en laskenut viivaksi arvosteltua (ohjaaja luopui) mukaan, koska vain numeroista voi laskea keskiarvon. KoiraNet kylläkin virheellisesti näyttää myös luopumisien kohdalle 0,00p. Joka tapauksessa äärettömän kovia koiria, joiden keskinäistä paremmuutta arvioitaessa pitäisi tosiaan pystyä ottamaan useita eri seikkoja huomioon. Kaikki eivät ole laskettavia suureita.

Jos koira on koepaikalla käynyt ja vaikka ohjaaja on syystä tai toisesta luopunut se on minusta koekäynti. Kaikkien kokeiden kokonaispisteet/koekäyntien määrällä antavat keskiarvon. On myös totta että numerot eivät kerro kaikkea. Toisaalta ulkopuolisen ja varsinkin aloittelijan on mahdotonta numeroiden ulkopuolella päätellä mitä koira oikeasti on. Kojamon tavoin olen sitä mieltä, jos lahjakkuuden kohdalle sattuu ympäristötekijät kohdalleen on jälki sen mukaista. Jos lahjakkuuden kohdalle sattuu huonot ympäristötekijät on jälki senkin mukaista. Uskon myös, että noiden koirien jälkeläisistä kuullaan vielä jos parittaminen onnistuu/on onnistunut kohdalleen. Tähän mennessä molemmilla vanhemmilla on ollut taipumus siirtää omia ominaisuuksiaan jälkeläisiinsä .