Sääntöpäivityksen tilanne 19.5.

[PT]

LINT-sääntöpäivitys 2023

Miksi päivitys?

Linnunhaukkukokeen sääntökirja koostuu säännöistä sekä erillis- ja toimintaohjeista. Säännöt sisältävät mm Kennelliiton edellyttämiä asioita kokeiden järjestämisestä ja niihin ilmoittautumisesta, osallistumisoikeuksista ja vastuukysymyksistä. Erillisohjeissa on sanottu koirien yksityiskohtainen arvostelu ja toimintaohjeissa esimerkiksi ohjeita koetoimi-kunnille ja tuomareille.

Sääntöjä ja erillisohjeita voidaan esittää muutettavaksi aikaisintaan viiden vuoden kuluttua edellisestä muutoksesta. Kennelliiton edellyttämät sääntöihin sisältyvät asiat ovat muuttuneet tai lisääntyneet sen verran, että ne on syytä muuttaa myös linnunhaukkukokeen sääntöihin. Erillisohjeet uudistettiin koekaudelle 2018 mm sallimalla tutkan käyttäminen. Erillisohjeissa on havaittu joitakin puutteita ja huonosti ilmaistuja asioita, jotka kannattaa korjata samalla, kun sääntöjäkin pitää uusia. Lisäksi näiden sääntöjen aikana on siirrytty kokonaan paperisista koeasiakirjoista sähköiseen koetallennukseen, mikä myös aiheuttaa päivitystarvetta.

Sääntöpäivityksen on tarkoitus tulla voimaan koekaudelle 2023. Kennelliiton käsittelyaikataulujen takia muutosesitys on oltava siellä tänä vuonna 15.7. mennessä.

Millainen päivitys?

Ennen päivitystyötä SPJ:n sivuilla järjestettiin vuoden 2021 lopussa avoin kysely päivitystarpeista. Vastauksia tuli useita kymmeniä, ja sääntötoimikunta käsitteli ne kaikki. Suunnitellut muutokset käsiteltiin ylituomareiden koulutustilaisuudessa helmikuussa 2022. Kysely ja käsittely koulutustilaisuudessa toivat esiin hyviä asioita, jotka siirrettiin sääntötekstiin. Sääntötoimikunta sai käyttöönsä yli 4000 koesuoritusta sisältävän tiedoston. Sitä tarkastelemalla havaittiin yksi muutostarve (haukkutiheys) sekä asioita, jotka osoittivat, että palautekyselyssä esitettyihin muutoksiin ei ole perusteita.

Vaikka muutettavia asioita tuli palautteiden ja koulutustilaisuuden takia hieman ennakoitua enemmän, kysymyksessä on päivitys eikä uudistus. Mihinkään pakolliseen koulutuskierrokseen ei ole tarvetta.

SPJ:n hallituksen käsittelyn jälkeen (kesäkuu) sääntötekstiesitys, muutosten perustelut ja grafiikat laitetaan tutustuttavaksi SPJ:n sivuille.

Haukkutiheys

Kiitettävän haukkutiheyden nostoesitys (100/minuutti) herätti suuria tunteita ja hallitus pyysi sääntötoimikuntaa perustelemaan esityksensä paremmin. Hallitukselle 19.5. lähetetty perustelu on alla.

”Linnunhaukkukokeen koesäännössä sanottu kokeen tarkoitus on ”kehittää jäljempänä mainittujen koirarotujen käyttökelpoisuutta linnunmetsästyksessä ja saada tietoa jalostusta varten, pitää linnunmetsästys korkeatasoisena koiraharrastuksena, kehittää lajin harrastajien yhteistoimintaa sekä tarjota mahdollisuus kilpailla näiden koesääntöjen pohjalta”.


Linnunhaukkukoe on siten ensisijaisesti metsästyskoe, jossa arvioidaan koirien toimintaa ja ominaisuuksia kanalintujen metsästyksessä. Linnun-haukkukokeen säännöt on pyritty laatimaan käytännön metsästyksen näkökulmasta. Eli kun koiran ominaisuudet ja toiminta ovat sellaiset, että lintu saadaan ammuttua sen haukusta, koira toimii sääntöjenkin mukaan hyvin. Linnunhaukkukokeen säännöissä arvioidaan laajasti koiran toimintaa ja ominaisuuksia, ja ne tallennetaan rotujärjestöjen yhteiseen tietokantaan. Tietokannassa oleva materiaali suuresta määrästä kokeita antaa tietoa metsästyksen tuloksellisuuden kannalta tärkeistä ominaisuuksista. Tällä tavoin saadaan työkaluja jalostuksen käyttöön linnunhaukun kannalta keskeisistä asioista. Linnunhaukun kannalta olennaisia ominaisuuksia voidaan siis suosia tai tietoisesti jättää suosimatta, jos koirien muita ominaisuuksia pidetään metsästysominaisuuksia tärkeämpinä.

Rotukoodien puutumisen takia rotujen välisiä vertailuja ei voi tehdä.

Meneillään olevaa sääntöpäivitystyötä varten analysoitiin tietokannasta yhteensä 4189 koesuoritusta vuosilta 2019–2021. Koesuorituksista tarkasteltiin esimerkiksi
• tutkan käytön vaikutusta haku- ja seuraamispisteisiin,
• haun vaikutusta löytökykyyn, ensihaukkujen saamisiin, pysyttämi-seen ja puustalöytöjen saamiseen,
• seuraamisen vaikutusta uusintahaukkujen saamiseen ja
• äänenannon vaikutusta pysyttämiseen.

Äänenannon tarkastelussa havaittiin, että korkeat pisteet äänenannossa korreloivat korkeiden pysyttämispisteiden kanssa. Äänenannossa arvioidaan koiran haukkutiheys, haukun kuuluvuus ja haukun jaksottaisuus. Näiden merkitys tarkasteltiin erikseen. Tarkastelu osoitti, että haukun jaksottaisuus ja kuuluvuus vaikuttavat pysyttämiseen vain jonkin verran. Haukkutiheydellä on siihen selvästi suurin merkitys. Haukkutiheyden merkityksen analyysi osoitti, että pysyttäminen paranee selvästi haukkutiheyden kasvaessa ja että selvin parannus tapahtuu haukkutiheyden noustessa sataan haukahdukseen minuutissa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lintu pysyy koiran haukussa hyvin, kun haukkutiheys on yli 100/minuutti. Tällaista haukun ominaisuutta pitää arvostaa koepisteissä ja se voidaan siten ottaa huomioon myös jalostuksessa.

Äänenannon merkitystä pysyttämiseen ei liene selvitetty koskaan aikaisemmin. Edellä mainituin perustein sääntötoimikunta esittää edelleen halli-tukselle pöytäkirjan 1/2022 mukana toimitetun esityksen hyväksymistä sellaisenaan.

Sääntöpäivitystyössä käytetty keskeinen tilastografiikka johtopäätöksineen on hallitukselle toimitetussa sääntöpäivitystyön perustelumuistion liitteessä 1.

Tausta-aineistoksi selvitettiin tietokannasta, että keskimääräinen haukkutiheys on 97,1/minuutti ja haukkutiheyden mediaaniluku 100/minuutti.”

Alla on taulukko haukkutiheydestä ja pysyttämispisteistä. Valitettavasti sen liittäminen grafiikkana ei onnistunut

Haukkutiheys/Pysyttämispisteet
Yli 141/ 19
131-140/ 19,64
121-130/ 16,8
111-120/ 16,5
101-110/ 15,58
91-100/ 13,19
81-90/ 13,04
71-80/ 10,59
Alle 71/ 8,66




Pekka Tiainen

[pohjis]

Sääntöpäivityksen ja erillisohjeiden muutoksia tehdessä pitäisi kuulostella jäsenistön mielipiteitä
eikä muutaman henkilön omia haluja tehdä mieleisiä muutoksia. Otanta haukkutiheydestä ja
pysyttämispisteistä antaa väärän kuvan. Haukkutiheyttä kokeessa mitattaessa pitäisi jokainen
haukku mitata, jos yksikin haukku on yli sadanse merkataan maastokorttiin haukkutiheydeksi,
piilossa oleva lintu pudottaa hyvälläkin koiralla tiheyttä, entä sellainen koira joka osaa
käsitellä arkaa lintua sopeuttamalla haukun rauhallisemmaksi joten piste pois kun tiheys jää
alle sadan. Osilta roduista pisteet laskee haukkutiheyden nostosta johtuen.
Mistä haukkutiheydet ja pysyttämiset on otettu kun rotukoodeja ei ollut käytössä.
Miksi asialla on ollut kiire ettei kaikkia tahoja ole kuultu, missä avoimuus?
Liialla hienosäädöllä saadaan entisestään vähennettyä palkintotuomareita kutn kävi 2018.

Syksyä odotellessa
Rauno Pieksämäki