SUOMEN KENNELLIITON TOIMINTA IHMETYTTÄÄ
Suomen Kennelliiton tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvattamista ja käyttöä sekä parantaa yleistä koiranpitoa Suomessa. Liitto toimii puhdasrotuisten koirien kasvattajien ja harrastajien yhdyssiteenä ja keskusjärjestönä sekä koiraharrastuksen etujärjestönä Suomessa. Näin liiton säännöt tehtävän määrittelee.
Voidaan kysyä, onko liiton toimintakulttuuri kaikilta osin avointa ja läpinäkyvää? Kennelliittoon kuuluu jäseninä koiranomistajia ja suuri määrä eri koirarotujen harrastajien rotujärjestöjä. Liiton toiminnan yhtenä tärkeänä periaatteena on, ettei se tee mitään koirarotua koskevia päätöksiä kuulematta kyseistä rotujärjestöä, järjestön päättäviä hallintoelimiä ja heidän asiantuntijoitaan. Sääntöjen mukaan Kennelliiton valtuuston tehtävän on mm. ”hyväksyä rotukirjaohjesääntö, valionarvosäännöt, näyttely- ja useampaa kuin yhtä rotua koskevat koesäännöt sekä kaikki muutkin periaatteellista laatua olevat säännöt ja määräykset sekä niihin tehdyt muutokset”.
Kennelliiton hallituksen toiminta ei ole ollut mielestäni moitteetonta. Suomen kennelliiton hallitus on antanut ”sähköpostikokouksella” valtuudet Moskovaan lähteneille edustajilleen solmia Venäjän kennelliiton kanssa sopimuksen, jolla Venäjän Kennelliiton määrittelemään rotuun kuuluva karjalaissuomalainen laika yhdistetään yhdeksi yhtenäiseksi roduksi suomenpystykorvan rotumääritelmän alaisuuteen. Sopimus rotujen yhteen liittämisestä on allekirjoitettu 6.7.2006. Tälle sopimukselle ei kuitenkaan ole sen enempää kennelliiton valtuuston hyväksyntää tai valtuutusta, kuin Suomen pystykorvajärjestön toimeksiantoa tai hyväksyntää. Pystykorvajärjestön hallitus on antanut valtuutuksen kennelliiton asiantuntijoille ainoastaan selvittää asiaa alustavasti.
Karjalan alueella on Suomen pystykorvan näköisiä koiria, jotka polveutuvat samoista koirista, joista nykyinen suomenpystykorva on vuosien työnä jalostettu. Vakavahenkisimmät pystykorvaihmiset puhuvat Venäjällä olevista alkuperäisistä ”luonnon kannoista”. Karjalaan on vuosien kuluessa myös viety Suomesta kymmeniä rekisteröityjä pystykorvia, joita on siellä käytetty jalostukseen.
Suomessa on herännyt 1990 luvun alussa ajatus saada rodun jalostukselle lisää geenipohjaa laajentamalla jalostusyhteistyötä Venäjälle. Suomesta onkin tehty Venäjälle Kennelliiton rahoittamia tutkimusretkiä. Näiltä matkoilta on otettu mm. kuvia suomenpystykorvan näköisistä koirista. Tällä valmistelulla ei rotujen suoralle yhdistämiselle voi löytyä perustetta. Oikeana menettelytapana voisi olla yhteistoiminnan kehittäminen siten, että Venäjältä otetaan valikoituja koiria Suomen pystykorvarotuun vastaavalla tavalla, kuin mm. pohjanpystykorvarotuun ja lapinkoiriksi otetaan ns. sekarotuisia koiria.
Kennelliiton hallituksen ja pystykorvajärjestön edellisen johdon toiminta tuo mieleen suomettumisen ajan menettelytavat. Toiminta ja tehdyt sopimukset ovat ristiriidassa järjestöjen sääntöjen kanssa. Voi kysyä, onko yhdistyslakiakaan kaikin osin noudatettu? Menettelytapa on nostattanut pystykorvajärjestön kentällä ihmetystä ja kuohuntaa. Virheellisen menettelytavan esiin nostaneet päättäjät on leimattu häiriköiksi ja virheellinen toiminta on yritetty häivyttää pystykorvajärjestön vuosikokouksessa Venäjänmatkoja ja sopimuksia tehneiden kennelliiton edustajien toimesta.
Toiminnan perimmäinen ajatus on ollut hyvä. Suomen pystykorvarodun geeniperimää pitää laajentaa. Asian puutteellinen selvittely ja menettelytapojen valinta ei kuitenkaan voi antaa perusteita rotujen yhdistämiselle. Tehty sopimus on Kennelliiton valtuustossa mitätöitävä ja asia on palautettava rotujärjestölle sääntöjen mukaiseen valmisteluun. Tarkemman ja avoimemman valmistelun kautta laadittava uusi sopimus on myös hyväksyttävä Suomen Kennelliiton valtuustossa.
Esko Tavia
Kennelliiton toimintatavat??
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Hyvin kirjoitettu teksti suoraan kennelliiton säännöistä. Kennellittohan pitäisi olla rotujärjestöjen "työrukkanen". Kuulutin samaa asiaa jo viime syksynä, mutta sain melkoisen ryöpytyksen niskaan. On se kumma kun ei saa olla eri mieltä asioista. Lisäksi olen monta kertaa tälläkin foorumilla pyytänyt faktoja näistä venäjän ainutkertaisen hyvistä koirista. En ole mitään vastausta saanut. Pystykorvalehdessäkin luvattiin palata asiaa, mutta eipä vielä ole palattu. Asia oli rotujärjestön ja kennelliitonpuheenjohtan mielestä ainutkertainen koko maailman mittakaavassa. Miksi se ei kestä avointa rehellistä keskustelua. Miksi moinen kiire? Sähköposti pikakokous ainutkertaisesta asiasta? Miksi asiaa ei valmisteltu asiaan kuuluvalla tavalla? On yhdistäminen rodun kannalta hyvä tai huono asia, niin väärin on toimittu. Ja kertokaa vihdoinkin faktoja niistä koirista, ennen kuin alette meikäläistä haukkumaan. Pystyn kyllä muuttamaan mielipidettäni, jos siihen on aihetta.
-
Esko Tavia
- Viestit: 5
- Liittynyt: 22 Maalis 2007, 14:49
”LAIKASOPIMUS” JA KENNELLIITON SÄÄNNÖT
Kerroin edellä, kuinka kennelliiton varapuheenjohtaja Kari Järvisen ja Antti Aarnion allekirjoittama ”historiallinen sopimus” karjalaissuomalaisen laikan yhdistämisestä suomenpystykorva rotuun syntyi ja kuinka sen kennelliiton hallitus on hyväksynyt.
Asian valmistelussa on oikaistu monta mutkaa. Monenko asiantuntijan varpaille on astuttu?
Kennelliiton säännöissä kerrotaan kuka johtaa rotujen jalostustoimintaa.
”§ 5 Rotujärjestö on yhden tai useamman koirarodun jalostusta johtava valtakunnallinen liiton jäsenyhdistys, jolla on näissä säännöissä mainittu edustus liiton valtuustossa.”
Eikö jalostusta johtavalla rotujärjestöllä ole mitään sanomista rodun jalostukseen merkittävästi vaikuttavaan asiaan?
Kennelliiton valtuusto on hyväksynyt pystykorvajärjestön säännöt ja Suomen pystykorvan rotumäärityksen.
Jos tähän valtuuston hyväksymään puhtaaseen koirarotuun yhdistetään sekarotuinen ulkomainen rotu, tekeekö päätöksen Kennelliiton hallitus vai valtuusto?
Kennelliiton hallituksen alaisena toimii Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta. Hallitus on alistanut toimikunnan päätäntävaltaan mm. seuraavat asiat: (Lainaus toimikunnan säänöistä.)
”8. Kennelliiton hallitus on myöntänyt toimikunnalle itsenäisen päätösoikeuden seuraavissa
toimikunnan toimialaan liittyvissä asioissa:
• Rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat (JTO)
• Rotukohtaiset perinnöllisten vikojan ja sairauksien vastustamisohjelmat (PEVISA)
• Rotukohtaiset erityisehdot
• Rotukohtaiseen PEVISA-ohjelmaan liittyvät poikkeusluvat
• Rotujen eri muunnosten väliset risteytykset
• FCI:n ulkopuolisissa koirarekistereissä olevien koirien hyväksyminen ER-rekisteriin
• Koirien siirto FIN/ER-rekisteristä EJ-rekisteriin ja päinvastoin
• Ulkomaisten koirien jalostuskäyttö
• Rekisteritietojen korjaukset polveutumistietojen perusteella
• Näyttelyssä toiseen rotuun siirretyn koiran rodun oikaisu
• Toimikunnan alaan kuuluvan koulutuksen järjestäminen (esim. jalostusneuvojien kurssit)
• DNA-tutkimukset
Toimikunta valmistelee ja lähettää hallituksen päätettäväksi ne asiat, joista hallitus ei ole antanut
itsenäistä päätösoikeutta toimikunnalle.”
Onko asia toimikunnan päätös- tai valmisteluvaltaan kuuluva? Onko toimikunta käsitellyt asiaa ja minkälaisen lausunnon se on antanut? Sain toimikunnan puheenjohtajalta kuulla, että asiasta ei ole kysytty yhtään mitään.
Asiaa valottaisi varmaan kun kennelliiton jäsenet saisivat lukea Järviseltä ja Aarniolta velvoitetun Moskovan matkaraportin. Onko sellainen laadittu?
Päivä päivältä alkaa valottua se, miten entinen puheenjohtaja Antti Aarnio ja varapuheenjohtaja Kari Järvinen ovat asiaa Venäjällä hoitaneet.
Arvoisat Kennelliiton edustajat, olisikohan asiassa aikalisän paikka, ettei koiraharrastukseen liittyvältä yhdistystoiminnalta ja jalostustyöltä mene pohja pois.
Esko Tavia
Kerroin edellä, kuinka kennelliiton varapuheenjohtaja Kari Järvisen ja Antti Aarnion allekirjoittama ”historiallinen sopimus” karjalaissuomalaisen laikan yhdistämisestä suomenpystykorva rotuun syntyi ja kuinka sen kennelliiton hallitus on hyväksynyt.
Asian valmistelussa on oikaistu monta mutkaa. Monenko asiantuntijan varpaille on astuttu?
Kennelliiton säännöissä kerrotaan kuka johtaa rotujen jalostustoimintaa.
”§ 5 Rotujärjestö on yhden tai useamman koirarodun jalostusta johtava valtakunnallinen liiton jäsenyhdistys, jolla on näissä säännöissä mainittu edustus liiton valtuustossa.”
Eikö jalostusta johtavalla rotujärjestöllä ole mitään sanomista rodun jalostukseen merkittävästi vaikuttavaan asiaan?
Kennelliiton valtuusto on hyväksynyt pystykorvajärjestön säännöt ja Suomen pystykorvan rotumäärityksen.
Jos tähän valtuuston hyväksymään puhtaaseen koirarotuun yhdistetään sekarotuinen ulkomainen rotu, tekeekö päätöksen Kennelliiton hallitus vai valtuusto?
Kennelliiton hallituksen alaisena toimii Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta. Hallitus on alistanut toimikunnan päätäntävaltaan mm. seuraavat asiat: (Lainaus toimikunnan säänöistä.)
”8. Kennelliiton hallitus on myöntänyt toimikunnalle itsenäisen päätösoikeuden seuraavissa
toimikunnan toimialaan liittyvissä asioissa:
• Rotukohtaiset jalostuksen tavoiteohjelmat (JTO)
• Rotukohtaiset perinnöllisten vikojan ja sairauksien vastustamisohjelmat (PEVISA)
• Rotukohtaiset erityisehdot
• Rotukohtaiseen PEVISA-ohjelmaan liittyvät poikkeusluvat
• Rotujen eri muunnosten väliset risteytykset
• FCI:n ulkopuolisissa koirarekistereissä olevien koirien hyväksyminen ER-rekisteriin
• Koirien siirto FIN/ER-rekisteristä EJ-rekisteriin ja päinvastoin
• Ulkomaisten koirien jalostuskäyttö
• Rekisteritietojen korjaukset polveutumistietojen perusteella
• Näyttelyssä toiseen rotuun siirretyn koiran rodun oikaisu
• Toimikunnan alaan kuuluvan koulutuksen järjestäminen (esim. jalostusneuvojien kurssit)
• DNA-tutkimukset
Toimikunta valmistelee ja lähettää hallituksen päätettäväksi ne asiat, joista hallitus ei ole antanut
itsenäistä päätösoikeutta toimikunnalle.”
Onko asia toimikunnan päätös- tai valmisteluvaltaan kuuluva? Onko toimikunta käsitellyt asiaa ja minkälaisen lausunnon se on antanut? Sain toimikunnan puheenjohtajalta kuulla, että asiasta ei ole kysytty yhtään mitään.
Asiaa valottaisi varmaan kun kennelliiton jäsenet saisivat lukea Järviseltä ja Aarniolta velvoitetun Moskovan matkaraportin. Onko sellainen laadittu?
Päivä päivältä alkaa valottua se, miten entinen puheenjohtaja Antti Aarnio ja varapuheenjohtaja Kari Järvinen ovat asiaa Venäjällä hoitaneet.
Arvoisat Kennelliiton edustajat, olisikohan asiassa aikalisän paikka, ettei koiraharrastukseen liittyvältä yhdistystoiminnalta ja jalostustyöltä mene pohja pois.
Esko Tavia
Ulkomaisen koiran jalostuskäyttö/SKL:nKOIRAREK.ohje
Ulkomaisen koiran jalostuskäyttö/SKL:n jalostustieteellinen toimikunta
Suomessa jalostusoikeuden siirto –sopimuksella käytettävää koiraa koskevat samat määräykset kuin FIN/ER-rekisterissä olevaa koiria (ts. sitä ei tulkita ulkomaiseksi koiraksi).
Astutettaessa ulkomaisella koiralla tai siemennettäessä ulkomaisen uroksen spermalla (kts. keinosiemennysmääräykset) tulee Kennelliittoon toimittaa pentuetta rekisteröitäessä uroksen virallinen sukutaulu.
Niillä roduilla, joilla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan liittyviä erikoismääräyksiä pentujen rekisteröinnin ehtona ja astutus tapahtuu ulkomaisella uroksella tai tuontispermalla tai jos pennut tuodaan maahan ennen syntymää, koskevat ulkomaista vanhempaa samat siitokseenkäyttöehdot kuin rodun suomalaisia koiria.
Jalostustieteellinen toimikunta voi kuitenkin rotujärjestön puollon perusteella myöntää luvan pentueen rekisteröintiin, vaikka ulkomainen vanhempi ei täyttäisi rotukohtaisia PEVISA-ehtoja. Rotujärjestön esityksestä voidaan rodulle myöntää ulkomaisia uroksia koskeva pysyvä poikkeuslupa. Jos ulkomainen vanhempi ei täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja ja pentu rekisteröidään poikkeusluvalla, ei rekisteröinnistä peritä korotettua maksua.
Jalostustieteellinen toimikunta on myöntänyt rodullemme ulkomaisia uroksia koskevan pysyvän poikkeusluvan. Ulkomaisten urosten kohdalla noudatetaan rotujärjestön toiveesta koirarekisteriohjeen tässä tarkoitettua pysyvää poikkeuslupakäytäntöä.
Ulkomaisen uroksen astumisesta tai tuontispermalla taphtuneesta keinosiemennyksestä syntyneen pentueen rekisteröinnin kohdalla ei ulkomaiselta isältä vaadita leonberginkoiran PEVISA-ohjelman mukaisia tutkimustuloksia. Asia on päivitetty Suomen Kennelliiton rekisteröinnin apuna käytettävään rotukohtaisten pysyvien poikkeuslupien listaan. Myös rotuyhdistyksen jalostusohjesäännössä on mainittu asiasta.
Ulkomaisten tutkimuslausuntojen hyväksymisestä on määräykset sairauskohtaisissa vastustamisen yleisäännöissä (lonkkanivel- ja kyynärniveldysplasia, polvilumpioluksaatio, ja perinnölliset silmäsairaudet, valtuusto 20.11.1993). Ulkomaisen tutkimuslausunnon kelpoisuus on syytä varmistaa Kennelliiton toimistosta ennen astutusta/siemennystä.
Pentueen kasvattaja vastaa ulkomaista urosta koskevien lisäselvitysten hankkimisesta.
Jos uros ei ole FCI:n hyväksymässä rekisterissä, voidaan sitä rotujärjestön puoltaessa jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä käyttää jalostukseen. Jälkeläiset rekisteröidään tällöin ER-rekisteriin.
Lähteet SKL-FKK:n Koirarekisteriohje 2005, kohta 10
Jalostustieteellisen toimikunnan kokouspöytäkirja 3/04
SKL-FKK:N KOIRAREKISTERIOHJE 2007
http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres ... 200701.pdf
Tiedoksenne t Pasi Kinnunen
Suomessa jalostusoikeuden siirto –sopimuksella käytettävää koiraa koskevat samat määräykset kuin FIN/ER-rekisterissä olevaa koiria (ts. sitä ei tulkita ulkomaiseksi koiraksi).
Astutettaessa ulkomaisella koiralla tai siemennettäessä ulkomaisen uroksen spermalla (kts. keinosiemennysmääräykset) tulee Kennelliittoon toimittaa pentuetta rekisteröitäessä uroksen virallinen sukutaulu.
Niillä roduilla, joilla on perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan liittyviä erikoismääräyksiä pentujen rekisteröinnin ehtona ja astutus tapahtuu ulkomaisella uroksella tai tuontispermalla tai jos pennut tuodaan maahan ennen syntymää, koskevat ulkomaista vanhempaa samat siitokseenkäyttöehdot kuin rodun suomalaisia koiria.
Jalostustieteellinen toimikunta voi kuitenkin rotujärjestön puollon perusteella myöntää luvan pentueen rekisteröintiin, vaikka ulkomainen vanhempi ei täyttäisi rotukohtaisia PEVISA-ehtoja. Rotujärjestön esityksestä voidaan rodulle myöntää ulkomaisia uroksia koskeva pysyvä poikkeuslupa. Jos ulkomainen vanhempi ei täytä rotukohtaisia PEVISA-ehtoja ja pentu rekisteröidään poikkeusluvalla, ei rekisteröinnistä peritä korotettua maksua.
Jalostustieteellinen toimikunta on myöntänyt rodullemme ulkomaisia uroksia koskevan pysyvän poikkeusluvan. Ulkomaisten urosten kohdalla noudatetaan rotujärjestön toiveesta koirarekisteriohjeen tässä tarkoitettua pysyvää poikkeuslupakäytäntöä.
Ulkomaisen uroksen astumisesta tai tuontispermalla taphtuneesta keinosiemennyksestä syntyneen pentueen rekisteröinnin kohdalla ei ulkomaiselta isältä vaadita leonberginkoiran PEVISA-ohjelman mukaisia tutkimustuloksia. Asia on päivitetty Suomen Kennelliiton rekisteröinnin apuna käytettävään rotukohtaisten pysyvien poikkeuslupien listaan. Myös rotuyhdistyksen jalostusohjesäännössä on mainittu asiasta.
Ulkomaisten tutkimuslausuntojen hyväksymisestä on määräykset sairauskohtaisissa vastustamisen yleisäännöissä (lonkkanivel- ja kyynärniveldysplasia, polvilumpioluksaatio, ja perinnölliset silmäsairaudet, valtuusto 20.11.1993). Ulkomaisen tutkimuslausunnon kelpoisuus on syytä varmistaa Kennelliiton toimistosta ennen astutusta/siemennystä.
Pentueen kasvattaja vastaa ulkomaista urosta koskevien lisäselvitysten hankkimisesta.
Jos uros ei ole FCI:n hyväksymässä rekisterissä, voidaan sitä rotujärjestön puoltaessa jalostustieteellisen toimikunnan päätöksellä käyttää jalostukseen. Jälkeläiset rekisteröidään tällöin ER-rekisteriin.
Lähteet SKL-FKK:n Koirarekisteriohje 2005, kohta 10
Jalostustieteellisen toimikunnan kokouspöytäkirja 3/04
SKL-FKK:N KOIRAREKISTERIOHJE 2007
http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres ... 200701.pdf
Tiedoksenne t Pasi Kinnunen
IKA:n ihmettelyyn on perusteita.
Kyllähän sen pitäisi olla anteeksiannettavaa, että me tavalliset tallaajat olemme epätietoisia siitä, onko kyse rodusta vai joukosta sekarotuisia koiria, kun se ei ole selvää Kennelliiton kyllin arvovaltaiselle edustajallekkaan. Eikä entiselle puheenjohtajallemmekaan.
Pystykorva-lehden 4/2006 sivujen 4-5 vaihteessa Antti Aarnio kirjoittaa venäläisten valmiudesta näiden rotujen, karjalaissuomalainen laika ja suomenpystykorva, yhdistämiseksi yhdeksi roduksi.
Saman lehden sivulla 47 on yhdistämisen sopimusteksti, jonka Kari Järvinen on allekirjoittanut ja siis samalla tekstisisällön hyväksynyt. Sopimustekstin kohta 3: "Tämän sopimuksen perusteella NÄMÄ RODUT luokitellaan yhdeksi yhtenäiseksi roduksi, suomenpystykorvaksi, ja näillä ......."
Pystykorvajärjestön Mikkelissä pidetyssä vuosikokouksessa hän useaan otteeseen kielsi yhdistämisen toisena osapuolena olleen minkään rodun.
On taidettu sopimuksen solmimismatkan jälkeen lukea Suomen Pystykorvajärjestön sääntöjen 5. pykälää. Nyt yritetään kierrellä tehtyä virhettä ja kielletään toisen koirajoukon rotuoikeutus.
Minulla on nyt juuri edessäni Rune B Samuelsson ja Juho Perttolan kirjoittama kirja Nordliga sepetshundar vuodelta 1985. Kirjan sivulta 40 alkaa karjalais-suomalaisen rodun esittely ja sivuilla 42-43 on sen rotumääritelmä.
Kyllähän sen pitäisi olla anteeksiannettavaa, että me tavalliset tallaajat olemme epätietoisia siitä, onko kyse rodusta vai joukosta sekarotuisia koiria, kun se ei ole selvää Kennelliiton kyllin arvovaltaiselle edustajallekkaan. Eikä entiselle puheenjohtajallemmekaan.
Pystykorva-lehden 4/2006 sivujen 4-5 vaihteessa Antti Aarnio kirjoittaa venäläisten valmiudesta näiden rotujen, karjalaissuomalainen laika ja suomenpystykorva, yhdistämiseksi yhdeksi roduksi.
Saman lehden sivulla 47 on yhdistämisen sopimusteksti, jonka Kari Järvinen on allekirjoittanut ja siis samalla tekstisisällön hyväksynyt. Sopimustekstin kohta 3: "Tämän sopimuksen perusteella NÄMÄ RODUT luokitellaan yhdeksi yhtenäiseksi roduksi, suomenpystykorvaksi, ja näillä ......."
Pystykorvajärjestön Mikkelissä pidetyssä vuosikokouksessa hän useaan otteeseen kielsi yhdistämisen toisena osapuolena olleen minkään rodun.
On taidettu sopimuksen solmimismatkan jälkeen lukea Suomen Pystykorvajärjestön sääntöjen 5. pykälää. Nyt yritetään kierrellä tehtyä virhettä ja kielletään toisen koirajoukon rotuoikeutus.
Minulla on nyt juuri edessäni Rune B Samuelsson ja Juho Perttolan kirjoittama kirja Nordliga sepetshundar vuodelta 1985. Kirjan sivulta 40 alkaa karjalais-suomalaisen rodun esittely ja sivuilla 42-43 on sen rotumääritelmä.
-
Esko Tavia
- Viestit: 5
- Liittynyt: 22 Maalis 2007, 14:49
ONKO KARAJALAISSUOMALAINEN LAIKA OMA ROTU?
Kun Venäjälle viety suomenpystykorva siitetään suomenpystykorvalla, on jälkeläiset suomenpystykorvia. Kun suomenpystykorva siitetään Venäjällä alkuperäistä ”luonnonkantaa” olevalla ns. sekarotuisella koiralla, jälkeläiset ovat suomenpystykorvan rotumäärityksen näkökulmasta sekarotuisia. Kun niitä siitetään keskenään, syntyy näöltään sekarotuisia ja suomenpystykorvan näköisiä koiria. Näitä koiria kutsutaan Venäjällä suomalaiskarjalaisiksi laikoiksi. Näille koirille löytyy Venäjällä oma rotumääritelmäkin. Kari Järvisen allekirjoittamalla sopimuksella on tämä rotu yhdistetty Suomen Pystykorvarotuun.
On ilmeistä, että tehty sopimus ja ennen kaikkea menettely on ristiriidassa Suomen Kennelliiton rodunjalostusta koskevien periaatteiden ja Kennelliiton tieteellisen jalostustoimikunnan sääntöjen ja tehtävien kanssa.
Kuten olen kirjoittanut, perimmäinen tarkoitus on ollut hyvä, mutta toimintatapa asioiden hoidossa on ollut virheellinen ja moitittava. Reki on mennyt hevosen edelle. Menopeli on pystykorvajärjestön hallituksen ja Kennelliiton hallituksen toimesta oikaistava. Kennelliiton valtuuston on sopimus hylättävä ja palautettava tarkempaan valmisteluun. Voisi kuvitella, että valtuusto hyväksyy tämän suuruusluokan sopimuksen ja sen allekirjoittavat Suomen puolesta Kennelliiton puheenjohtaja ja rotujärjestön puheenjohtaja, eikä kennelliiton varapuheenjohtaja.
Esko Tavia
Kun Venäjälle viety suomenpystykorva siitetään suomenpystykorvalla, on jälkeläiset suomenpystykorvia. Kun suomenpystykorva siitetään Venäjällä alkuperäistä ”luonnonkantaa” olevalla ns. sekarotuisella koiralla, jälkeläiset ovat suomenpystykorvan rotumäärityksen näkökulmasta sekarotuisia. Kun niitä siitetään keskenään, syntyy näöltään sekarotuisia ja suomenpystykorvan näköisiä koiria. Näitä koiria kutsutaan Venäjällä suomalaiskarjalaisiksi laikoiksi. Näille koirille löytyy Venäjällä oma rotumääritelmäkin. Kari Järvisen allekirjoittamalla sopimuksella on tämä rotu yhdistetty Suomen Pystykorvarotuun.
On ilmeistä, että tehty sopimus ja ennen kaikkea menettely on ristiriidassa Suomen Kennelliiton rodunjalostusta koskevien periaatteiden ja Kennelliiton tieteellisen jalostustoimikunnan sääntöjen ja tehtävien kanssa.
Kuten olen kirjoittanut, perimmäinen tarkoitus on ollut hyvä, mutta toimintatapa asioiden hoidossa on ollut virheellinen ja moitittava. Reki on mennyt hevosen edelle. Menopeli on pystykorvajärjestön hallituksen ja Kennelliiton hallituksen toimesta oikaistava. Kennelliiton valtuuston on sopimus hylättävä ja palautettava tarkempaan valmisteluun. Voisi kuvitella, että valtuusto hyväksyy tämän suuruusluokan sopimuksen ja sen allekirjoittavat Suomen puolesta Kennelliiton puheenjohtaja ja rotujärjestön puheenjohtaja, eikä kennelliiton varapuheenjohtaja.
Esko Tavia
Kärpäsestä härkänen, mutta millä perusteilla?
Kuten aiemmin (toisessa yhteydessä) kerroin suomenpystykorvan ja nyt kiistanalaiseksi nousseen laikarodun pentuja on ollut mahdollista rekisteröidä SKL:n toimesta jo vuosia sitten. Esimerkiksi yhdistelmästä spu Äreen Jaki FIN16852/96 ja laikanarttu Rilu RKFR00000116 syntyi 18.2.2001 pentu, joka on rekisteröity virallisesti suomenpystykorvaksi. Lisätietoa Rilun taustoista löytyy SKL:n KoiraNet-jalostusjärjestelmästä.
Millään ei voi uskoa, että edellä mainitusta mahdollisuudesta eivät olisi olleet tietoisia nämä kolme (Kinnunen, Myllymäki ja Tavia) asian esille nostanutta, SPJ:n toiminnassa keskeisissä tehtävissä vaikuttanutta henkilöä. Herääkin kysymys, onko tässä menettelytavoista syntyneen kiistan taustalla kuitenkin raadollisemmat syyt?
Mielestäni Antti Aarnio ajoi SPJ:n puheenjohtajana koko toimintansa ajan vilpittömästi vain ja ainoastaan kansalliskoiramme suomenpystykorvan sekä karjalankarhukoiran ja pohjanpystykorvan etuja.
Rauhaisaa pääsiäistä kaikille!
t.
Kalevi Hirvonen, Taivalkoski
Millään ei voi uskoa, että edellä mainitusta mahdollisuudesta eivät olisi olleet tietoisia nämä kolme (Kinnunen, Myllymäki ja Tavia) asian esille nostanutta, SPJ:n toiminnassa keskeisissä tehtävissä vaikuttanutta henkilöä. Herääkin kysymys, onko tässä menettelytavoista syntyneen kiistan taustalla kuitenkin raadollisemmat syyt?
Mielestäni Antti Aarnio ajoi SPJ:n puheenjohtajana koko toimintansa ajan vilpittömästi vain ja ainoastaan kansalliskoiramme suomenpystykorvan sekä karjalankarhukoiran ja pohjanpystykorvan etuja.
Rauhaisaa pääsiäistä kaikille!
t.
Kalevi Hirvonen, Taivalkoski
Re: Kärpäsestä härkänen, mutta millä perusteilla?
Kertomaasi esimerkkitapauksen taustalta löytyy varmaankin toteutettu lupamenettely, jonka SKL:n jalostustieteellinen toimikuntakin on ohjeistanut rotujärjestömme aloitteesta/puollolla.khi kirjoitti:Kuten aiemmin (toisessa yhteydessä) kerroin suomenpystykorvan ja nyt kiistanalaiseksi nousseen laikarodun pentuja on ollut mahdollista rekisteröidä SKL:n toimesta jo vuosia sitten. Esimerkiksi yhdistelmästä spu Äreen Jaki FIN16852/96 ja laikanarttu Rilu RKFR00000116 syntyi 18.2.2001 pentu, joka on rekisteröity virallisesti suomenpystykorvaksi. Lisätietoa Rilun taustoista löytyy SKL:n KoiraNet-jalostusjärjestelmästä.
Millään ei voi uskoa, että edellä mainitusta mahdollisuudesta eivät olisi olleet tietoisia nämä kolme (Kinnunen, Myllymäki ja Tavia) asian esille nostanutta, SPJ:n toiminnassa keskeisissä tehtävissä vaikuttanutta henkilöä. Herääkin kysymys, onko tässä menettelytavoista syntyneen kiistan taustalla kuitenkin raadollisemmat syyt?
Toisin kuin keskustelussamme olevan rotujen yhdistämisasiassa ei löydy
sen enempää järjestömme kuin jalostuksesta vastaavan SKL:n jalostustieteellinen toimikunnan siunausta. Ja tämä menettelytapa kuuluu asian taustalla mainitsemaasi raadollisten syiden joukkoon.
Pääsiäisterveisin Pasi Kinnunen
Iloista pääsiäistä minunkin npuolestani. Tuntuu, että tunteet ajavat edelleen ohitse selkeästä päättelykyvystä ja kirjoitetuista säännöistä. Onko kenellekkään tullut tutuksi SKL:n koirarekisteriohjeenkohta 9 ERIKOISREKISTERI ?khi kirjoitti:Kuten aiemmin (toisessa yhteydessä) kerroin suomenpystykorvan ja nyt kiistanalaiseksi nousseen laikarodun pentuja on ollut mahdollista rekisteröidä SKL:n toimesta jo vuosia sitten. Esimerkiksi yhdistelmästä spu Äreen Jaki FIN16852/96 ja laikanarttu Rilu RKFR00000116 syntyi 18.2.2001 pentu, joka on rekisteröity virallisesti suomenpystykorvaksi. Lisätietoa Rilun taustoista löytyy SKL:n KoiraNet-jalostusjärjestelmästä.
Se alkaa näin:
"ER-rekisteri on tarkoitettu koirille, jotka eivät täytä polveutumisensa osalta FIN-rekisterin vaatimuksia. Koira, jonka kolmen polven sukutaulussa olevat esivanhemmat eivät kaikki ole FCI:n tunnustamassa rekisterissä, merkitään ER-rekisteriin.
Tämä ohje, joka on Kennelliiton hallitus hyväksynyt 5/02 on mahdollistanut näiden kahden rodun jälkeläisten rekisteröimisen suomessa juuri tähän ER rekisteriin. Tämä näkyy hyvin esim. tämän linkin alla olevan laikanartun pentueiden kohdalla. http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... ER36687/05
Tulisikin selvittää miksi Kalevin esimerkissä oleva risteytyspentu on merkitty koiratietokannassa FIN rekisteriin vaikka se on ristiriidassa olemassa olevien sääntöjen kanssa. Tämä Anastasianarttu on syntynyt jo helmikuussa 2001 mutta se on rekisteröity 2003 uudeen säännön astuttua voimaan. Joka tapauksessa koiralla tulisi olla rekisterikirjassaan ER etuliite.
Olen vahvasti sitä mieltä, ettei ole perusteita eikä myöskään yleisen edun mukaista leimata Lappilaiset koiraharrastajat ja heitä kannustanut sekä länsinaapuriemme kovasti arvostama henkilö häiriköksi.
Olen henkilökohtaisesti samaa mieltä Esko Tavian kanssa siitä, että
Esko Tavia kirjoitti:Toiminnan perimmäinen ajatus on ollut hyvä. Suomen pystykorvarodun geeniperimää pitää laajentaa. Asian puutteellinen selvittely ja menettelytapojen valinta ei kuitenkaan voi antaa perusteita rotujen yhdistämiselle.