ER45658/05 Pete
ER45663/05 Piko
ER45661/05 Pimu
Kyseleepi sisarenne Piri. Kiva olisi kuulla miten ensimmäinen syksy on mennyt.
Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
-
Piri pohjis
- Viestit: 6
- Liittynyt: 23 Loka 2005, 10:54
- Paikkakunta: kainuu
Retun ja Kuusikkomaan Pipsan jälkeläiset, missä olette?
Eli koirat ER45660/05 Panu
ER45658/05 Pete
ER45663/05 Piko
ER45661/05 Pimu
Kyseleepi sisarenne Piri. Kiva olisi kuulla miten ensimmäinen syksy on mennyt.
ER45658/05 Pete
ER45663/05 Piko
ER45661/05 Pimu
Kyseleepi sisarenne Piri. Kiva olisi kuulla miten ensimmäinen syksy on mennyt.
Saukkis Piri, täällä Pete!Emäntä onkin usein miettinyt, mitä muille sisaruksille kuuluu ja on yrittänyt katsoa Kennelliiton sivuilta, josko siskot ja veljet olisi näyttelyissä käyneet ...
Pete löysi kotinsa Savonmaalta ja ainakin emännän mielestä on viihtynyt hyvin.
Pete särkee sydämiä kaikkialla, minne menee; eikä ihme, sillä onhan tämä poitsu niin hurmaava!
(yritän laittaa joskus kuvia, niin näätte muutkin)Metsästys, tai nimenomaan lintuhommeleihin ei päästy niin paljon kuin emäntä olisi halunnut, mutta onhan meillä aikaa (emäntä kun on yhtä kokematon koirametsästysasioissa kuin Pete itse, niin homma vaatii vielä hiomista); ollaan ajateltu treenata vielä talvikaudella fasaanien kanssa, jospa se siitä alkaisi paremmin pelittämään.
Petellä tuntuisi olevan viettejä myös supimetsällä ja kaikki takaa-ajettava (mm. jänikset) kiinnostaa, ainakin vähän matkaa. Poroja Pete pölläytti kerran Hyrynsalmella, mutta onneksi kiinnostus lopahti lyhyeen.
Pete on osoittautunut olevansa erittäin älykäs ja oppivainen koira, joka tuo iloa emännän elämään joka päivä.
Olisi mukava käydä kirjeenvaihtoa myös yv:nä, joten Piri ja muutkin sisarukset; kirjoitelkaa!
Mukavaa talven jatkoa Pirille ja muillekin siskoille ja veljille; lumessa on mukava peuhata!
Pirin ja Peten omistajat!
Hei,
Olen koirienne emän omistaja. Laitan tämän päivän aikana viestiä Pikon, Pimun (kutsutaan Nelli) ja Panun (kutsutaan Saku) omistajille, jotta tietävät halutessaan olle yhteydessä teihin tämän palstan kautta tai muuten. Pirin omistaja onkin varmaan yhteydessä Pyryn omistajaan, joten tieto hänelle kulkeutunee sitä kautta. Piko on Iisalmessa, Pimu Valtimolla ja Panu Ruotsissa.
Voi olla, etteivät he ole tietoisia koko foorumista. Itsekin kuulin vasta pari päivää sitten, että täällä Pipsan jälkeläiset etsivät yhteyksiä toisiinsa. Ei tule yleensä seikkailtua näillä keskustelupalstoilla.
Hyvää jatkoa teille ja pitäkää yhteyttä tänne Kiuruvedellekin päin.
Arja
Olen koirienne emän omistaja. Laitan tämän päivän aikana viestiä Pikon, Pimun (kutsutaan Nelli) ja Panun (kutsutaan Saku) omistajille, jotta tietävät halutessaan olle yhteydessä teihin tämän palstan kautta tai muuten. Pirin omistaja onkin varmaan yhteydessä Pyryn omistajaan, joten tieto hänelle kulkeutunee sitä kautta. Piko on Iisalmessa, Pimu Valtimolla ja Panu Ruotsissa.
Voi olla, etteivät he ole tietoisia koko foorumista. Itsekin kuulin vasta pari päivää sitten, että täällä Pipsan jälkeläiset etsivät yhteyksiä toisiinsa. Ei tule yleensä seikkailtua näillä keskustelupalstoilla.
Hyvää jatkoa teille ja pitäkää yhteyttä tänne Kiuruvedellekin päin.
Arja
Saku (ennen Panu) vastaa! Asuu nyt Haaparannalla, Ruotsissa. Saku on minun toinen pohjan pystykorva. Sakun kasvattaminen oli hiukan työläämpi kuin entisen joka oli narttu. Saku on paljon itsepäisempi. Kotioloissa toki Saku on miellytävä ja rauhallinen. Jahdissa Saku joutui käymään paljon koska ruotsissa jahtiaika on erittäin pitkä. Hirvet ja porot on ollut kiinnostavia ja tietenkin linnut. Lintuja Saku haukkui paljon mutta tuuria ei ollut, tai en ollut oikeassa paikkassa oikeaan aikaan. Yritän Sakusta saada puhtaan lintukoiran. Kuvan lähetys ei ollut niin helppoa mutta kuvia kuitenkin tuli.
Terveisiä Haaparannalta, Kari Maijanen
Terveisiä Haaparannalta, Kari Maijanen
Hei taas kaikki siskot ja veljet ja äitin emäntä!Tässä Petestä aika tuore kuva (jos laittaminen onnistuu); Pete on Petteri Punakuonon kimpussa ja voin kertoa, että Punakuono ei tänä jouluna kuljeta ensimmäistäkään lahjapakettia, sillä Punakuonolta on aivot pihalla (kuten kaikilta Pietun pehmoleluilta, aina jossain vaiheessa, ja kunnes ovat olleet eläinsairaalassa paikattavana ja taas menossa mukana...
Huomenna olisi tarkoitus käydä hakemassa fasaani treenausta varten; toivottavasti ei satu samanlainen tapaus kuin syksyllä, että vaikka kepillä koputteli takamukseen, ei liikahtanutkaan oksalla...
ja sunnuntaina lähdemme Rantasalmen metsiin etsimään ampumattomia metsälintuja...
Piri, sulle on tulossa niin pitkä tarina, että täytyy huolellisesti henkisesti valmistautua ennen sitä!
sateisin terveisin,
Pete ja emäntä
Hienoja kuvia Pipsan pennuista
Hei kaikki,
Olipa mukava nähdä Pirinkin kuva. Peten ja Sakun kuvia onkin tullut aiemminkin. Tuuhea häntä Pirillä. Emällänsä Pipsalla ei, eikä sen meillä olevalla narttupennulla Piitulla ole koskaan ollut noin tuuheaa talvellakaan - saati sitten kesällä. Ja kuvasta päätellen se laskeutuu oikeaoppisesti sivulle, eikä jää selän päälle. Pipsallakin oli sivulla nuorena, mutta ensimmäisen penomisen jälkeen sen rakenne muuttui niin, että häntä jäi kokonaisuudessaan selän päälle löysäksi kiepiksi. Piitulla taas on tyttäremme mukaan antennihäntä, jossa on siansaparo päässä. Pipsan urospennuilla onkin ollut komeat hännät, niin myös Kimillämme.
Muutoin Piri vaikuttaa kuvien perusteella ihan mukavan näköiseltä nartulta. Toivottavasti se pääsee eroon paukkuarkuudestaan. Piristä tulee selvästi korkeampi kuin emänsä, joka on säältä 40 cm eli minimimitta nartulle. Pipsaakaan ei saa veteen, kiertää kaikki rapakot ja ei vapaaehtoisesti nykyään enää edes ulkoile vesisateella. Piitu taas sukeltelee kaikki vesiojat päästäpäähän. Kimi on näiden välimuoto - ei pelkää vettä, mutta ei suorastaan rakasta uimista.
Panun eli Sakun lihaksista näkee, että on liikkunut paljon. Vahvat jänteet näkyvissä kuvissakin. Selvä urosmainen leima. Jämäköitynyt paljon sitten viime kuvan. Oletteko ajatelleet näyttelyissä käyntiä - Suomessa tai Ruotsissa? Saku/Panu on rekisteröity molempiin maihin, muille tiedoksi. En patista, koska emme ole itsekään olleet aktiivisia sillä sektorilla. Kiinnostaisi vaan kuulla, mitä sanovat rodun asiantuntijat.
Pete oli hyvin urosleimainen jo ennen luovutusikää. Mieheni kutsui sitä lännen nopeimmaksi takajalkojen "pussihousujen" takia. Sillä oli hyvin määrätietoinen askellus jo tuolloin. Muistan, kun se nukkui viimeisen yönsä meillä minun tyynyllä pääni yläpuolella vetäen hampailla hiuksistani pitkin yötä - jäätyään ainoaksi pennuksi ennen luovutusta yhdeksi yöksi. Muutkin koiristamme nukkuu sängyssä, joten eihän sitä voinut jättää lattialle. Upea turkki Petellä kuvassa.
Pimustakin olemme saaneet kuvia ja Pikon olen nähnytkin, koska asuu vain 30 km:n päässä. Pyry on nyt ainoa, jonka kuvaa ei ole luovutuksen jälkeen nähty. Yhteydessä on kyllä oltu senkin omistajien kanssa. Pyry oli valkoisin pennuista ja uroksista suurin pienenä. Pikon omistaja soitteli eilen ja aikoi käydä tällä palstalla, kun työltään ennättää.
Yritän laittaa Pipsasta kuvaa lähiaikoina ja pentujenne isästä. Sen olen jo aikaa sitten luvannut Peten omistajalle, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi kameramme korjausta. Täytyy testata joku päivä kännykän kameraa, millaisia kuvia sillä saa. Opiskelen vaan työni ohessa nyt jo viidettä vuotta, joten aika on rajallista ja muut harrastukset kärsineet. Tammikuussa sekin rumba helpottaa.
Arja
Olipa mukava nähdä Pirinkin kuva. Peten ja Sakun kuvia onkin tullut aiemminkin. Tuuhea häntä Pirillä. Emällänsä Pipsalla ei, eikä sen meillä olevalla narttupennulla Piitulla ole koskaan ollut noin tuuheaa talvellakaan - saati sitten kesällä. Ja kuvasta päätellen se laskeutuu oikeaoppisesti sivulle, eikä jää selän päälle. Pipsallakin oli sivulla nuorena, mutta ensimmäisen penomisen jälkeen sen rakenne muuttui niin, että häntä jäi kokonaisuudessaan selän päälle löysäksi kiepiksi. Piitulla taas on tyttäremme mukaan antennihäntä, jossa on siansaparo päässä. Pipsan urospennuilla onkin ollut komeat hännät, niin myös Kimillämme.
Muutoin Piri vaikuttaa kuvien perusteella ihan mukavan näköiseltä nartulta. Toivottavasti se pääsee eroon paukkuarkuudestaan. Piristä tulee selvästi korkeampi kuin emänsä, joka on säältä 40 cm eli minimimitta nartulle. Pipsaakaan ei saa veteen, kiertää kaikki rapakot ja ei vapaaehtoisesti nykyään enää edes ulkoile vesisateella. Piitu taas sukeltelee kaikki vesiojat päästäpäähän. Kimi on näiden välimuoto - ei pelkää vettä, mutta ei suorastaan rakasta uimista.
Panun eli Sakun lihaksista näkee, että on liikkunut paljon. Vahvat jänteet näkyvissä kuvissakin. Selvä urosmainen leima. Jämäköitynyt paljon sitten viime kuvan. Oletteko ajatelleet näyttelyissä käyntiä - Suomessa tai Ruotsissa? Saku/Panu on rekisteröity molempiin maihin, muille tiedoksi. En patista, koska emme ole itsekään olleet aktiivisia sillä sektorilla. Kiinnostaisi vaan kuulla, mitä sanovat rodun asiantuntijat.
Pete oli hyvin urosleimainen jo ennen luovutusikää. Mieheni kutsui sitä lännen nopeimmaksi takajalkojen "pussihousujen" takia. Sillä oli hyvin määrätietoinen askellus jo tuolloin. Muistan, kun se nukkui viimeisen yönsä meillä minun tyynyllä pääni yläpuolella vetäen hampailla hiuksistani pitkin yötä - jäätyään ainoaksi pennuksi ennen luovutusta yhdeksi yöksi. Muutkin koiristamme nukkuu sängyssä, joten eihän sitä voinut jättää lattialle. Upea turkki Petellä kuvassa.
Pimustakin olemme saaneet kuvia ja Pikon olen nähnytkin, koska asuu vain 30 km:n päässä. Pyry on nyt ainoa, jonka kuvaa ei ole luovutuksen jälkeen nähty. Yhteydessä on kyllä oltu senkin omistajien kanssa. Pyry oli valkoisin pennuista ja uroksista suurin pienenä. Pikon omistaja soitteli eilen ja aikoi käydä tällä palstalla, kun työltään ennättää.
Yritän laittaa Pipsasta kuvaa lähiaikoina ja pentujenne isästä. Sen olen jo aikaa sitten luvannut Peten omistajalle, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi kameramme korjausta. Täytyy testata joku päivä kännykän kameraa, millaisia kuvia sillä saa. Opiskelen vaan työni ohessa nyt jo viidettä vuotta, joten aika on rajallista ja muut harrastukset kärsineet. Tammikuussa sekin rumba helpottaa.
Arja
Pyry.
Hei vaan kaikille.
Olenkin jo etsinyt tietoja pyryn sisaruksista. Meillä metsästyskausi alkoi hyvin, ensimmäinen haukku oli jo 4kk. ikäisenä, kohteena varpuspöllö.(nyttemmin pöllöt ei enää kelpaa). Ensimmäisenä metsästys päivänä haukku kajahti jo vartin päästä autolta lähtiessämme, haukussa oli akkateeri, oman empimiseni takia pudotus jäi kuitenkin tekemättä. Pyry on luonteeltaan rohkea, jo silloin 7-8 viikkoisena pimeästä metsästä kuuluvat rapinat piti käydä katsomassa.Törmäsimme ahmaan tuossa syksyn saatossa, sekin olisi kelvannut jos olisin antanut mennä, kytkin kuitenkin koiran koska pelkäsin tuon "rämäpään puolesta". Narussa veto jäljille oli melkoinen. Toistaiseksi pelottavia otuksia ei ole metsässä vastaan tullut, vaikka on karhua ja sutta vaille nähty kaikki. (tosin kotona imuri on pedoista hirmuisin). Syksyn saldona 2 teertä reppuun+lukuisia "menetettyjä" haukkutilanteita(miehessä vika). Toisinsanoen näin ensimmäiseksi syksyksi aivan mahtava. Ainoa huolta herättävä piirre -piip- on jonkinlainen iho-ongelma, allerginen kuulemma jollekkin, toistaiseksi ei vielä tarkempaa tietoa. Onko muilla sisaruksilla ollut vastaavia ongelmia?
Kirjoitellaan. Ps. Kuvakin tulee kunhan opin käyttämään tätä aparaattia.
Olenkin jo etsinyt tietoja pyryn sisaruksista. Meillä metsästyskausi alkoi hyvin, ensimmäinen haukku oli jo 4kk. ikäisenä, kohteena varpuspöllö.(nyttemmin pöllöt ei enää kelpaa). Ensimmäisenä metsästys päivänä haukku kajahti jo vartin päästä autolta lähtiessämme, haukussa oli akkateeri, oman empimiseni takia pudotus jäi kuitenkin tekemättä. Pyry on luonteeltaan rohkea, jo silloin 7-8 viikkoisena pimeästä metsästä kuuluvat rapinat piti käydä katsomassa.Törmäsimme ahmaan tuossa syksyn saatossa, sekin olisi kelvannut jos olisin antanut mennä, kytkin kuitenkin koiran koska pelkäsin tuon "rämäpään puolesta". Narussa veto jäljille oli melkoinen. Toistaiseksi pelottavia otuksia ei ole metsässä vastaan tullut, vaikka on karhua ja sutta vaille nähty kaikki. (tosin kotona imuri on pedoista hirmuisin). Syksyn saldona 2 teertä reppuun+lukuisia "menetettyjä" haukkutilanteita(miehessä vika). Toisinsanoen näin ensimmäiseksi syksyksi aivan mahtava. Ainoa huolta herättävä piirre -piip- on jonkinlainen iho-ongelma, allerginen kuulemma jollekkin, toistaiseksi ei vielä tarkempaa tietoa. Onko muilla sisaruksilla ollut vastaavia ongelmia?
Kirjoitellaan. Ps. Kuvakin tulee kunhan opin käyttämään tätä aparaattia.
Pyry Sonkajärveltä.
Mukavaa sunnuntai-iltaa!
kaikki viikonlopun suunnitelmat meni myttyyn flunssan takia, mutta pyörähdettiin edes vähän metsässä tänään ja tässä yksi kuva teillekin katsottavaksi; eikö Pete olekin aika upea? ...vaikka onkin vielä kesäkarvassa...
...emäntä on vähän kade Sakun massasta (syökö Saku hyvin? Pete ei syö juuri mitään... paitsi ihmisten juttuja, omien ruokiensa sijasta...) ja Pirikin on makeen näkönen systeri.
Arja: vaikka alussa oltiin sitä mieltä, ettei koira kuulu makkariin eikä sänkyyn, on tilanne muuttunut minun kesäkuisen ulkomaantyömatkani aikana ja Pete on nykyään aina petikaverina (jalkopäässä) ainakin illalla ja aamusta....
Pyry, yritän ennättää laittaa sulle yv:tä vielä tänä iltana.
kaikki viikonlopun suunnitelmat meni myttyyn flunssan takia, mutta pyörähdettiin edes vähän metsässä tänään ja tässä yksi kuva teillekin katsottavaksi; eikö Pete olekin aika upea? ...vaikka onkin vielä kesäkarvassa...
...emäntä on vähän kade Sakun massasta (syökö Saku hyvin? Pete ei syö juuri mitään... paitsi ihmisten juttuja, omien ruokiensa sijasta...) ja Pirikin on makeen näkönen systeri.
Arja: vaikka alussa oltiin sitä mieltä, ettei koira kuulu makkariin eikä sänkyyn, on tilanne muuttunut minun kesäkuisen ulkomaantyömatkani aikana ja Pete on nykyään aina petikaverina (jalkopäässä) ainakin illalla ja aamusta....
Pyry, yritän ennättää laittaa sulle yv:tä vielä tänä iltana.
-
Piri pohjis
- Viestit: 6
- Liittynyt: 23 Loka 2005, 10:54
- Paikkakunta: kainuu
löytyipä kuva koko pentueestakin
[img][img]http://img228.imageshack.us/img228/7523 ... a00xx7.jpg[/img][/img]
ja kyllä minäkin olen aika nätti
[img][img]http://img369.imageshack.us/img369/2921 ... edirt2.jpg[/img][/img]
Kyllä näyttää olevan samat kasvon piirteet kaikilla. Ja saattaapi näistä tulla melkoisia linnunhaukkujia tai kaikenriistan koiria, ovat sen verran viisaita luonteeltaan.
[img][img]http://img228.imageshack.us/img228/7523 ... a00xx7.jpg[/img][/img]
ja kyllä minäkin olen aika nätti
[img][img]http://img369.imageshack.us/img369/2921 ... edirt2.jpg[/img][/img]
Kyllä näyttää olevan samat kasvon piirteet kaikilla. Ja saattaapi näistä tulla melkoisia linnunhaukkujia tai kaikenriistan koiria, ovat sen verran viisaita luonteeltaan.
Haaparannan SAKU täällä.
Sakulla ei ole ollut mittään iho ongelmaa. Yksi huono puoli on ollut, jos ulkona löytyi jotain pientä mukavaa niin hän söi ne. Ja vatsa ongelmat tuli. Oksensi ulos kaiken näköistä.Mutta se aika taitaa olla onneksi ohi. Saku on aina syönnyt hyvin. Täytyy hiukan jarrutella ruan suhteen. Vaikka tuskin nyt paino oikein pääsee nouseen kun liikkuu paljon. Jotkut ihmiset ovat pitäneet sakua lihavana. Mutta kuin he ovat tunnustelleet sakun kylkiä niin erehtyneet. Sakun turkki on erittäin paksu. Näyttelyyn olis suunitelma mennä ensi vuonna. Hiukan arastelen kun ei ole näyttelyssä ennen käynnyt.Haaparanalla on 3 nättiä pohjan nartua. Yhden nartun omistajalle oli näyttelyssä sanottu että uros jossa paljon valkoista olis hyvä. Ollaan juteltu ja aika näyttää tuleeko sakusta ISÄ ensi vuonna.
Terveisiä: Kari ja Saku
http://img329.imageshack.us/img329/8373/saku1xo7.jpg
Sakulla ei ole ollut mittään iho ongelmaa. Yksi huono puoli on ollut, jos ulkona löytyi jotain pientä mukavaa niin hän söi ne. Ja vatsa ongelmat tuli. Oksensi ulos kaiken näköistä.Mutta se aika taitaa olla onneksi ohi. Saku on aina syönnyt hyvin. Täytyy hiukan jarrutella ruan suhteen. Vaikka tuskin nyt paino oikein pääsee nouseen kun liikkuu paljon. Jotkut ihmiset ovat pitäneet sakua lihavana. Mutta kuin he ovat tunnustelleet sakun kylkiä niin erehtyneet. Sakun turkki on erittäin paksu. Näyttelyyn olis suunitelma mennä ensi vuonna. Hiukan arastelen kun ei ole näyttelyssä ennen käynnyt.Haaparanalla on 3 nättiä pohjan nartua. Yhden nartun omistajalle oli näyttelyssä sanottu että uros jossa paljon valkoista olis hyvä. Ollaan juteltu ja aika näyttää tuleeko sakusta ISÄ ensi vuonna.
Terveisiä: Kari ja Saku
http://img329.imageshack.us/img329/8373/saku1xo7.jpg
Saukkis taas Peteltä!
Onpa sisko ja veljet sitten HYVÄNNÄKÖISIÄ
Ja Saku on ihan uskomaton jytky. (Petelläkin on talvisin aika muhkee talvikarva ja ihanat villahousut)
Ihan näyttelykalustoo kaikki; ootteko muuten meinanneet mennä?
Vaikka meillä ei alussa ollut kiinnostusta näyttelyihin ja siitokseen, kiinnostus kuitenkin heräsi, kun Pete osoittautui niin kauniiksi ja fiksuksi koiraksi, mutta asia on toistaiseksi jäissä; saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
On ollut tosi kiva kuulla ja nähdä teistä melkein kaikista!
lunta odotellessa,
Pete ja emäntä
Onpa sisko ja veljet sitten HYVÄNNÄKÖISIÄ
Ja Saku on ihan uskomaton jytky. (Petelläkin on talvisin aika muhkee talvikarva ja ihanat villahousut)Ihan näyttelykalustoo kaikki; ootteko muuten meinanneet mennä?
Vaikka meillä ei alussa ollut kiinnostusta näyttelyihin ja siitokseen, kiinnostus kuitenkin heräsi, kun Pete osoittautui niin kauniiksi ja fiksuksi koiraksi, mutta asia on toistaiseksi jäissä; saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
On ollut tosi kiva kuulla ja nähdä teistä melkein kaikista!
lunta odotellessa,
Pete ja emäntä
Onpa tullut paljon ihania kuvia!
Olen ollut viikon poissa täältä opiskelukiireiden takia ja sillä välin on tullut todella upeita kuvia. Pyryn kuvan näinkin nyt vasta eka kerran sitten luovutuksen. Pää on eniten samanlainen kuin emällänsä johtuen varmaan samankaltaisesta värityksestä. Mukava kuulla, että siitä on tullut tosi "metsämies". Pyry oli pennuista korkein pienenä. Luonteeltaan se oli niistä rauhallisin - ja ehkä myös itsenäisin. Touhusi mielellään omia juttuja, eikä ollut niin vailla muun porukan seuraa koko ajan.
Ja tuo Piriltä tullut pentuekuva toi mieleen vuodentakaiset muistot. Piti vähän aikaa miettiä ennen kuin tunnistin pennut, mutta nyt olen aika varma, että järjestys on seuraavanlainen: Pyry on tuo nurkassa oleva, jolla on pää tännepäin. Alimmaisena seinän vieressä on Piri ja sen vieressä Piko. Päällä ovat sitten seinän puolelta alkaen Pimu ja Panu ja tuolla tyynyllä Pete. Ja Pipsan ilme näyttää autuaamman onnelliselta kuin se itse asiassa oli tuohon aikaan. Se piti ihan pyytää erikseen menemään imettämään - komentaa sitä ei ole koskaan tarvinnut mistään. Mielestäni se suhtautui pentulaumaan tuossa vaiheessa kuin kimppuun käyviin hyeenoihin. Ilme oli aina, että "onko pakko". Piitu-narttumme hoiti pentuja sitten senkin edestä.
Talvisessa järvenrantakuvassa näkyy Pirin rakenne paremmin kuin edellisissä. Häntää ihailen edelleen. Nartun hännäksi tosi tuuhea ja juuri oikeanlainen löysä kieppi lonkan päällä. En ole mikään rotuasiantuntija, mutta rakenne muutenkin kivannäköinen. Kaikilla näillä muillakin näyttää ruskeaväri vaalentuneen. Osalla oli pikkupentuna jopa mustaa naamassa.
Petellä on hieno turkki ja terävä ilme. Karva on tosi hyvän näköinen ja ei koira kuvassa ainakaan vaikuta laihalta. Kiinteä kroppa. Onko emäntä mitannut säkäkorkeutta lähiaikoina? Luovutusiässä se oli pennuista jämäkin, mutta uroksista korkeudeltaan pienin. Kiinnostaisi tietää, mikä on koko nyt. Tosin se on vaikea mitata, ellei ole oikeaa mittaa. Mutta voi tehdä kuin lapsilla, että laittaa seinän viereen seisomaan ja merkkaa siihen sään korkeuden esim viivoittimen avulla ja mittaa sitten seinältä... Pete vaikuttaa kuvassa kuitenkin ihan mitat täyttävältä - muistelen sitä yhtä kuvaa, jonka emäntä laittoi alkusyksyllä ja jossa oli ihmisiä vertailukohteina.
Ja Saku/Panu sitten! Miten olette onnistuneet saamaan noin hienon poseerauskuvan? Todella upea ja niin on koirakin turkkineen, häntineen ja lihaksineen kaikkineen. Hienoa, että se selvisi siitä mahajutusta ensinnäkin hengissä - ja toiseksi leikaamatta. Leikkaus olisi vaikuttanut syksyn metsäreissuihin. Ja jospa se nyt on jättänyt sopimattomat syötävät rauhaan.
Mukava on myös kuulla, että kaikki pennuista ovat säästyneet susien hampailta syksyn aikana. Täälläpäin niitä on ollut ihan riesaksi asti ja omia koiria ei ole uskallettu ottaa ihan joka metsäalueelle edes mukaan. Pieni pohjis on sudelle vain yksi suupala.
Oikein hyvää joulua teille kaikille ja hyvää onnea ensi vuodellekin niin metsästyksen kuin terveydenkin puolesta! Mieheni yritti tänään soittaa Retu-uroksen omistajaperheelle, että kävisivät katsomassa näitä sivuja ja etenkin kuvia Retun pennuista. Karoliinalla olisi varmaan myös hyviä kuvia Retusta laitta teille näkyville. Etenkin urosten omistajat haluaisivat varmaan nähdä isäukon.
Pidetään yhteyttä, Arja
Ja tuo Piriltä tullut pentuekuva toi mieleen vuodentakaiset muistot. Piti vähän aikaa miettiä ennen kuin tunnistin pennut, mutta nyt olen aika varma, että järjestys on seuraavanlainen: Pyry on tuo nurkassa oleva, jolla on pää tännepäin. Alimmaisena seinän vieressä on Piri ja sen vieressä Piko. Päällä ovat sitten seinän puolelta alkaen Pimu ja Panu ja tuolla tyynyllä Pete. Ja Pipsan ilme näyttää autuaamman onnelliselta kuin se itse asiassa oli tuohon aikaan. Se piti ihan pyytää erikseen menemään imettämään - komentaa sitä ei ole koskaan tarvinnut mistään. Mielestäni se suhtautui pentulaumaan tuossa vaiheessa kuin kimppuun käyviin hyeenoihin. Ilme oli aina, että "onko pakko". Piitu-narttumme hoiti pentuja sitten senkin edestä.
Talvisessa järvenrantakuvassa näkyy Pirin rakenne paremmin kuin edellisissä. Häntää ihailen edelleen. Nartun hännäksi tosi tuuhea ja juuri oikeanlainen löysä kieppi lonkan päällä. En ole mikään rotuasiantuntija, mutta rakenne muutenkin kivannäköinen. Kaikilla näillä muillakin näyttää ruskeaväri vaalentuneen. Osalla oli pikkupentuna jopa mustaa naamassa.
Petellä on hieno turkki ja terävä ilme. Karva on tosi hyvän näköinen ja ei koira kuvassa ainakaan vaikuta laihalta. Kiinteä kroppa. Onko emäntä mitannut säkäkorkeutta lähiaikoina? Luovutusiässä se oli pennuista jämäkin, mutta uroksista korkeudeltaan pienin. Kiinnostaisi tietää, mikä on koko nyt. Tosin se on vaikea mitata, ellei ole oikeaa mittaa. Mutta voi tehdä kuin lapsilla, että laittaa seinän viereen seisomaan ja merkkaa siihen sään korkeuden esim viivoittimen avulla ja mittaa sitten seinältä... Pete vaikuttaa kuvassa kuitenkin ihan mitat täyttävältä - muistelen sitä yhtä kuvaa, jonka emäntä laittoi alkusyksyllä ja jossa oli ihmisiä vertailukohteina.
Ja Saku/Panu sitten! Miten olette onnistuneet saamaan noin hienon poseerauskuvan? Todella upea ja niin on koirakin turkkineen, häntineen ja lihaksineen kaikkineen. Hienoa, että se selvisi siitä mahajutusta ensinnäkin hengissä - ja toiseksi leikaamatta. Leikkaus olisi vaikuttanut syksyn metsäreissuihin. Ja jospa se nyt on jättänyt sopimattomat syötävät rauhaan.
Mukava on myös kuulla, että kaikki pennuista ovat säästyneet susien hampailta syksyn aikana. Täälläpäin niitä on ollut ihan riesaksi asti ja omia koiria ei ole uskallettu ottaa ihan joka metsäalueelle edes mukaan. Pieni pohjis on sudelle vain yksi suupala.
Oikein hyvää joulua teille kaikille ja hyvää onnea ensi vuodellekin niin metsästyksen kuin terveydenkin puolesta! Mieheni yritti tänään soittaa Retu-uroksen omistajaperheelle, että kävisivät katsomassa näitä sivuja ja etenkin kuvia Retun pennuista. Karoliinalla olisi varmaan myös hyviä kuvia Retusta laitta teille näkyville. Etenkin urosten omistajat haluaisivat varmaan nähdä isäukon.
Pidetään yhteyttä, Arja
Nella
Terveisiä lähettää Pimu nyk. Nella täältä Valtimolta.
Sain äskettäin tietooni, että sisaruksista on keskustelupalsta täällä.
Liityin hirviseurueeseen ja viikonloput on mennyt hirvimetsällä,viikolla olen käyttänyt koiraa metsällä.Se on edistynyt syksyn mittaan ihan mukavasti.
Kesällä totutin sitä aseen paukkeeseen ja sitten otin sen mukaan sorsametsälle.Moottoriveneessäkin se oli rauhallinen.Vesilintuja emme onnistuneet saamaan. 11.10 se haukkui teertä ihan mukavasti,harmi vaan etten saanut lintua ammutuksi,koska minun ja koiran väliin oli jäänyt yksi teeri piiloon,olisi ollut hyväksi saada sille ammutuksi joku lintu.Aikaisemmin se haukkui metsoa,mutta lintu ei pysynyt haukussa.Vielä sillä on oppimista mitä lintuja pitää haukkua ja mistä niitä etsiä,mutta siitä se vähitellen oppii."Tässä nyt ensialkuun juttua ja yritän liittää kuvaa mukaan
Terv. Tapani
http://i122.photobucket.com/albums/o264 ... G_0002.jpg
http://i122.photobucket.com/albums/o264 ... G_0002.jpg
Sain äskettäin tietooni, että sisaruksista on keskustelupalsta täällä.
Liityin hirviseurueeseen ja viikonloput on mennyt hirvimetsällä,viikolla olen käyttänyt koiraa metsällä.Se on edistynyt syksyn mittaan ihan mukavasti.
Kesällä totutin sitä aseen paukkeeseen ja sitten otin sen mukaan sorsametsälle.Moottoriveneessäkin se oli rauhallinen.Vesilintuja emme onnistuneet saamaan. 11.10 se haukkui teertä ihan mukavasti,harmi vaan etten saanut lintua ammutuksi,koska minun ja koiran väliin oli jäänyt yksi teeri piiloon,olisi ollut hyväksi saada sille ammutuksi joku lintu.Aikaisemmin se haukkui metsoa,mutta lintu ei pysynyt haukussa.Vielä sillä on oppimista mitä lintuja pitää haukkua ja mistä niitä etsiä,mutta siitä se vähitellen oppii."Tässä nyt ensialkuun juttua ja yritän liittää kuvaa mukaan
Terv. Tapani
http://i122.photobucket.com/albums/o264 ... G_0002.jpg
http://i122.photobucket.com/albums/o264 ... G_0002.jpg
pimu
Eipä onnistunut kuvan lähettäminen ekalla kerralla. 
Eikä 0002 suostu kokonaan kopioitumaan.
http://i122.photobucket.com/albums/o264 ... G_0001.jpg
Eikä 0002 suostu kokonaan kopioitumaan.
http://i122.photobucket.com/albums/o264 ... G_0001.jpg
