ote pöytäkirjasta
12.1
Jalostusryhmän / jalostusneuvojien nimeäminen suomenpystykorvalle, pj., varapj. ja jäsenet. Ryhmän puheenjohtajalle
kuuluvat rotuun liittyvien poikkeuslupien ja terveyslausuntojen antaminen.
Päätös:
Tehtävään valittiin Eero Niku-Paavo, pj., Reino Korpela, vpj., Janne Koppelomäki ja Anne Klemola.
Pystykorvajaostolle annettiin tehtäväksi esittää ryhmän täydentäminen seuraavaan hallituksen kokoukseen mennessä.
Pasi Kinnunen halusi kirjattavaksi oman mielipiteensä pöytäkirjaan Päiviö Myllymäen säilyttämiseksi jalostusryhmässä.
Tässäpä olisi minun tuntoja asiaan.
Aiemmin jalostusryhmä oli tehnyt oman esityksensä jalostusryhmän kokoonpanosta pystykorvajaokselle. Jaosto oli hyväksynyt esityksen ja esittänyt ryhmän kokoonpanoa eteenpäin hallitukselle hyväksyttäväksi. Ihmettelen suuresti sitä, jos esityksen takana on yksimielisesti jalostusryhmä ja sitten jaosto, niin miksi järjestön hallitus muuttaa esitystä. Kysynkin oliko hallituksella jotain sellaista tietoa käytössä, mitä pystykorvajaoksella ei ollut omaa päätöstä tehdessä. Nyt jaokselle annettiin tehtäväksi täydentää ryhmää, ilman reunaehtoja vai reunaehtojen kanssa. Eli onko sanottu, että näitä ja näitä henkilöitä ette esitä, vaan nämä tulemme hyväksymään.
Äänestin Mikkelin vuosikokouksessa puheenjohtaja vaalissa avoimuuden ja yhteistyön puolesta. Sitten kun miettii tätä päätöstä, niin taisin erehtyä pahemman kerran. Tämäkö on järjestön linja tulevaisuudessakin, että jos uskallat tuoda oman mielipiteesi esille, joka ei satu olemaan järjestön johtohenkilöiden mieleen, niin hyllytys ja sivu raide odottaa. Kyllä meillä pitää saada olla erimieltä asioista, joutumatta koston kohteeksi.
Nyt tuntuu, että uusi puheenjohtaja hallituksineen, jatkaa siitä mihin entinen jäi.
Onko tässä päätöksessä kyse ”Lapuan liikkeen” ajojahdista, joka on saatava päätökseen hinnalla millä hyvänsä, vai kyseessä Suomalaisten perisynnistä kateudesta. Miksi meidän pitää alentua tälle tasolle, koska kukaan muu tässä ei kärsi, kuin meidän kansalliskoiramme Suomenpystykorva.
Tämä päätös ajaa meidän hyvin toimivan pystykorvan jalostustoiminnan/neuvonnan kriisiin. Koska pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että jalostusryhmässä muutos tulee olemaan liian suuri. Mielestäni muutoksen pitää olla hallittu, jotta uuden henkilön pystyy perehdyttämään tehtävää ja auttamaan häntä uudessa tehtävässä. Ja tämä muutos oli tulossa koska aikaisemmin jo haettiin uutta jalostusneuvojaa vapautuvalle paikalle.
Nyt kun vertaamme jalostusryhmään valittujen nimiä ja vastaavasti spj:n www – sivuilla ilmoittamia nimiä, niin muutosta on taas tapahtunut.
Kysynkin oliko järjestön hallituksen päätös tietoinen ratkaisu, jotta päästään eroon henkilöistä, jotka ovat uskoneet terveeseen pystykorvaan ja ovat olleet valmiita tekemään sen eteen työtä. Uskon, että otamme pystykorvan jalostuksessa useamman taka-askelen tämän johdosta, jolloin meiltä hämärtyy päämäärä. Tämmöisen päätöksen seurauksia tulemme korjaamaan pitkään jalostuksessa.
Onko siihen varaa tässä vaiheessa, koska olemme oikeaan suuntaan menossa. Meidän kannattaa muistaa, että aina on arvostelijoita, mutta vähissä on varsinaiset tekijät.
Ruotsin pystykorvan talvipäivien yhteydessä järjestävät Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteisen tilaisuuden, jossa on tarkoitus käsitellä pystykorvaan liittyviä tietokantajärjestelmiä. Asia on todella hyvä koska, mielestä siltä suunnalta pitää hakea uutta geenipohjaa pystykorvan jalostukseen. Ruotsin henkilöiden lähettäessä kutsun Suomeen, niin kutsussa oli kaksi nimeä jotka kutsuttiin tilaisuuteen. Miksi?? koska henkilöt on yhteistyön osalta todettu ammattitaitoisiksi.
Tässä tilanteessa, ei voi kuin lainata vanhaa sananlaskua ”kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”.
Pystykorva hallituksen ja jaoston kannattaa muistaa, että tässä ei kärsi kukaan muu kuin meidän koiramme.
Yhteistyöterveisin
Antti Korhonen