Kyyn pistos

SPJ:n yleiseen toimintaan liittyvät keskustelut käydään täällä !

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
Maikki-K
Viestit: 76
Liittynyt: 09 Elo 2004, 11:16

Kyyn pistos

Viesti Kirjoittaja Maikki-K » 12 Heinä 2005, 23:20

Tänä kesänä näyttää vaivaavan käärmeet kovasti. Kesäkuussa pisti 5 kk pentua kyy ja pentu kuoli. Eläinlääkärin ohje oli että pelkät kyytabletit riittää.
Pötyä. Koira aina eläinlääkäriin jos haluatte varmistua koiranne eloonjäännistä. Monet maaseudun lääkärit totetavat kyypakkauksen olevan ainoa siinä hetkessä oleva apukeino. SE on siis ensiapu eikä riitä kaikkia koiria pelastamaan koimme sen katkerasti kesäkuussa. Kohtalon ivaa. mutta kuolleen pennun emoa pisti myöskin käärme. Kääreme tuli tarhaan, pisti koiraa ja menetti henkensä. Varmistimme erikoislääkäriltä pennun kuoleman jälkeen, miten oikeasti tulisi toimia. Koira eläinlääkäriin, nestettä suoneen että munuaiset säästyvät myrkyltä, nopeaa kortisonia, pitkävaikutteista kortisonia ja vielä antibioottia ettei puremajälki tulehdu. Siis on muitakin lääketieteellisiä apuneuvoja kuin pelkät apteekista saatavat kyytabletit. Kun nämä on toimenpiteet on tehty toivotaan parasta tai rukoillaan Jumalaa että koira jää henkiin. Tosin jos koira alkaa vaipua koomaa se laitetaan nestetiputukseen taas ja toivotaan tai rukoillaan kukin oman uskonsa mukaan, mutta pelkät ensiaputabletit ei kaikkien kohdalla riitä.

st
Viestit: 200
Liittynyt: 12 Elo 2004, 11:32
Paikkakunta: Kirkkonummi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja st » 14 Heinä 2005, 13:35

Hienoa että otit Maikki asian puheeksi!

Juttelin juuri itsekin eilen lääkärituttavani kanssa ko. asiasta, kun bokseri-kasvattiani puri kyy ja lisäyksenä kertomaasi : munuaiset voivat silti tuhoutua, vaikka koiraa nesteytettäisiinkin suoraan suoneenkin. Munuaiset ovat kuulema vähän herran haltuun-juttuja kun kyseessä on myrkky kyystä!

Mutta kiitos siis, että informoit noista peijakkaan matelijoista ja etenkin siitä että pelkät kyytabletit eivät tosiaankaan riitä.

Omaa kasvattiani puri kyy kurkkuun ja kurkku turposi niin nopeasti umpeen että ellei omistaja olisi ollut itse sairaanhoitaja jolla oli kortisoonia piikkinä mukanaan (tuossa tilanteessa siis umpeen turvonneeseen kurkkuun on aivan turha mennä pudottelemaan mitään tabletteja) olisi koira lääkärin mukaan (jonne koira toimitettiin ensiavun jälkeen) takuuvarmasti kuollut.

Kyytöntä kesää kaikille!
Terveisin,
Soile Torvinen
http://www.punapippurin.com

tkokko
Viestit: 336
Liittynyt: 11 Elo 2004, 22:19

Pureman jälkeen syke ja hengitysfrekvenssi kiireesti alas!!!

Viesti Kirjoittaja tkokko » 14 Heinä 2005, 19:09

Pureman jälkeen syke ja hengitysfrekvenssi kiireesti alas!

Konstina tepsii kylmäkompressioside ja eläimen ruhon jäähdyttäminen esim jää-, pakaste- tai muu iso jääkääre pistoksen ja ruhon viereen. Koira peitellään tarvittaessa tukevasti huopaan, makaavaan asentoon, jottei pääse liikkumaan ja riehumaan, jolloin eläin rauhoittuisi. Kylmäsiteellä hidastetaan sykettä eli myrkyn leviämistä. Huopaan käärittynä ylikuumnemista tulee välttää! Näin saavutetaan lisäaikaa eläimen hoitoon saattamiseksi.

st
Viestit: 200
Liittynyt: 12 Elo 2004, 11:32
Paikkakunta: Kirkkonummi
Viesti:

Viesti Kirjoittaja st » 15 Heinä 2005, 12:08

ja ja ja...vielä unohtui...eli:

Eläimen juottaminen (vaikka väkisin) vielä viikon-kahdenkin aikana piston jälkeen auttaa munuaisia selviämään myrkyn suodatuksesta.
Eli mitä enemmän vettä eläin juo, sen enemmän munuaisilla on työtä ja ne huuhtovat myrkkyä pois itsestään.
Terveisin,
Soile Torvinen
http://www.punapippurin.com

sepedeus
Viestit: 370
Liittynyt: 05 Heinä 2006, 21:14
Paikkakunta: Rovaniemi

Viesti Kirjoittaja sepedeus » 13 Syys 2007, 11:46

Vanha juttu, mutta aina ajankohtainen, etenkin jos huono tuuri käy.

Itsellä, tai koirallani taisi olla hyvä tuuri maanantaina.
Olin jo palaamassa autolle metsäreissulta. Olimme sellaisessa kivikkoisessa vaaranlaidassa. Huomasin kun koira nuuhki jotain maassa. Tultuani siihen, totesin käärmeen nahkoja oikein kaksin kappalein.
Inhoan käärmeitä yli kaiken, varmaan mukana on pelkoakin, etenkin koiran puolesta. Olen joskus ajatellut, miten koira käyttäytyisi kohdatessaan käärmeen.

Kytkin koirani taluttimeen ja jatkoin matkaa tarkkaillen maata lähietäisyydeltä. Linnut unohdin ja käärmeet olivat mielessä.
Ei ehditty mennä montaakaan kymmentä metriä, kun havaitsin ison kyyn kerälle kiertyneenä, puolustusasemissa parin metrin päässä koirasta. Otin koiran syliin, samassa huomasin pienemmän käärmeen, oli ihan poikanen, vielä lähempänä.

Sitten mentiin, kannoin koiraa varmaankin 150 metriä ja kun saavuimme polulle, laskin koiran maahan. Mitenkähän olisi käynyt, ellei koira olisi ollut kiinni, olisiko se törmännyt käärmeeseen vahingossa, tai olisiko mennyt kimppuun, sitä ei tiedä.

Kyypakkaus on ollut kyllä mukana koiraa varten, toivottavasti siitä on jotain ensiapua jos huonompi tuuri käy. Mutta, eihän sitä välttämättä edes tiedä jos kyy on koiraa purrut, ellei ole näkemässä.

Tulisipa pakkaset jotta matelijat menisivät maan rakoihin ja kivien alle. HYI!

tk
Viestit: 194
Liittynyt: 25 Loka 2004, 14:09

Viesti Kirjoittaja tk » 16 Syys 2007, 23:01

Meidän koiralla on ollut hyvä tuuri kärmeksien kanssa. Pentuna (jotain 4 kk) oltiin metässä kävelyllä ja koira ohitti ison mustan kyyn puolen metrin päästä huomaamattaan. Kyllä säikähdin sitten koirankin edestä, kun tajusin käärmeen samalla hetkellä kun koira sitä ohitti. Parivuotiaana lämpimänä syksypäivänä koira juoksi edellä metsäautotietä, kun alkoi haukkua pientareen pajupuskaan. Menin paikalle ja kärmeshän siellä sähisi. Pari kevättä sitten oli koiran tarhassa käärme, mutta silloinkin älysi vain haukkua metrin päästä. Eli meidän koira ainakin älyää, ettei työnnä kuonoaan käärmeen ulottuville, jos on huomannut sen. Eri asia tietty on, jos vahingossa juoksee päälle.

Vakimetsästysalueellani on yksi harju, johon ei uskalla viedä koiraa kun pakkasen jälkeen. Lähes joka kerta ilman koiraa alueella liikkuessa olen käärmeen saanut saaliiksi. Muuta en ilman koiraa tai koiran kanssa.

Vastaa Viestiin