Suomenpystykorvan - ja Karjalais-Suomalaisen laikan yhdistäminen samaksi roduksi aiheuttaa vilkasta mielipiteiden vaihtoa puolesta ja vastaan .
Tehty mikä tehty eli tulevaisuudessa nämä kaksi rotua edustavat yhtä ja samaa koirakantaa siitäkin huolimatta että vastaanpanijoita on runsaasti . En ota mitään kantaa tähän parhaillaan vellovaan kiistaan kummankaan osapuolen näkemyksiin yhtyneenä .
Olen varsin monta kertaa käynyt Venäjän Karjalassa ja nähnyt näitä koiria ja tietysti näiden koirien kasvattajia ja erityisesti henkilöitä , jotka metsästävät näillä koirilla . Näissä koirayksilöissä löytyy aivan varmasti erinomaisen metsästysvietin omaavia yksilöitä . Venäjällähän on varsin ankara karsinta näissä koirapopulaatioissa . Jos ei hauku leivikseen viimeistään pari vuotiaana koira katoaa muonavahvuudesta . Jos sairastaa epilepsiaa sama juttu . Kun nämä koirat vipeltävät enimmäkseen irrallaan vain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta , niin tuntuisi siltä , että sieltä kyliltä kuljeskellessa saattaisi sekoittua myös aivan vieraita veriä . Onhan meilläkin vielä aivan hyvässä muistissa ne 40-50 - luvun ajat , jolloin koirien kiimakarjat parveilivat pitkin kylän raittia . Tapahtui luonnon jalostusta , jota luulisin tapahtuvan Karjalassa vielä tänäkin päivänä .
Koirakulttuuri vasta hakee niitä muotoja , joihin me täällä suomessa on jo vuosikymmeniä totuttu . Tämä hällä väliä mentaliteetti on näissä Karjalaiskylissä nytkin vielä hyvin vallitseva olotila .
Kun sitten ajatellaan näiden kahden rodun verenvaihtoa , niin siihen tulee omat vaikeutensa . Karjala on hyvin köyhää aluetta ja sieltä ei nämä ihmiset pysty alhaisen elintasonsa takia tulemaan tänne Suomeen tai hankkimaan viisumeita . Meillä suomalaisilla on kylläkin mahdollisuus tuoda näitä uusia veriä Karjalasta . Miten sitten voimme nämä uudet tulokkaat sormia napsauttamalla liittää omiin suomenpystykorviimme , kun niillä ei välttämättä ole minkään valtakunnan rekisteripapereita . Eikö silloin ole kyseessä rotuunotto ? Tosin Karjalassakin on jo kuulemma aivan rekisterissäkin olevia koiria , mutta kuka takaa sen , että ne ovat juuri niitä koiria , jotka näkyvät rekisteriotteen sukutaulussa ?
Suomenpystykorvan ja Karjalais - Suomalaisen laikan yhteensovittaminen tulee olemaan pitkän aikajakson tavoite . Innokkaimmat pystiksen jalostajat tulevat saamaan tulevaisuudessa mitä mielenkiintoisimman työmaan , jonka tulokset hyvät tai huonot näkyvät tulevina vuosikymmeninä .
Karjalais-Suomalaisen laikan tulevaisuuden visioita
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
-
Esko Tavia
- Viestit: 5
- Liittynyt: 22 Maalis 2007, 14:49
PYSTYKORVAYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN VENÄJÄLLE
Tiedämme kaikki, mikä on suomenpystykorvan historia. Rotu on lähtenyt määrittymään 1890- luvulla ja sen rotumääritelmää on itsenäisyytemme aikana tarkistettu kahteen kertaan. Itsenäistyminen toi itärajan ja rautaesiripun, jonka taakse jäi samaa rotua olevia koiria. Suomessa rodun jalostaminen on edennyt määrätietoisesti ja hallitusti kennelliiton ja pystykorvajärjestön ohjauksessa. Rajan takana on samaa alkuperää oleva koirarotu, karjalaissuomalainen laika. Se on jalostunut enemmän ”luonnonmukaisesti” käyttäjien tarpeista, kuin kontrolloidun rodunjalostuksen ohjauksessa. Toimintatapa on Suomessakin hyvin tuttu. Jokainen meistä on kuullut vuosien varrella sanonnan – ei kirjakoirilla tee mitään, ainoa oikea jahtikaveri on ”maatiaispystykorva”. Lapissa on vieläkin useita ns. sekarotuisia pyyntikoiralinjoja, joille löytyy omat harrastajansa. Nämä koirat ovat niitä alkuperäisiä luonnonkantoja, samoja joita Karjalasta löytyy huomattavasti enemmän.
Pystykorvarodun jalostaminen jatkossa vaatii ammattimaista ohjausta ja äärimmäistä tarkkuutta koirien nykyisen terveydentilan kohentamiseksi. Perityvien sairauksien ja rakennevikojen vähentäminen edellyttää tarkkaa terveysvalvontaa ja jämerää rodunjalostuksen ohjausta. Pystykorvien geeniperimää tulisi pystyä myös laajentamaan. Karjalaissuomalainen laika tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Tämä edellyttää asianmukaisesti valmistellun yhteistyön aloittamista Venäjälle.
Pystykorvajärjestön ja yksittäisten koiraharrastajien sekä kasvattajien toimesta on entiseen NL:oon ja nykyiselle Venäjälle oltu yhteyksissä. Rajan takaa on tuotu yksittäisiä koiria ja sinne on myös viety Suomesta rekisteröityjä pystykorvia. Pystykorvajärjestö on 90-luvun alkupuolella valtuuttanut kennelliiton edustajan selvittämään asiaa Venäjällä.
Asia on muhinut järjestön johtomiesten mielissä ja edellisen järjestön puheenjohtajan Antti Aarnion esityksestä on järjestön hallitus valtuuttanut Kennelliiton valtuuston varapuheenjohtajan Kari Järvisen riittävän arvovaltaisena henkilönä käynnistämään alustavat tutkimukset ja neuvottelut Venäläisten kanssa rotujen yhteistyöstä. Tämä valtuutus johti siihen, että Kennelliiton hallitus hyväksyi matkustusluvan Kari Järviselle ja Antti Aarniolle suomen pystykorvaa koskevaan neuvottelutilaisuuteen Venäjän Kennelliittoon Moskovaan. Matkasta tuli laatia hallitukselle matkaraportti. Tätä päättäessään Kennelliiton hallitus ei tiennyt, että matkalla olikin tarkoitus solmia sopimus, jolla karjalaissuomalainen laika yhdistetään ilman rotujärjestön virallisten hallintoelinten, pystykorvajaoston, jalostustoimikunnan, hallituksen ja vuosikokouksen siunausta suomenpystykorvaroduksi. Hyväuskoisina Kennelliiton hallituksen jäsenet antoivat jälkikäteen sähköpostilla valtuudet sopimuksen allekirjoittamiselle. Hallitus vahvisti 31.8.2006 taannehtivasti hyväksymänsä sopimuksen ja Kari Järvisen valtuutuksen sopimuksen allekirjoittamiselle.
Toimintatapa, jolla Antti Aarnio ja Kennelliiton johto ovat asiaa hoitaneet, tuo mieleen Kekkosen ajat. Kekkosella oli laissa säädetty oikeus hoitaa asioita yksinvaltiaasti NL:oon ja käydä salaisia neuvotteluja sekä allekirjoittaa sopimuksia. Yhdistyslain ja rotujärjestön sääntöjen alaisena toimivalla puheenjohtajalla ei tällaisia oikeuksia ole. Toimintatapa on käsittämätön.
Asian valmistelu on ollut sääntöjen vastaista. Asian yhteistyön käytännön toimivuutta koskeva valmistelu on ollut täysin puutteellista. Mitään toimintamalleja ja ohjeistusta ei ole tiedossa. Vähintä olisi ollut, että jalostustoimikunta ja jaosto olisivat asiaa arvioineet pelkästään rodun jalostuksen näkökulmasta. Venäjällä olevan rodun nykytila pitäisi kartoittaa paljon tarkemmin. Sopimuksella olisi pitänyt vasta käynnistää yhteinen asiantuntijatasoinen selvitystyö.
Kari Järvisen allekirjoittamaa sopimusta on kuvattu historialliseksi. Sitä se varmuudella on. Mitään muuta Venäjälle tehtyä sopimusta ei ole allekirjoitettu näin salamyhkäisellä ja puutteellisella valmistelulla.
Asian tarkoitusperä on ollut hyvä ja edistyksellinen, mutta se pitää valmistella sääntöjen mukaan ja huomattavasti tarkemmin. Pystykorvajärjestön hallituksen on otettava asiaa uudelleen käsittelyyn ja esitettävä Kennelliitolle tehdyn sopimuksen purkamista ja tarkistamista sekä yhteistoiminnan menettelytapojen yksityiskohtien sopimista yhteisen asiantuntijavalmistelun kautta. Jalostustoiminnan kannalta rotujen suoraa yhdistämistä selvempi menettely olisi valikoitu rotuun otto, kuten pohjanpystykovilla. Geenipohjan laajentamiseksi tulisi ehdottomasti myös Ruotsista ja Norjasta hakea uutta verta. Samoin suomalalaisia ”sompion laikoja” tulisi mahdollisesti hyväksyä pystykorvarotuun samalla menettelyllä. Olennaista olisi, että toiminta on tarkasti asiantuntijoiden valvomaa. Nyt allekirjoitetulla sopimuksella annetaan kaikille Venäjällä oleville karjalaissuomalaisille laikoille ja koiranomistajille avoin kortti pystykorvien jalostus-, näyttely- ja kilpailutoimintaan.
Yhtä selvää, että pystykorvajärjetön johto on toiminut puutteellisesti, on se, että Kennelliiton hallitus on päättänyt asiasta, joka ilman muuta kuuluu Kennelliiton valtuuston päätettäväksi.
Suomettumisen aika on ohi!
Esko Tavia
Tiedämme kaikki, mikä on suomenpystykorvan historia. Rotu on lähtenyt määrittymään 1890- luvulla ja sen rotumääritelmää on itsenäisyytemme aikana tarkistettu kahteen kertaan. Itsenäistyminen toi itärajan ja rautaesiripun, jonka taakse jäi samaa rotua olevia koiria. Suomessa rodun jalostaminen on edennyt määrätietoisesti ja hallitusti kennelliiton ja pystykorvajärjestön ohjauksessa. Rajan takana on samaa alkuperää oleva koirarotu, karjalaissuomalainen laika. Se on jalostunut enemmän ”luonnonmukaisesti” käyttäjien tarpeista, kuin kontrolloidun rodunjalostuksen ohjauksessa. Toimintatapa on Suomessakin hyvin tuttu. Jokainen meistä on kuullut vuosien varrella sanonnan – ei kirjakoirilla tee mitään, ainoa oikea jahtikaveri on ”maatiaispystykorva”. Lapissa on vieläkin useita ns. sekarotuisia pyyntikoiralinjoja, joille löytyy omat harrastajansa. Nämä koirat ovat niitä alkuperäisiä luonnonkantoja, samoja joita Karjalasta löytyy huomattavasti enemmän.
Pystykorvarodun jalostaminen jatkossa vaatii ammattimaista ohjausta ja äärimmäistä tarkkuutta koirien nykyisen terveydentilan kohentamiseksi. Perityvien sairauksien ja rakennevikojen vähentäminen edellyttää tarkkaa terveysvalvontaa ja jämerää rodunjalostuksen ohjausta. Pystykorvien geeniperimää tulisi pystyä myös laajentamaan. Karjalaissuomalainen laika tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Tämä edellyttää asianmukaisesti valmistellun yhteistyön aloittamista Venäjälle.
Pystykorvajärjestön ja yksittäisten koiraharrastajien sekä kasvattajien toimesta on entiseen NL:oon ja nykyiselle Venäjälle oltu yhteyksissä. Rajan takaa on tuotu yksittäisiä koiria ja sinne on myös viety Suomesta rekisteröityjä pystykorvia. Pystykorvajärjestö on 90-luvun alkupuolella valtuuttanut kennelliiton edustajan selvittämään asiaa Venäjällä.
Asia on muhinut järjestön johtomiesten mielissä ja edellisen järjestön puheenjohtajan Antti Aarnion esityksestä on järjestön hallitus valtuuttanut Kennelliiton valtuuston varapuheenjohtajan Kari Järvisen riittävän arvovaltaisena henkilönä käynnistämään alustavat tutkimukset ja neuvottelut Venäläisten kanssa rotujen yhteistyöstä. Tämä valtuutus johti siihen, että Kennelliiton hallitus hyväksyi matkustusluvan Kari Järviselle ja Antti Aarniolle suomen pystykorvaa koskevaan neuvottelutilaisuuteen Venäjän Kennelliittoon Moskovaan. Matkasta tuli laatia hallitukselle matkaraportti. Tätä päättäessään Kennelliiton hallitus ei tiennyt, että matkalla olikin tarkoitus solmia sopimus, jolla karjalaissuomalainen laika yhdistetään ilman rotujärjestön virallisten hallintoelinten, pystykorvajaoston, jalostustoimikunnan, hallituksen ja vuosikokouksen siunausta suomenpystykorvaroduksi. Hyväuskoisina Kennelliiton hallituksen jäsenet antoivat jälkikäteen sähköpostilla valtuudet sopimuksen allekirjoittamiselle. Hallitus vahvisti 31.8.2006 taannehtivasti hyväksymänsä sopimuksen ja Kari Järvisen valtuutuksen sopimuksen allekirjoittamiselle.
Toimintatapa, jolla Antti Aarnio ja Kennelliiton johto ovat asiaa hoitaneet, tuo mieleen Kekkosen ajat. Kekkosella oli laissa säädetty oikeus hoitaa asioita yksinvaltiaasti NL:oon ja käydä salaisia neuvotteluja sekä allekirjoittaa sopimuksia. Yhdistyslain ja rotujärjestön sääntöjen alaisena toimivalla puheenjohtajalla ei tällaisia oikeuksia ole. Toimintatapa on käsittämätön.
Asian valmistelu on ollut sääntöjen vastaista. Asian yhteistyön käytännön toimivuutta koskeva valmistelu on ollut täysin puutteellista. Mitään toimintamalleja ja ohjeistusta ei ole tiedossa. Vähintä olisi ollut, että jalostustoimikunta ja jaosto olisivat asiaa arvioineet pelkästään rodun jalostuksen näkökulmasta. Venäjällä olevan rodun nykytila pitäisi kartoittaa paljon tarkemmin. Sopimuksella olisi pitänyt vasta käynnistää yhteinen asiantuntijatasoinen selvitystyö.
Kari Järvisen allekirjoittamaa sopimusta on kuvattu historialliseksi. Sitä se varmuudella on. Mitään muuta Venäjälle tehtyä sopimusta ei ole allekirjoitettu näin salamyhkäisellä ja puutteellisella valmistelulla.
Asian tarkoitusperä on ollut hyvä ja edistyksellinen, mutta se pitää valmistella sääntöjen mukaan ja huomattavasti tarkemmin. Pystykorvajärjestön hallituksen on otettava asiaa uudelleen käsittelyyn ja esitettävä Kennelliitolle tehdyn sopimuksen purkamista ja tarkistamista sekä yhteistoiminnan menettelytapojen yksityiskohtien sopimista yhteisen asiantuntijavalmistelun kautta. Jalostustoiminnan kannalta rotujen suoraa yhdistämistä selvempi menettely olisi valikoitu rotuun otto, kuten pohjanpystykovilla. Geenipohjan laajentamiseksi tulisi ehdottomasti myös Ruotsista ja Norjasta hakea uutta verta. Samoin suomalalaisia ”sompion laikoja” tulisi mahdollisesti hyväksyä pystykorvarotuun samalla menettelyllä. Olennaista olisi, että toiminta on tarkasti asiantuntijoiden valvomaa. Nyt allekirjoitetulla sopimuksella annetaan kaikille Venäjällä oleville karjalaissuomalaisille laikoille ja koiranomistajille avoin kortti pystykorvien jalostus-, näyttely- ja kilpailutoimintaan.
Yhtä selvää, että pystykorvajärjetön johto on toiminut puutteellisesti, on se, että Kennelliiton hallitus on päättänyt asiasta, joka ilman muuta kuuluu Kennelliiton valtuuston päätettäväksi.
Suomettumisen aika on ohi!
Esko Tavia
muinoin kirjoitettua...
PasiK
Liittynyt: 09 Elo 2004
Viestejä: 27
Paikkakunta: Outokumpu
LähetäLähetetty: 15.03.2006 10:11 Viestin aihe: Jottei asian ydin unohtuisi... Vastaa lainaamalla viestiä
(Hyväksytty: FCI, SKL-FKK:n valtuusto)
*Käyttötarkoitus: *
Pääasiassa metsäkanalintujen, jossain määrin myös pienpetojen, vesilintujen ja hirvenmetsästyksessä käytettävä koira. Metsästysintoinen varsin itsenäisesti, mutta kuitenkin yhteistyöhaluisesti riistalla työskentelevä koira, joka ilmaisee riistan haukkumalla*
*
* *Lyhyt historiaosuus:**
Rodun alkuhistoria on tuntematon. Tiedetään kuitenkin, että jo satoja vuosia sitten on suomenpystykorvan tyyppistä koiraa käytetty kaiken riistan metsästämiseen koko maassa. Alunperin asetettiin päätavoitteeksi saada hyvä puuhun haukkuva lintukoira, joka on myös kaunis. Kun rotuun otto aloitettiin 1890 luvulla, löydettiin tyypiltään ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisia yksilöitä lähinnä maan itäisistä ja pohjoisista osista. Ensimmäiset rotumerkit hyväksyttiin 1892. Rodun ensimmäinen erikoisnäyttely järjestettiin jo samana vuonna ja ensimmäinen linnunmetsästyskoe 1897. Nykyisin rotu on Suomessa ja Ruotsissa hyvin yleinen. Se on kehitetty puhtaasta luonnonkannasta ja liittyy vankasti suomalaiseen kulttuuriin. Suomenpystykorva nimettiin Suomen kansalliskoiraksi vuonna 1979.
ja kokonaisuudessaan http://www.spj.fi/spk/rotumaaritelma.htm
Mietelause: "koira peilaa isäntäänsä"
Tutustuin, mitä olen joskus kirjoittanut - mm. edelläolevan vaikka ei ollut tietoa vielä rotujen yhdistämisestä. Historiaosuuttakin voidaan joutua kirjoittamaan uudestaan..
Etsi kaikki viestit, jotka on kirjoittanut PasiK profile.php?mode=viewprofile&u=58
Liittynyt: 09 Elo 2004
Viestejä: 27
Paikkakunta: Outokumpu
LähetäLähetetty: 15.03.2006 10:11 Viestin aihe: Jottei asian ydin unohtuisi... Vastaa lainaamalla viestiä
(Hyväksytty: FCI, SKL-FKK:n valtuusto)
*Käyttötarkoitus: *
Pääasiassa metsäkanalintujen, jossain määrin myös pienpetojen, vesilintujen ja hirvenmetsästyksessä käytettävä koira. Metsästysintoinen varsin itsenäisesti, mutta kuitenkin yhteistyöhaluisesti riistalla työskentelevä koira, joka ilmaisee riistan haukkumalla*
*
* *Lyhyt historiaosuus:**
Rodun alkuhistoria on tuntematon. Tiedetään kuitenkin, että jo satoja vuosia sitten on suomenpystykorvan tyyppistä koiraa käytetty kaiken riistan metsästämiseen koko maassa. Alunperin asetettiin päätavoitteeksi saada hyvä puuhun haukkuva lintukoira, joka on myös kaunis. Kun rotuun otto aloitettiin 1890 luvulla, löydettiin tyypiltään ja käyttötarkoitukseltaan samankaltaisia yksilöitä lähinnä maan itäisistä ja pohjoisista osista. Ensimmäiset rotumerkit hyväksyttiin 1892. Rodun ensimmäinen erikoisnäyttely järjestettiin jo samana vuonna ja ensimmäinen linnunmetsästyskoe 1897. Nykyisin rotu on Suomessa ja Ruotsissa hyvin yleinen. Se on kehitetty puhtaasta luonnonkannasta ja liittyy vankasti suomalaiseen kulttuuriin. Suomenpystykorva nimettiin Suomen kansalliskoiraksi vuonna 1979.
ja kokonaisuudessaan http://www.spj.fi/spk/rotumaaritelma.htm
Mietelause: "koira peilaa isäntäänsä"
Tutustuin, mitä olen joskus kirjoittanut - mm. edelläolevan vaikka ei ollut tietoa vielä rotujen yhdistämisestä. Historiaosuuttakin voidaan joutua kirjoittamaan uudestaan..
Etsi kaikki viestit, jotka on kirjoittanut PasiK profile.php?mode=viewprofile&u=58