. Yhteydenotot yv:nä.Kimppakyytiläinen
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Kimppakyytiläinen
Olisko Lieksan suunnalta päiväseltään lauantaina 19.1 jalostuspäivillä kävijää, joka huolisi kyytiinsä? Maksan mielelläni osani bensakuluista. Olis mukava päästä kuulemaan Hannes Lohen luennot. Jaksan puhua mennen-tullen pystykorvista ja tarvittaessa osaan olla jopa hiljaa . Yhteydenotot yv:nä.
. Yhteydenotot yv:nä.Moekka pystyssä korvin kulukevat!
Kyyti jalostuspäevviin luentoloelle löyty ja pittää kyllä sannoo, että reissu kannatti. Hyvästi jakso rohvessoori Lohen piäluennon kuunnella, ei tullunna aeka yhtää pitkäksi. Siinä tuli istuussa laatikko jottaen namussii mussutettuu ja seorattuu, kun Pystykorvasten lehen toemittaja ottoo rätki kuvija taltteen, mahettaan suaha myökii niitä sitten lehestä katella. Muuttii pystykorvasten paminat oli aevan järkeen kääpii ja ihan toevo, jotta aekoo oesi ollunna enempi vappaasseennii pälisemisseen aeheista En nyt oo aevan varma, onko tämä kirjotus nyt sitä ihan puhasta savvoo (suapihan tätä syntyperäset kommentoeja), mut kun ite tätä savvoo kuitenniin älyvvää, niin ei jouvvu äpsingille eis majotuksseen männessä, sitähän on kun omalla mökillään.. 
Kiitokssii vaen järjestäville mukavasta tillaesuuvvesta ja jospa häntä tulisi lähettyy toesenniin kerran sinne Kuopijjoon.
Kyyti jalostuspäevviin luentoloelle löyty ja pittää kyllä sannoo, että reissu kannatti. Hyvästi jakso rohvessoori Lohen piäluennon kuunnella, ei tullunna aeka yhtää pitkäksi. Siinä tuli istuussa laatikko jottaen namussii mussutettuu ja seorattuu, kun Pystykorvasten lehen toemittaja ottoo rätki kuvija taltteen, mahettaan suaha myökii niitä sitten lehestä katella. Muuttii pystykorvasten paminat oli aevan järkeen kääpii ja ihan toevo, jotta aekoo oesi ollunna enempi vappaasseennii pälisemisseen aeheista
En nyt oo aevan varma, onko tämä kirjotus nyt sitä ihan puhasta savvoo (suapihan tätä syntyperäset kommentoeja), mut kun ite tätä savvoo kuitenniin älyvvää, niin ei jouvvu äpsingille eis majotuksseen männessä, sitähän on kun omalla mökillään.. Kiitokssii vaen järjestäville mukavasta tillaesuuvvesta ja jospa häntä tulisi lähettyy toesenniin kerran sinne Kuopijjoon.Terveppä terve Pikkunen-Pyy!
aeka hyvin se murre sinullahhii viäntyy, vaikken minä paras oukkaan arvostelemaan, kun vasta ekapoloven savolaisia ite oun (vanahemmat ouvat Pohjois-Karjalasta, tosin Savon rajaseuvvulta).
Oeshan tuo mukava ollunna päevillä käyvvä, vuan oli sattumalta muita kiireitä (
), mutta josko toesella kertoo.
Oes ollu mukava niin monta, monta näetä "mualiman kaaneimpita ja viksuimpia koeria" nähä
.
aeka hyvin se murre sinullahhii viäntyy, vaikken minä paras oukkaan arvostelemaan, kun vasta ekapoloven savolaisia ite oun (vanahemmat ouvat Pohjois-Karjalasta, tosin Savon rajaseuvvulta).
Oeshan tuo mukava ollunna päevillä käyvvä, vuan oli sattumalta muita kiireitä (
), mutta josko toesella kertoo.Oes ollu mukava niin monta, monta näetä "mualiman kaaneimpita ja viksuimpia koeria" nähä
.Voe että, Ellutii!
Kiitoksii vaen mukavasta vasttaaksesta . Myöhän suatettaannii olla sukkuu, kun ite oon melekkeen keskeltä Pohjos-Karjalloo. Tae en nyt aevan, taetaa olla rappusilta matkoo tuon ison nuapurin rajalle kuuskymmentä kilometrii.
Taetaat erräät sannoo, jotta pohjoskarjalaesilla on aevan oma kielesä, vaen paljo siinä on savolaessii piirteitä. Ja liekö tuo ihmekkää, kun näen liketi tässä kutistaan ja lie nuita morsmaekkuja ja suluhasmiehii vaehettu puolin ja toesin kielaluveen rajjoo joten kyllä siinä kaet tulloo yhteneväesyyksiin puhheen parteen.
Pitäsköön tässä kertoo yks vähä rasistinen juttu
, vaekka ite tykkeennii melekeen kaekennäkösistä koerista. Huaston veljpoejalle kerran, jotta on se niin makkee kulukee kahen punasen koeran kansa kaappojen vällii tuolla kirkolla. Suattaa aevan vennon vieraat tulla sanommaan, jotta on siinä korreeta koerii ja on ne pystykorvaset muutennii mukavii. Siihen vellonen tuumasi, jotta niin se on, vaen ettäs ne koerat, joesta ei suo selevveen kummassa piässä on hamppaat. Semmonen kävisi savusaanan lakkeesen suuteeksi. Vähä aekoo piti minunnii kuulostella, jotta mittee se oekeen sano. No kun alon aakoo niitä muistin pölyssii laatikoeta, juohtu mielleen, jotta hiän meinasi sitä aekonnaan kuulemma meijännii savusaanan seinän yläosassa, siis laepijon rajassa ollutta tuuletusluukkuu elikkä räppännee, johon oli tungettuna tilikkeeksi johi epämiäränen runtti, oeskoon ollunna viholaessäkkii. Kun tämän saman arvotuksen esitin omalle tytölle, vilosohvian maesterille, niin tyttö kahto vaen ymmyrkäesin silimin, jotta mittee se äet höpäjää elikkä ei assiita älynnä, kun ei ollunna ikinnään moestu kuullu. Kaet ne ei siellä yljopiston kieljkurssiloelle sitte savvoo opeta, eikä varsinkkaan näetä jo käätöstä poestumassa olevvii asijoeta, mikä sinäsä on siäli.
Vaen nyt rönsyvvää assii jo aevan sivuraetteelle. Suattaa kohta vooruminvartija viskoo miun kirjotelmat roskikseen ja miärevvää vielä piälle piätteeksi mulle porttikiellon. Tae jos nyt ei kuitankaa, on nii mukava aena tiällä käävvä piätään jiähyttämässä toesten tarinoeta lukemalla.
Kiitoksii vaen mukavasta vasttaaksesta
. Myöhän suatettaannii olla sukkuu, kun ite oon melekkeen keskeltä Pohjos-Karjalloo. Tae en nyt aevan, taetaa olla rappusilta matkoo tuon ison nuapurin rajalle kuuskymmentä kilometrii. Taetaat erräät sannoo, jotta pohjoskarjalaesilla on aevan oma kielesä, vaen paljo siinä on savolaessii piirteitä. Ja liekö tuo ihmekkää, kun näen liketi tässä kutistaan ja lie nuita morsmaekkuja ja suluhasmiehii vaehettu puolin ja toesin kielaluveen rajjoo joten kyllä siinä kaet tulloo yhteneväesyyksiin puhheen parteen.
Pitäsköön tässä kertoo yks vähä rasistinen juttu
, vaekka ite tykkeennii melekeen kaekennäkösistä koerista. Huaston veljpoejalle kerran, jotta on se niin makkee kulukee kahen punasen koeran kansa kaappojen vällii tuolla kirkolla. Suattaa aevan vennon vieraat tulla sanommaan, jotta on siinä korreeta koerii ja on ne pystykorvaset muutennii mukavii. Siihen vellonen tuumasi, jotta niin se on, vaen ettäs ne koerat, joesta ei suo selevveen kummassa piässä on hamppaat. Semmonen kävisi savusaanan lakkeesen suuteeksi. Vähä aekoo piti minunnii kuulostella, jotta mittee se oekeen sano. No kun alon aakoo niitä muistin pölyssii laatikoeta, juohtu mielleen, jotta hiän meinasi sitä aekonnaan kuulemma meijännii savusaanan seinän yläosassa, siis laepijon rajassa ollutta tuuletusluukkuu elikkä räppännee, johon oli tungettuna tilikkeeksi johi epämiäränen runtti, oeskoon ollunna viholaessäkkii. Kun tämän saman arvotuksen esitin omalle tytölle, vilosohvian maesterille, niin tyttö kahto vaen ymmyrkäesin silimin, jotta mittee se äet höpäjää elikkä ei assiita älynnä, kun ei ollunna ikinnään moestu kuullu. Kaet ne ei siellä yljopiston kieljkurssiloelle sitte savvoo opeta, eikä varsinkkaan näetä jo käätöstä poestumassa olevvii asijoeta, mikä sinäsä on siäli. Vaen nyt rönsyvvää assii jo aevan sivuraetteelle. Suattaa kohta vooruminvartija viskoo miun kirjotelmat roskikseen ja miärevvää vielä piälle piätteeksi mulle porttikiellon. Tae jos nyt ei kuitankaa, on nii mukava aena tiällä käävvä piätään jiähyttämässä toesten tarinoeta lukemalla.