Pohjiksen jalostushistorian vaikutus monimuotoisuuteen selvi

Tämän otsikon alla keskustellaan pohjanpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
tkokko
Viestit: 336
Liittynyt: 11 Elo 2004, 22:19

Pohjiksen jalostushistorian vaikutus monimuotoisuuteen selvi

Viesti Kirjoittaja tkokko » 28 Huhti 2017, 23:36

Tutkimus: https://www.uef.fi/-/jalostushistorian- ... selvitetty
Sitaatti:
"Tutkimus sitoo ainutlaatuisella tavalla yhteen sukutauluanalyysin ja nykyiset geneettiset menetelmät, sekä on samalla harvinainen esimerkki maallikoiden tekemästä tieteellisestä työstä (citizen science). Tutkimus on julkaistu kansanvälisessä Journal of Animal Breeding and Genetics -tiedejulkaisusarjassa. Tekijät haluavat julkaisulla muistuttaa rotujen historiallisesta merkityksestä sekä nykytilasta Suomen satavuotisjuhlavuotena."
ja
"Pohjanpystykorva sen sijaan paljastui tutkimuksessa pieneksi roduksi yllättävän monimuotoiseksi, rinnastuen lähes sekarotuisiin koiriin perimänsä muuntelun suhteen. Tähän osaltaan vaikuttaa lyhyt jalostushistoria, mutta myös se, että suosittujen urosten käyttö on ollut maltillista. Rodun pohjana olleet maatiaispystykorvat ovat lisäksi saaneet monimuotoisuutta roturisteymien kautta, kuten erään suomenajokoirasta peräisin olevan sairausmutaation esiintyminen rodussa osoittaa."

Sitaatti julkaisun päätelmistä sivulta 11.

"While an open breed registry can be seen as an asset for breed development, introducing new individuals to the present population should be performed judiciously to
avoid the introduction of undesired traits. It is also striking that despite the steady influx of recent founders, these have not hindered the decline of Neg in Nordic Spitz, indicating that many of the newcomers might not have been true founders but descendants of registered dogs (Figure 3c).
SNP genotyping could therefore provide a useful tool to estimate how an unregistered dog could benefit the genetic makeup of the breed.

Alternatively, crosses of Nordic Spitz with related breeds with known background and controlled risk of deleterious alleles could be considered.
In particular, the mixes between Finnish and Nordic Spitz would prove to be interesting as the two breeds are clearly closely related.

Besides helping to improve the hunting performance of the Nordic Spitz, the cross-breds could be seen as reconstruction of the ancestral feral founders,
whose restricted introduction into the population will help to maintain a healthy, generic hunting Spitz for the future generations.

As a conclusion, both the founder analysis and SNP heterogeneity measure are effective in detecting genetic bottlenecks and structural differentiation in a population. In our study, the lower founder indices and Nec in Finnish Spitz, compared to the total population, correlates with the low SNP heterozygosity, although the differences to Nordic Spitz are not proportional.

SNP heterozygosity analysis could therefore offer an easy measure for the genetic diversity within a dog breed without a need for a detailed pedigree analysis. The estimation of historical Ne based on decay of linkage disequilibrium suggests that once the breed is established, the effective population size is likely to decrease, emphasizing the importance of maintaining a large total population and restricting the relative contribution of single individuals to the gene pool of coming generations."

tkokko
Viestit: 336
Liittynyt: 11 Elo 2004, 22:19

Re: Pohjiksen jalostushistorian vaikutus monimuotoisuuteen s

Viesti Kirjoittaja tkokko » 01 Touko 2017, 13:31

The paper scientific publication research material by: http://www.mydogdna.com/

Finnish Spitz: https://www.mydogdna.com/crm/index.html ... /diversity
and
Norrbottenspitz: https://www.mydogdna.com/crm/index.html ... /diversity

OHJEISTUS ROTURISTEYTYSTEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUKSESTA JA SEURANTARAPORTISTA
Kennelliiton hallituksen 22.11.2013 hyväksymä. Voimassa 1.1.2014 alkaen.
Roturisteytyshakemus
Roturisteytyshakemuksessa tulee esittää risteytyksen tavoitteet sekä risteytykseen valittujen koirien ominaisuudet.
Lisäksi annetaan suuntaviivoja tulevien risteytyspentujen jalostuskäytöstä.
Tavoitteet: mitä omasta rodusta puuttuu eli miksi risteytetään?
Käyttöominaisuuksien lisääminen tai palauttaminen. Rotukohtaisten perinnöllisten sairauksien, luonneongelmien ja/tai lisääntymisongelmien
vähentäminen Normaalin alleelin tuominen rotuun, kun rotuun on fiksoitunut jokin ongelma-alleeli.
Liioitellun ulkomuodon tervehdyttäminen Rodun koirien yleisen elinvoiman nostaminen perinnöllistä vaihtelua lisäämällä
(immunologisten sairauksien riskin vähentäminen)
Risteytysohjelmat ovat ensisijaisesti tarkoitettu roduille, joissa ei ole tarpeeksi perinnöllistä vaihtelua
tärkeiden, koiran hyvinvointiin vaikuttavien ominaisuuksien jalostamiseksi.
Hakemukseen sisällytetään vapaamuotoinen analyysi oman rodun tilasta ja risteytystarpeesta. Apuna
voidaan käyttää rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa.
Mihin rotuun risteytetään?
”Miksi risteytetään?” – kysymys auttaa myös rodun valinnassa:
Rotu, jossa on sitä ominaisuutta mitä omastarodusta puuttuu
Jos halutaan vain lisätä perinnöllistä vaihtelua, valitaan jokin mahdollisimman terve, ongelmaton, samankaltainen rotu
Vieraalla rodulla ei pitäisi olla samoja perinnöllisiä ongelmia yhtä yleisenä kuin omalla rodulla
Mielellään käyttöominaisuuksiltaan /luonteeltaan samanlainen kuin oma rotu tai sitten hyvin neutraali seurakoiramainen
rotu , jossa ei esiinny mitään vahvoja käyttäytymisen ääripiirteitä
Hakemuksessa kerrotaan mikä/mitkä rodut risteytykseen on valittu ja miksi. Lisäksi käydään läpi mitä
terveydellisiä tai muita riskejä kyseisessä vieraassa rodussa voi risteytystä ajatellen olla.

Mitkä yksilöt valitaan?
Yksilöt, jotka parhaiten vastaavat kysymykseen ”
Millaisia koiria halutaan?”
Yksilöt, joilla on tarpeeksi ikää omien sekä lähisuvun perinnöllisten sairauksien toteamiseen
Kummallakin yhdistelmän osapuolella on hyvä olla kunnon jälkeläisnäyttöä
Ehdottoman terveet ja luonteeltaan ongelmattomat yksilöt, jotka täyttävät oman rodun JTO:ssa annetut suositukset jalostuskoirille.
Hakemuksessa yksilöidään risteytyksessä käytettävät koirat, joista voidaan antaa muutamia eri vaihtoehtoja.
Yksilöiden terveydestä, luonteesta, rakenteesta ja käyttöominaisuuksista annetaan olemassa olevat tiedot:
viralliset terveys-, koe-ja näyttelytulokset, jalostustarkastustulokset sekä koiran omistajilta, rotuyhdistyksestä
ja muilta harrastajilta saatu tieto. Näyttelytuloksista huomioidaan varsinkin rakenteen toiminnallisuuden arvio sekä luonnearviot.
Kuinka monta risteytyspentuetta tarvitaan?
Risteytysten lukumäärä riippuu oman rodun tilanteesta ja risteytyksen tavoitteista, ja voi tarkentua vasta matkan varrella.
Risteytyspentujen jalostuskäyttö Hakemukseen kirjataan risteytyskoirien alustava jatkokäyttösuunnitelma:
Millaisiin yksilöihin tai sukuihin yhdistämällä ensimmäisen ja tulevien polvien risteytyskoiria on tarkoitus käyttää jalostukseen?
Pidetäänkö risteytyskoirat ja niiden jälkeläiset vain tietyssä osassa rotua vai onko tarkoitus levittää uusia geenimuotoja tasaisesti koko rotuun?
Millaisia jälkeläismääriä kultakin risteytyspentueelta halutaan tulevaisuudessa?
Kuinka montaa koiraa on pentueittain tarkoitus käyttää jalostukse en?
On huomioitava, että ensimmäisessä (F1) polvessa koirilla saattaa olla luonneominaisuuksia, joita kummallakaan vanhempaisrodulla ei ole.
Tämän ei tarvitse olla koirien jalostuskäytön este, elleivät nämä ominaisuudet ole esimerkiksi arkuutta tai vihaisuutta.
Takaisinristeytyksessä luonneominaisuudet alkavat yleensä vakiintua ennalleen.
Hakemuksen liitteet Rodun kotimaan lausunto
Rotujärjestön lausunto Seurantaraportti Risteytyspentueiden seurannassa on tarkoitus selvittää toteutuivatko tavoitteet,
riittivätkö tehdyt risteytysyhdistelmät vai pitäisikö niitä tehdä lisää, ja saatiinko vieraasta rodusta jotain ei-toivottavaa.
Näiden asioiden perusteella mietitään mitä seuraavaksipitäisi tehdä.
Risteytysjälkeläisiä ja -vanhempia suositellaan seurattaviksikoko niiden elämän ajan.
Jatkosuunnitelmat riippuvat siitä mitä ominaisuuksia on karsittava ja mitä vahvistettava. Samalla on varmistettava koko rodun
tasolla, ettei mikään sukulinja, ei myöskään risteytyslinja, lisäänny liikaa suhteessa muihin.
Risteyty spentueen osalta kirjataan ylös oliko tiineydessä tai synnytyksessä jotain erityistä huomioitavaa.
Pentuja seurataan ennen luovutusikää ja kirjataan rutiiniasioiden, kuten painon kehityksen, lisäksi ylös kaikki poikkeava pentujen tai emän
käyttäytymisessä ja terveydentilassa.
Pentujenomistajia pyydetään kirjaamaan kaikki eläinlääkärikäynnit ja niiden syyt ylös siihen asti, kun koirat täyttävät 8 vuotta
sekä täyttämään Kennelliiton terveys-ja luonnekyselyt koiran ollessa 3 - 4 - vuotias.
Pennuille tehdään viralliset rodunomaiset terveystarkastukset ja ne pyritään käyttämään luonnetestissä tai MH:ssa.
Pennut käytetään jalostustarkastuksessa niiden täytettyä kolme vuotta.
Kuolinsyy t ja - päivämäärät tallennetaan Kennelliiton Jalostustietojärjestelmään.

Vastaa Viestiin