Syksyn haukut

[sepedeus]

Kiitos ja hau onnitteluista.
Kyllä se tuollainen onnistuminen kantaa yli tälläisten päivien, jolloin mitään ei nähdäkään, pudotaan kainaloita myöten suonsilmäkkeeseen.
Ja Lordikin jäi kotiin kun ontui illalla ja aamulla jalkaansa, onneksi ei nyt enää.

Tänään oltiin Henkan ja Hupin kanssa mukavissa maisemissa, käytiin Järvisen aihkikossa

ja Marasenlammen mökillä

A.E. Järvisen kirjoja lukeneelle paikka oli jonkinlainen pyhättö, siellä aisti "särkyvää kirkkautta" ja "helisevää hiljaisuutta".
Lintujen puutteesta ja suonsilmäkkeessä rypemisesta huolimatta päivän anti oli positiivinen.

Sallittakoon nuo pienet kuvat vaikka tämä ei varsinainen kuvaosio olekaan.

Huomenna päivä on uusi ja Lordilla meno päällä.

[uussa]

Ukon ensimmäinen.
Ikää hieman yli 9 kuukautta pojalla eli jotain on tainnut kaveri vanhemmiltaan saada verenperintönä

[iisiraireri]

...
P.S. Saappaat nähä millon nuita iisirairerin turreja pääsee käyttään lintumailla.? VINK!

Kutsu on muistissa tiistai-keskiviikko meni Pantsen kanssa Ranuan valtion mailla. Lintuja löytyi tosi hyvin, mutta
koiran ylösnostamatkin paineli heti ensilähdöstä tosi kauas. Lapin lyhyt kausi näkyi suurena metsästäjämääränä palstoissa.
taisi olla linnut jo hyväksi säikytelty heti sunnuntaista lähtien. Loppuviikko menee hirven pyyntiin valmistautuessa, mutta ensi viikolla voisi arki-iltainen happihyppy olla paikallaan.

[Heini]

Tähän asti meidän metsäreissujen saaliina on pari pussillista kanttarelleja

Minta reilu 5kk on saanut jokusen pikkuhaukun ihan oikeistakin linnuista, vaan vielä kunnon haukkua odotellessa. Pikkulinnut meinaa kiinnostaa edelleen melko häiritsevänkin paljon, saas nähdä milloin se päättää ne unohtaa... Oravia ei muuten ole vieläkään ikinä haukkunut!! (koputtaa puuta)
Myöskään Eetu ei ole saanut kuin yhden kunnon haukun teerestä (poikue, josta kaikki muut oli jo karkonneet - koira palasi löytöpaikalle ja haukkui vielä yhden), että eivät ole linnut taaskaan olleet yhteistyöhaluisia...

Suomussalmella koluttiin metsiä lauantaista tiistaihin, eipä juuri mitään. Pyitä tuntuu olevan ihan normaalisti, teeriä ja metsoja ei. Teeriä näkyi yksi, samoin metsoja. Melko monta tuntia kuitenkin tuli kuljettua, kun parina päivänä jäniskoirankin kanssa meni metsässä semmosta 8-10 tuntia. Eka reissulla Minta löysi yllättäen ison riekkopoikueen, jonka perään häipyi puoleksi tunniksi. Alkoi vähän jo huolestuttaa kun koiraa ei näy eikä kuulu, mutta onneksi toinen pikku parka sitten lopulta tuli perässä ihan väsyneenä..
Tänään käytiin muutaman tunnin reissu Sotkamossa ja perjantaina vielä mennään heittämään lenkki. Tänään löytyi jo ihan kohtalaisesti lintuja, kolme yksittäistä teertä ja yksi teeripoikue. Plus joitain pyitä. Pyihin ei nyt ole oikein keskitytty, kun eivät anna kuitenkaan haukkua ja sitä pudotustahan sitä toivottais... Yksi nuista teeristä lähti paluumatkalla autolle tien läheltä koirien edestä ja nousi kotkottaen puuhun, Minta seurasi ja ehti haukahtaa muutaman kerran, kun lintu lähti kotkotellen taas kauas. Teeripoikue-tilanne meni vähän mönkään, kun Minta haukkui oikein lupaavasti ja lanko lähti katsomaan, niin pikkulintujahan siellä. Koira lopetti sitten kun siihen meni ja lähti eteenpäin, jolloin teeret lähtivät puista. Olisiko mennyt pentu alunperin teerien hajujen perässä ja sitten taas bongannut ihanan ärsyttävästi säksättävän pikkulinnun haukkuun. Niitä ei vaan voi vastustaa =)

Hyvin tuo Minta tuntuu linnut löytävän ja hajuaisti on selvästi hyvä. Yhtenäkin aamuna kun päästettiin koirat autosta, niin Eetu pyöriskeli ympäriinsä ja teki tarpeitaan, niin Minta säntäs metsään ja suoraan 200-300 metrin päähän haukkumaan pyitä. Eräänä päivänä Minta haukkui luultavasti hirveä, pieni mahdollisuus myös poroon, mutta ei päästy vaan näkemään. Molempia alueella on paljon ja haukku siirtyili nopeasti ja oli oikein kiihkeää. Jospa se ei kuitenkaan hirvistä niin innostuisi, kun nuo linnut sopis paremmin meille.

On muuten aika heikko saldo koko syksylle, kun on törmännyt Oulussa, Pudasjärvellä, Suomussalmella ja Sotkamossa lukuisien reissujen aikana muistaakseni kahteen koppelopoikueeseen, kahteen teeripoikueeseen ja joihinkin yksittäisiin lintuihin. Pyitä on näkynyt joka paikassa aika hyvin, on ollut isojakin poikueita. Niitä ei näy katovuodet vaivaavan.

Suuret onnittelut vaan kaikille jotka on koirilleen (etenkin tämän vuoden pennuille) saaneet jo pudotuksia! Jospa mekin vielä joskus, vaikka en kyllä usko että edes tänä syksynä sattuu niin hyvin...

[sepedeus]

Aamulla vartin kävelyn jälkeen Lordi alkoi haukun, hirviemä vasoineen oli kohteena. Hirvet rauhallisesti seisoskelivat kun koira paukutti vajaan kymmenen metrin etäisyydeltä.
Saivat varmaankin minusta tiedon kun lähtivät liikkeelle, Lordi aikoi saatella niitä, mutta tuli kuitenkin heti pois kun vihelsin pilliin.

Myöhemmin karkottui koppelo, se lensi viistosti kohti ja istui petäjään alle 40 metrin päähän minusta. Satuin olemaan avoimella paikalla, väliin ei sattunut puita.
Lordi juoksi paikalle ja ehti haukkua viitisen sekuntia ja lintu otti siivet alleen, minusta poispäin lentäen.

Puoliltapäivin alkoi haukku kuusikkoisessa kumpareessa, hirvi taas, yksinäinen naaras. Seurasin touhua n. 50 metrin päästä. Hirvi teki hyökkäyksiä koiraa kohti, koira otti spurtit, mutta palasi takaisin. Välillä oli hirven takapuolella, silloin hirvi potkiskeli takajaloillaan. Lordi ei kumminkaan yrittänytkään niihin kiinni, joten en ollut huolissani.
Kamera oli jäänyt kotiin pöydälle, yritin kuvata kännykällä, mutta eipä siitä juuri saa selvää muusta kuin haukusta.

Loppumatkalla löydettiin petolinnun syömän metsopohjan jäänteet, ja hieman myöhemmin vielä elävä metsopoika, joka karkasi kuusesta. Ennen tuota karkkoa Lordi oli hajulla ja haukahteli puihin katsellen. Tietääpä että puissa ne mielenkiintoiset jutut ovat.

[Räpikäs]

..mutta ensi viikolla voisi arki-iltainen happihyppy olla paikallaan.

Juu,u! Ja tämä ahne kapitalistiksi pyrkivä otti ja meni pilaan suunnitellun metästysloman ottamalla ittelleen ahneuksiissaan töitä..
Ens ma alkaen ois työmaa Jyväskylän seudulla.. Mutta voihan sieltä karata.. vaikka etes välillä... Harmittaa tämä ahneus.. Mutta jahtikauden loppu ollaan lomalla vaikkois mikä.

[iisiraireri]

... Ja tämä ahne kapitalistiksi pyrkivä otti ja meni pilaan suunnitellun metästysloman ottamalla ittelleen ahneuksiissaan töitä...

Pitäähän nämä huupailut jollakin rahoittaakkin. Laittele viestiä, jos passeli ilta sattuu vastaan.

[sepedeus]

Teeret pitivät soidinpeliään aamulla, pakkasta oli passelisti ja kun aurinko nousi niin voi sitä kukerrusta ja suhistelua.
Mutta koirasta ne eivät tykänneet, heti kun Lordi yritti haukkua, niin silloin mentiin. Yksikin ukkoteeri istui männyssä melko alhaalla, tiirailin sitä pari minuuttia.
Kun Lordi lähestyi puuta, heti utkutusta ja lentoon.
Teeriä näkyi siis paljon.

Metsolintuja ilmeisen vähän, tänään kello 07:30 - 16:15 käveltiin maita joissa olisi jonkun metsonkin olleen, ei ensimmäistäkään.
Hirveä haukuttiin vähäsen, jänistä viukutettiin kans vähäsen.
Tuossa oli syksyn viimeinen jahtipäivä. Hyvä kun loma loppuu, saa taas nukkua pidempään aamuisin.
Millään ei meinannut malttaa lähteä metsästä pois, jotenkin kaihersi kun tiedosti, että melkein vuosi taas odotusta.

11 päivää linnustusta, siitä 9 päivää olin metsällä, Lordi mukana 7 päivää. Päivä päivältä Lordi haki paremmin, ei se koskaan ole jaloissa pyörinyt, mutta hakulenkit pitenivät.
Olisipa joskus vielä lintuja. Ja niiden jahtiaika oikeaan aikaan.

[Heini]

Meillä viime perjantain n. 4 tunnin metsäreissun saaliina pikkuinen naarasteeri. Eetu sen nappasi kiinni, linnulla näytti olevan siipi poikki ihan kunnolla, eli ei päässyt koiraa karkuun. Linnusta ei löytynyt selviä haulin reikiä, mutta lähistöllä oli tuore patruunan hylsy, joten voisi kuvitella että joku on lintua jo pamauttanut. Tuskin olisi kauaa elänyt.

Koirat sai retuuttaa saalista, mutta vaikka kuinka yritettiin niin kuolleelle linnulle Minta ei oikein saa haukuttua. Leikittämällä se saattaa pari haukahdusta päästää, mutta ei vielä osaa niin kuin Eetu, joka on tottunut miellyttämään emäntäänsä haukkumalla komeasti kaikki linnun siivestä lähtien Hyvä kuitenkin että sai koirat vähän vaivanpalkkaa ja eiköhän taas muistu paremmin mieleen (ja Mintalle ala pikkuhiljaa käsitys muodostua), että mitä siellä metsässä ollaan hakemassa.

Mintalla oli oikein komea kuukkelihaukku, joka siirtyili useampia kertoja. Kuukkeli piti ääntä koiralle, mutta heti kun hiljeni, niin hiljeni aikalailla koirakin. Minta tulee helposti noilta haukuilta viheltämällä pois, ja onkin nyt varmoilta pikkulintuhaukuilta pyritty koira saamaan pois. Pitää vaan toivoa, ettei siellä joskus istu se isokin lintu pikkulinnun vieressä...

Muuten aamun aikana ei näkynyt kuin menomatkalla yksi teeri lentävän tien yli, kaukaa tieltä koirien edestä yksi lähtevän lentoon ja metsässä yhden lähtöääni jonkun matkan päästä. Sitten Minta löysi pari pyytä, joita yrittivät Eetun kans haukkua, vaan ei jääneet nämäkään pyyt haukkua kuuntelemaan vaan eksyttivät koirat.

Huomenna mennään taas käymään pikkulenkki Mintan kanssa metsässä, kun on nyt pidetty viisi välipäivää. Viikonloppuna sitten taas toivottavasti Pudasjärvelle suunnataan jahtiin.

[Heini]

Aamulla käytiin parin-kolmen tunnin lenkki ja Minta löysi ihan kivasti lintuja. Ei saalista, mutta oli tosi hyvä reissu, kun haukuttavaa löytyi ja koira pelas ihan kivasti.

Nyt kun oli isompia lintuja enemmän, niin pikkulintuhaukkuja Mintalla ei tainnut olla yhtään. Edistystä! Haku oli oikein reipasta ja ekat teeret löytyi ehkä 200-300 metrin päästä hakkuuaukolta (metsä välissä), kun oltiin autolta päästy vähän matkaa etenemään. Sitten löytyi pari pyytä ja metso. Metso karkottui valitettavasti meidän edestä, koira tosin nuuhkutti vähän matkan päässä sivulla, liekkö ollut metson jäljillä mutta ei ehtinyt sitä itse löytämään. Metso ei kuulunut jäävän lähelle. Lentosuunnasta Minta sitten löysi hirven ja haukahti sille muutaman kerran, jolloin hirvi köpötteli pois (nähtiin kun se ylitti ojan meistä vähän eteenpäin), koira ei seurannut.
Sitten löytyi mahdollisesti alkumatkan teeret uudestaan, yhdestä mustasta linnusta Minta kuului saavan puustalöydön, kun haukahteli vähäsen koko ajan tiettyä paikkaa lähestyen. Lopulta kun koira oletettavasti sattui suunnilleen linnun kohdalle, se lähti vauhdilla ja lensi pitkän mutkan kautta meidän lähelle puun latvaan. Ei kuitenkaan jäänyt siihen pitemmäksi aikaa vaan sitten lähti kokonaan.

Lopuksi ennen autolle menoa Minta vielä löysi maasta joko koppelon tai teeren, lintu kotkotteli ja ilmeisesti nousi puuhun jopa joksikin aikaa. Mintan haukku oli oikein kiivasta ja kestikin jonkin aikaa, mutta ei ehtinyt asemies paikalle.. =)

Oli kuitenkin taas kiva reissu ja nyt näki, että koira alkaa jo tietää mitä metsässä ollaan tekemässä. Vielä on jonkin verran liikaherkkyyttä tuoreiden jälkien kanssa, eikä seuraaminen ole aina hirveän pitkää, mutta aluillaanhan koiran ura vasta on Mintalle tulee huomenna 6 kuukautta täyteen.

[Haukkukone]

Elämäni ensimmäinen syksy haukkuvalla lintukoiralla metsästäen ja vielä pohjiksella, joka hankittiin vuosi sitten syyspentuna metsästys- ja lenkkikaveriksi. Kolme viikkoa operoitiin Sissin kanssa akselilla Kempele-Hailuoto-Ylikiiminki-Ii ja pari lintua saatiin reppuunkin, joista ensimmäinen vanha ukkometto oikea homenokka. Olihan se koira touhussa, kuvia piti ottaa ja multimediaa lähettää. Teeret olivat hiukan arkoja ja tahtoivat kaikota vielä turhan etäälle nuoresta koirasta. Kyllä jäi mukava mieli ensimmäisestä pohjiksen kanssa vietetystä metsästyssyksystä. Nuotiolla levähdettiin ja tankattiin, mikäpä sen mukavampaa.