Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Tämän otsikon alla keskustellaan pohjanpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
miiru

Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja miiru » 26 Tammi 2010, 17:28

Hei!
Neuvokaapa minua fiksummat, olenko aivan väärää rotua haaveilemassa.
Haluan koiran joka viihtyy ulkona (tarha+ koppi tietysti)) jopa 24/7, sen tulisi olla "koiran kokoinen" ja näköinen ( ei pikku-fifi),
sen tulisi olla luonteeltaan oppivainen ja kiltti( tyttöni haluaa kokeilla agilityä) eikä se saisi olla mahdoton räksyttämään.
Koiran kanssa tulisi tehtyä pitkiä kävely/juoksu lenkkejä, mutta en metsästä.

Veljeni on innokas metsämies ja hän mielellään käyttäisi koiraa metsällä.
Onnistuuko pohjanpystykorvan kanssa tällainen "kahden isännän" järjestely?
Sopiiko kyseinen rotu lainkaan mielestänne vaatimuksiini?

Lopuksi vielä haluaisin tietää, onko kenenkään nartulle suunnitelmissa pentuja ensi kesälle?

IKa
Viestit: 410
Liittynyt: 12 Elo 2004, 19:37
Paikkakunta: Inari / Uusikaupunki
Viesti:

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja IKa » 28 Tammi 2010, 00:28

miiru kirjoitti: Veljeni on innokas metsämies ja hän mielellään käyttäisi koiraa metsällä.
Onnistuuko pohjanpystykorvan kanssa tällainen "kahden isännän" järjestely?
Sopiiko kyseinen rotu lainkaan mielestänne vaatimuksiini?
Tämä kappale ratkaisee asian, kyllä tällainen varmaan koirallekin sopii, jos vain asutte riittävän lähellä toisianne, että kakkosisäntäkin voi osallistua koiran koulutukseen heti pennusta lähtien.

Heini
Viestit: 518
Liittynyt: 04 Elo 2004, 20:52
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja Heini » 28 Tammi 2010, 11:13

Niinpä, jos koira oikeasti pääsee myös metsälle mahdollisimman paljon, niin kyllä se sitten kuulostaa aika hyvin sopivan vaatimuksiin. Toki pohjanpystykorvakin on seurallinen koira, eikä sovellu täyspäiväiseksi häkkikoiraksi vailla muita kontakteja. Pentuaikanahan koiran pitää myös olla sisällä aika paljonkin, ottoajankohdasta riippuen.
Pohjiksethan on yleensä kilttejä ja oppivat kohtuu helposti. Mutta se on sitten eri asia saako semmoisen koiran, joka oikeasti mielellään tottelee ja haluaa miellyttää omistajaa. Minun kolmesta koirasta ensimmäinen on erittäin itsenäinen koira, joka kyllä sisällä tai remmissä ja makupalan kanssa tottelee hyvin, mutta irti päästessään tai muuta mielenkiintoisempaa nähdessään sulkee korvansa. Kävin sen kans agilityn alkeiskurssin, joka meni hallissa hyvin, joskin muutaman kerran koira livahti karkuun tai jäi putken sisään nostelemaan jalkaa ym. :roll: Ei jatkettu hommaa sen pitemmälle, koska irtipitäminen oli mahdotonta.
Toinen koira sattui aivan eri luontoinen, on kohtuu miellyttämisen haluinen ja oppii sekä tottelee helposti. Uskalsin sitä ekan kerran pitää koirien seurassa irti joskus 6-vuotiaana ja huomasin että sehän tottelee, eikä sen jälkeen ole ollut ongelmia tai pelkoa siitä, että koira livahtais. Käytiin yhdellä kurssilla kun koira oli 9v, mutta itse kun en ole agilityssä kisannut, en vain ole uskaltanut lähteä kilpailuihin vaikka koira menee älyttömän hyvin.
Nyt narttupenttu on onneksi perinyt tottelevaisuutensa isältään (meillä on siis isä, poika ja pojantyttö) ja on tosi nöyrä ja melko miellyttämisenhaluinenkin, joskin neidillä on tosi lyhyt keskittymiskyky. Jos olisin rikas 8) , lähtisin sen kanssa heti agilitykursseille, koska se olisi tosi lupaavan oloinen siihenkin.

LeenaN
Viestit: 5
Liittynyt: 09 Tammi 2010, 19:34

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja LeenaN » 28 Tammi 2010, 18:58

Tervehdys!

Minulla on vain yhden koiran kokoinen kokemus Pohjanpystykorvista, mutta muidenlaisista; rotuisista ja kokoisista koirista niinkin (Sakemanni/lapinkoira/lapinkoira mix/ noutaja/ saksanseisojan ja lapradorin sekoitus).
Tällä kokemuksella uskaltaisin ehdottaa mahdollisesti Teille sopivaksi koiraroduksi Lapin porokoiraa tai Suomen lapinkoiraa.
Kummatkin näistä roduista pärjää ulkokoirina, ovat luonteeltaan pystäreitä hieman pehmeämpiä ja mielyttämishaluisempia, eivät omaa vahvaa riistaviettiä, eivätkä ole niin haukkuherkkiäkään.
Tosin koirat yksilöinä ovat erillaisia, eivätkä läheskään aina käyttäydy rotumääritelmänsä mukaisesti :)

Minun ensimmäinen oma koira, silloin 13- vuotiaana kun koiraharrastusta aloittelin, oli lapinkoira jonka kansa kuljin tokot ja agilityt.
Mukava oli oppivaisen ja helposti hallittavan koiran kanssa harrastaa.
Toki Sasukin, tämä meidän Pohjis, on oppivainen, mutta palvelus- ja paimenkoirille ominainen miellyttämishalu puuttuu kaverilta melko täysin, ja on vielä nirppanokkaisena syömärinä heikosti lahjottavissakin..
Mukavaa Pojiksissa on kompakti koko ja monipuoliset käyttömahdollisuudet, mutta itsenäisenä (itsepäisenä), vahvaa johtajuutta vaativana rotuna, ei se ehkä ole paras mahdollinen lapsen ensimmäiseksi harrastekoiraksi.
Tosin korostaen, tämä on vaan minun henkilökohtainen mielipiteeni.

Suurimman osan vuodesta meillä Sasu toimittaa mallikkaasti kelpoa kotikoiran virkaa, mutta on pyynnissä isännän kanssa ehdottomasti parhaimmillaan.

Terv: Leena

IKa
Viestit: 410
Liittynyt: 12 Elo 2004, 19:37
Paikkakunta: Inari / Uusikaupunki
Viesti:

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja IKa » 28 Tammi 2010, 19:17

LeenaN kirjoitti: Tällä kokemuksella uskaltaisin ehdottaa mahdollisesti Teille sopivaksi koiraroduksi Lapin porokoiraa tai Suomen lapinkoiraa.
Kummatkin näistä roduista pärjää ulkokoirina, ovat luonteeltaan pystäreitä hieman pehmeämpiä ja mielyttämishaluisempia, eivät omaa vahvaa riistaviettiä, eivätkä ole niin haukkuherkkiäkään.
Tosin koirat yksilöinä ovat erillaisia, eivätkä läheskään aina käyttäydy rotumääritelmänsä mukaisesti :)
Pohjanpystykorva ei yleensä ole kovin haukkuherkkä, ainakaan meidän... Sen sijaan tuttavan lapinkoirat kyllä herkeävät haukkumaan, jos pihaan astuu, samoin toisen tuttavan lapinporokoira on erinomainen lintukoira omaten vahvan riistavietin, eli koirakohtaisia eroja on kovasti... :wink:
Toki Sasukin, tämä meidän Pohjis, on oppivainen, mutta palvelus- ja paimenkoirille ominainen miellyttämishalu puuttuu kaverilta melko täysin, ja on vielä nirppanokkaisena syömärinä heikosti lahjottavissakin..
Mukavaa Pojiksissa on kompakti koko ja monipuoliset käyttömahdollisuudet, mutta itsenäisenä (itsepäisenä), vahvaa johtajuutta vaativana rotuna, ei se ehkä ole paras mahdollinen lapsen ensimmäiseksi harrastekoiraksi.
Tosin korostaen, tämä on vaan minun henkilökohtainen mielipiteeni.
Vahvaa johtajuutta en ole myöskään huomannut koiriemme tarvitsevan, vaan ovat lähes "itseoppineita" eli oppivat ilman opettamista. Mutta nimenomaan koirakohtaiset erot - ei rotukohtaiset - ovat ilmeisesti suuret.
Suurimman osan vuodesta meillä Sasu toimittaa mallikkaasti kelpoa kotikoiran virkaa, mutta on pyynnissä isännän kanssa ehdottomasti parhaimmillaan.
Näinhän se pitääkin olla :D

tirpula
Viestit: 9
Liittynyt: 13 Tammi 2009, 19:11

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja tirpula » 15 Helmi 2010, 21:31

minulla on kokemusta kahdesta omasta pohjiksesta ja kyllä niillä on sen verran vahvat riistavietit olleet, että metsälle kannattaa viedä paljon. ja ainakin omani ovat aika seurallisia ja kärsivät jos ne koko ajan erottaa muusta laumasta. Tarhassa kyllä pärjää kun saa olla sisälläkin. harrastuskoirana on monipuolinen, mutta kannattaa miettiä pystyykö tarjoamaan rodulle ominaista tekemistä tarpeeksi.

Heini
Viestit: 518
Liittynyt: 04 Elo 2004, 20:52
Paikkakunta: Oulu
Viesti:

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja Heini » 16 Helmi 2010, 19:59

Lapinkoirat tai porokoira tuli minullekin mieleen. Muita mitä äkkiseltään tulee mieleen ovat buhund ja islanninlammaskoira, joskin ainakaan jälkimmäinen ei pikagoogletuksella taida sopia pelkäksi häkkikoiraksi. Noilla roduilla ei pitäisi niin mahdotonta metsästysviettiä olla, vaan kaikki ovat enemmän paimentamista varten aikoinaan jalostettu. Luulisi siis olevan todennäköisempää saada tottelevainen ja helposti oppiva koira sellaisesta rodusta, kuin mistään varsinaisesta metsästyspystykorvasta.

Vaikka minulle onkin sattunut kaksi kolmesta pohjiksesta tottelevaisia ja nöyriä koiria, niin mielestäni vanhimman koiran luonne on se tyypillisempi pystykorvan luonne. Aika usein olen kuullut, että pohjis pysyy pihassa vapaana irti (sekä uroksista että nartuista), mutta se ei välttämättä silti tarkoita, että koira olisi muuten niin helppo harrastuskoiraksi. Omista koiristani en tiedä pysyisivätkö, kun ei ole voinut ikinä pitää.

Pienistä pennuistakin voi varmasti jonkin verran nähdä, millainen luonne koiralla mahdollisesti on, ainakin jos pentuja pääsee usein seuraamaan ihan livenä. Hyvä jos olisi vielä mahdollista valitakin sen perusteella, eli vasta lähellä luovutusikää, mutta harvemmin se taitaa olla mahdollista, kun pennut menee aika vikkelään. :)

heidim
Viestit: 49
Liittynyt: 07 Syys 2004, 10:11
Paikkakunta: pyhäjoki

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja heidim » 23 Helmi 2010, 15:16

Meillä ainakaan vanhemmat koirat ei pysy pihalla vapaana, kylille lähtevät heti, nuorimmainen toistaiseksi pysyy pihalla mutta aika näyttää milloin naapurusto alkaa kiinnostamaan, tottelevaisuus ja miellyttämisen halu on erillainen kun kuljen pennun kanssa tokossa mutta en kyllä suosittele pelkästään seurakoiraksi pohjista, kyllä sen on päästävä itseään toteuttamaan metsään, siellä se on omassa elementissään.
Heidi Mämmelä
http://luhtavillankennel.nettisivu.org/

sepedeus
Viestit: 370
Liittynyt: 05 Heinä 2006, 21:14
Paikkakunta: Rovaniemi

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja sepedeus » 24 Helmi 2010, 09:44

heidim kirjoitti:Meillä ainakaan vanhemmat koirat ei pysy pihalla vapaana, kylille lähtevät heti, nuorimmainen toistaiseksi pysyy pihalla mutta aika näyttää milloin naapurusto alkaa kiinnostamaan, tottelevaisuus ja miellyttämisen halu on erillainen kun kuljen pennun kanssa tokossa mutta en kyllä suosittele pelkästään seurakoiraksi pohjista, kyllä sen on päästävä itseään toteuttamaan metsään, siellä se on omassa elementissään.
Itse olen hieman yllättynyt Lordin kuuliaisuudesta kun päästän sen irti esimerkiksi häkistä sisälle siirtyessä tai toisinpäin. Ja sisältä päästän joskus tarpeilleen ulos ja itse odotan ovella.
Aiemmin ei oikein käynyt mielessäkään että noin uskaltaisin tehdä.
Joskin aina on katsottava ettei toisia koiria ole liikkeellä lähimailla, eikä poroja.
Kyllähän se joskus on hieman kovakorvainen, vaatii isompaa komentoa, kun meinaa mennä nuuskimaan kotitien laitamilta toisten koirien merkintöjä.

Metsään tietysti pitää päästä koiran ja ihmisen. Mutta kylläpä tahtoo surettaa (lievä ilmaisu) jos tulevanakin syksynä voi tositouhua harrastaa ainoastaan kymmenen päivän aikana, jos sitäkään.
Nyt kun koira alkaa olla kaiketi parhammillaan.

Voin vaan todeta, että kyllä pohjanpystykorva luonteeltaan soveltuisi pelkäksi "lemmikiksikin", jos tuo linnunmetsästys menisi tuollaiseksi kun se nykyään on ja kaiketi vielä siitäkin huonommaksi muuttuu.
Mutta metsään pitää päästä, koirankin.
"Hurtta martta sopuli kopuli pystykorva jyskyleuka..."

miiru

Re: Pohjanpystykorva ei-metsästävään kotiin?

Viesti Kirjoittaja miiru » 27 Helmi 2010, 17:23

Kiitoksia vastauksistanne.

Oikean rodun valinta on vaikeaa, kun rodun sisälläkin on niin erilaisia yksilöitä.
Olen vastaustenne lisäksi lukenut koiralehtiä ja nettisivuja, kysellyt koiranomistajilta, käynyt näyttelyissä,...
...ja päätynyt suomen lapinkoiraan.

Miiru

Vastaa Viestiin