Kahdenviikon (2-vko) Avo-kokeet

[Kukkoaho]

ruskea: Kokeissa käyneistä AVO1 tuloksen tehneet SPK:t
Vihriä:Kokeissa käyneistä AVO1 tuloksen saavuttaneet PPK:t
tummansininen: Kokeissa käynti % PPK
lila: Kokeissa käynti % SPK
Vaaleansininen:AVO1 % kokokannasta SPK
tummanruskia:AVO1 kokokannasta PPK

Toivotavasti selvennykset auttavat, kysykää jos jokin jää epäselväksi!

[Kukkoaho]

Tämän pitäisi nyt näkyä parhaiten! Ja sille yhdelle kateelliselle joka näitä metsästyskoirien palstojakin käy lukemassa, kyseiset käppyrät eivät ole minun tekemiäni, vaan ystäväni jonka kanssa haluaisimme asioista saada keskustelua aikaan!

[tk]

Minusta tuosta ei nyt mitään suuria päätelmiä vielä voi tempaista. Aiempinakin vuosina on ylä- ja alamäkiä. Pohjiksella vuosien välinen variaatio on suurempaa kuin punaisella, mikä johtunee pienemmästä populaatiokoosta. Se minua ihmetyttää, että koekäyntien suhteellinen määrä laski 05 vuoden jälkeen, vaikka silloin lintukannnat suuressa osassa maata olivat hyvät aiempiin vuosiin verrattuna.

Vai minkälaisia ajatuksia Kukkoaholla ittellään käppyröistä tulee?

[Kukkoaho]

Vai minkälaisia ajatuksia Kukkoaholla ittellään käppyröistä tulee?

No päälimäisenä tietenkin huoli siitä, kuinka alas AVO1 suoritusten määrä kokeessa käyvien koirien osalta voi laskea ennenkuin asiaa ruvetaan enemmälti pohtimaan. Pohjiksella tuo % on historian alimmalla tasolla, SPK lähenee sitä. Mitkä asiat näihin ovat vaikuttaneet?

Lisäksi ne tausta tekijät jotka näihin ovat vaikuttaneet, koesääntöjen muutokset, kahden viikon AVO koe, jne jne, mistä minulla ei ole tietoa.

[Kukkoaho]

Ja vielä tarkennuksena ensimäisestä viestistäni tähän puuhun, kyseessä siis lainaus, ei oma tuotokseni!

Ikäluokittain siis laskettu kuinka moni ikäluokasta käy kokeessa, kuinka moni näistä saa suoritettua vähintään AVO1 tuloksen ja paljonko se on koko ikäluokasta.
Tarkennuksena nuo liukuvat % on laskettu siten,että esim.
07= 05+06+07 vuonna syntyneet ja niiden tulokset ja käynnit
06= 04+05+06 jne...

Eli tuo poistaa paljon tilastollista virhettä (tekijän huomautus ).

[Räpikäs]

Hyvä taulukko vaikka pystykorva lehteen, mutta mikäpä tässä laittas keskusteleen? Käppyrät on asialliset, mutta tokihan useampi koira ikäluokastaan saisi kokeisiin osallistua, aina. Paraski puhuja täällä, aikoin kyllä kipasta muutaman kokeen tuon pötkylän kans, mutta ei menny syssy niinku piti.. Asiaan. Sinänsä kun rekisteröintimäärien käppyrä on kuitenki nouseva, joten sais kääntyä tuo kokeissa käynti- käppyräkin nousta. Tuo AVO1%/koekäynti näyttäs seurailevan lintukantaa, vaikka AVO kokeessahan on aina ne parhaat maastot käytössä..

[Kukkoaho]

Tuo AVO1%/koekäynti näyttäs seurailevan lintukantaa, vaikka AVO kokeessahan on aina ne parhaat maastot käytössä..

Se ei itse asiassa ole AVO1%/koekäynti, vaan AVO1%/kokeissa käyvät koirat, tästä syystä se on mielestäni huolestuttava. Toisinpäin sanottuna PPK:lla jää 65% kokeissa käyvistä koirista alle AVO1 tuloksen ja SPK:lla 45%.

[Aallontie]

Minä vuonna noita Lint sääntöjä on muutettu ja mitä on pääpiirteissään muuttunut

Jos Lint sääntöjen muutos olisi aiheuttanut noin jyrkän pudotuksen AVO1:ssä niin tuohan olisi paha juttu jalostukselle

[Kukkoaho]

Minä vuonna noita Lint sääntöjä on muutettu ja mitä on pääpiirteissään muuttunut

Jos Lint sääntöjen muutos olisi aiheuttanut noin jyrkän pudotuksen AVO1:ssä niin tuohan olisi paha juttu jalostukselle

Eikös noittia jalostus kriteereitä myös hiukka löysäilty? Pitäisiköhän katsastaa kuinka AVO2 suoritusten määrä on lisääntynyt?

[Aallontie]

Eikös noittia jalostus kriteereitä myös hiukka löysäilty? Pitäisiköhän katsastaa kuinka AVO2 suoritusten määrä on lisääntynyt?

Joo mutta eipä ole tainnut monikaan Avo 2 uros päätyä jalostukseen

[VALLE]

Kyllähän jalostukseen on käytetty paljonkin kokeissa palkitsemattomiakin koiria ja AVO-2tasolle pyristelleitä. Kanta on pieni ja siksi ei voikkaan suosia pelkästään hyvin palkittuja uroksia.
Hyviä käppyröitä ja antaa ajattelemisen aihetta! Jalostetaanko sertejä vaikko kivoja kotikoiria vai miksi tulokset on heikkoja?
Kuka kertoo minkä asian punaiset tekee paremmin, kun tilastollisesti ovat selkeästi edellä? Itse olen nähnyt metsässä muutamia punaisia ja muutamia pohjiksia ja en sen perusteella osaa eroa selittää.

[Kuono]

Hei!

Aikani forumia seurailleena ajattelin minäkin aukaista sanaisen arkkuni, lähinnä Kukkoahon, Heinin ja muiden aktiivisten kirjoittajien kunniaksi - pitäkää keskustelua yllä jatkossakin! Suomenpystykorvalla on aina ollut suuren suuri sija sydämessäni, tällä hetkellä sohvalla nukkuu kuitenkin pieni pohjanpystykorvan alku. Tämän hetkinen asuinpaikka ratkaisi rodun, ja pikku tyttö on kyllä takapihan ja lähimetsän kuoppien lisäksi kaivanut tiensä sinne pikinokan viereen...

Koulutukseeni kuuluu ( onneksi vain vähän ) tilastotieteen opintoja. Lähinnä tarkoituksena on opettaa meille, miten tieteellisiä artikkeleita tulisi arvioida kriittisesti. Jatkuvasti uudistuvalla tieteenalalla tulee pysyä ajantasalla ja pystyä itse arvioimaan, mitä uutta tietoa kannattaa käyttää työssään. Silläpä nuo käppyrät herättivätkin muutamia ajatuksia. Länsimaisissa määrällisissä tutkimuksissa haluttu voima on niin suuri, että voidaan olettaa että ollaan 95% varmuudella oikeassa. Tämä asettaa vaatimuksia mm. otoskoolle ja tutkimusyksikön ( koiran ) valinnalle. Näiden käppyröiden suhteen suurimmat ongelmat syntyvätkin edellä mainituista asioista.

Ensimmäinen ja varmasti suurin ongelma on kokeissa käyvien koirien lukumäärä suhteessa elävien hauveleiden lukumäärään. Toinen asia on näitä kahta rotua vertaillessa niiden elävien yksilöiden kokonaismäärä. Spk:n rekisteröintejä löytyy yli 44 000, kun taas ppk:n osalta niitä on vähän yli 3000. Tämä ei toki kerro sitä suhdelukua, paljonko rodun edustajia on elänyt tutkimuksen aikana. Perstuntuma on, että suomenpystykorvia on jatkuvasti ollut ainakin se kolminkertainen määrä pohjalaisiin verrattuna? Pieni otoskoko voi selittää nuo tajuttomat vuosittaiset heittelyt koetulosten suhteen. Toinen pointti on se, että vaikka käyrien perusteella pohjalainen näyttäisi haukkuvan lintua heikommin, marginaalit taitavat olla niin pienet että viivat voisivat olla vaikka toisin päin jos niin olisi sattuakseen. Suomalaisen lintukoiran pelaavuuden heikkenemistä en lähtisi näiden tilastojen valossa taivastelemaan ollenkaan.

Kaikki koirat tarpeeksi monta kertaa kokeeseen, jotta sattuman todennäköisyys olisi tarpeeksi pieni, helppoa Ei vaan todellisuutta varten nuo tilastolliset menetelmät ovatkin kehitetty, mielestäni tässä on vaan niin paljon liikkuvia osia ettei tuosta taulukosta kannata pelihousujaan repiä... Tarkoituksena ei ollut tietenkään saivarrella, vaan jatkaa keskustelua aiheesta. Jos haluat syventää ajatuksiasi, selventää käytettyjä menetelmiä tms. niin tuli on vapaa Painotan etten todellakaan ole tilastomiehiä...

Ja eikö nyt keneltäkään löydy kunnon tositarinoita linnunmetsästyksen päätyttyä!? Jäniksiä ja petojahan siellä vielä jahdataan, pistäkäähän stooria eetteriin niin saadaan iltojen iloksi lukemista... Itselläni tuntuu tuota intoa olevan enemmän mitä taitoa ja kun tuo tirriäinenkin on vielä niin nuori ettei sitä ole vielä avuksi kehdannut metsästyshommiin raahata

-Kuono

[Aallontie]

Ensimmäinen ja varmasti suurin ongelma on kokeissa käyvien koirien lukumäärä suhteessa elävien hauveleiden lukumäärään.

Aika isohan tuo tilastollisena otoksena kuitenkin on jos puhutaan 10-15 %:sta koiria joka ikäluokassa 1990-2009 ja lisäksi siinä ovat mukana kaikki kokeessa käyneet.

Tuolla edellämainitulla logiikalla voisi ajatella,että parhaat koirat ovat sitten niiden joukossa,jotka eivät käy kokeissa vaan ehkäpä näyttelyissä.

Onhan se totta,että Pohjiksella on pienempi porukka ja vaihtelua tulee siitäkin,mutta ehkäpä ne oikeat syyt ovat kuitenkin siinä,että pystis oon puhdas metsästysrotu ja
pohjiksen käytölle on muitakin intressejä.

Tosin ei nuo Pohjiksen luvut mitään huonoja ole kun ottaa huomioon kaikkis seikat.

[TiPa]

Minusta tuosta ei nyt mitään suuria päätelmiä vielä voi tempaista. Aiempinakin vuosina on ylä- ja alamäkiä. Pohjiksella vuosien välinen variaatio on suurempaa kuin punaisella, mikä johtunee pienemmästä populaatiokoosta.

Miten noissa käppyröissä on huomioitu koirakannan kasvut ja laskut. Tuona aikana on punaiset koirat puolittuneet ja pohjanpystykorvakanta on kaksinkertaistunut

[Aallontie]

Miten noissa käppyröissä on huomioitu koirakannan kasvut ja laskut. Tuona aikana on punaiset koirat puolittuneet ja pohjanpystykorvakanta on kaksinkertaistunut

Eikös se koirakannan kasvu ja lasku huomioidu kun koekäynti % = kokeissa käyneet % ikäluokasta , Avo 1 saaneet % ikäluokasta.

Jos ikäluokka vuonna X 100 kpl ja kokeissa käy 15 ,niin silloin 15 % ikäluokasta käy kokeessa, puolta suuremmalla ikäluokalla vastaavasti luvut 200 /30.

Vastaavasti ensimmäisessä tapauksessa 15 kokeessa käyneestä saa avo 1 10 kpl ,silloin Avo1 kokeissa käyneistä = 10/15x100=67 %
ja puolta suuremmalla 20/30 x100 =67.

Näin minä ymmärtäisin vai mitä ajat takaa miten se tulisi huomioida.

Tietenkin kappalemäärät ovat sitä suuremmat mitä suurempi ikäluokka.

07= 05+06+07 vuonna syntyneet ja niiden tulokset ja käynnit
06= 04+05+06 jne...

Lisäksi noissa käppyröissähän on laskettu 3 vuoden jaksoja eikä yksittäistä vuotta,pienentää vaihtelua tietenkin.