Pennun valinta

[Metsämakuri]

Hyvää Pääsiäistä kaikille! Lähden tässä utelemaan teiltä, että millä valinta perusteilla olette päätyneet nykyiseen koiraan.Onko selattu vuosikirjaa ahkerasti, kuultu kaverilta hyvästä koirasta? Vai onko joutunut tekemään kompromissin ja ottamaan mitä on tarjolla. Antakaahan tulla tekstiä!

[ulmaka82]

Ensimmäinen pystärimme haettiin jostain keskisuomen seudulta armeijamieheltä. Muuta en sen ostosta muista. Silloinkaan ei ollut kriteerinä riistaverisyys, koska meillä ei ole kotona koskaan metsästetty. Jippe eli sitten 9 vuotta ja jäi auton alle pari syksyä sitten. Sen jälkeen olisi ollut tarjolla (pari viikkoa myöhemmin) pentu, mutta päädyimme siihen, että tulee liian nopeasti. ja koska vanhemmat eivät oikein enää jaksaisi hoitaa koiraa olisi uusi tullut minulle. Mutta minä puolestaan olen jo asunut täällä Kuopiossa pidemmän aikaa, oli minulla suuri kynnys miettiä, että otanko kaupunkiin. Vuoden asiaa kypsyteltyä taivuttelin mieheni ajatukseen, että ilman koiraa en osaa olla. Siinä sitten jo ehdin miettiä, että pystäriä en ota, koska oletan sen olevan Jippe. Ja kun eihän se tietenkään ole, niin petyn sitten...
Mutta sydän veti vaan niin kovasti pystykorville, että aina kun lehtiä selasi ja netissä oli, silmät osuivat joka sanaan mikä viittasi pystykorvaan. En oikein suosinut noita lehtimyynti-ilmoituksia ja osuinkin tälle palstalle ja löysin tuon pentuvälityksen. (Tämän muistinkin jo silloin, kun pennutin entisen, että sai jalostusneuvontaa). Näytti vaan niin vähän olevan ja kaukaa ei pystytty lähteä hakemaan. Huomasin siinä syksyllä syntyneen pentueen JOensuussa, ja ajattelin, että yrittänyttä ei laiteta ja soitin. Viimeinen pentu oli menossa luovutukseen, mutta kuulin toisesta Joensuulaisesta pentueesta. Soitin uuteen paikkaan. Pennut eivät olleet edes syntyneet, kun oli jo tullut niin paljon varauksia. Sain taas uuden numeron Tuusniemelle. Ja sieltä sitten sainkin pennun. Yhdistelmä taisi olla jalostuneuvojan suosittelema. (Itse tein aikoinaan suosituksen omalleni.) Sitten vain ilmoitin miehelleni, että varasin meille pystärin pennun Ja ei ole tarvinnut valintaa katua. Oikein nätti narttupentu on ja ihan eriluontoinen kuin edellinen. Tämä on hieman "kovapäisempi" kuin edellinen.
Jipen pentuja myydessäni muistan, kuinka tärkeää usealle soittajalle oli, uroksen riistaverisyys ja myös hirvi/karhuhaukut. Ja hyviä jälkeläisiä niistä olikin tullut. Ensimmäisenä vuotena oli jo hirvet kaadettu.

[metsohaukku]

Itse kyselin pystykorva piireistä,soitin useammalle kasvattajalle,tuntui jotta pentua ei löydy,mutta sitten eräs kasvattaja antoi
vinkin,että toisella kasvattajalla olisi pennut tulossa! Soitto sinne ja kakkos varaus minulle! Tyytyväinen olen jo 3v spn.!
Silloin ei ollut nämä netit omassa käytössä ja ei varmasti löytynyt silloisilta spk sivuilta näin paljon tietoa! ??

[Kytösavu]

Ensimmäisen koirani etsimisen jätin enon huoleksi, kun itse en vielä juuri mitään näistä ymmärtänyt..valkkaamaan en päässyt, minulle taisi jäädä se toinen narttu, jos oikein muistan. Pelittävä värkki metsässä tästä ainakin tuli ja kovapäinen. Nykyistä ysivuotiastakaan en päässyt valitsemaan, vaan taas jäi se viimeinen narttu, mutta eipä se ole menoa haitannut metsähommissa.

Vuosikirjoja tuli selattua useampi ilta uuden tulokkaan valinnassa, joka on pian parin viikon ikäinen! Parikymmentä narttua pääasiallisesti koetulosten perusteella jäi ensimmäiselle listalle, josta alkoi pudotuspeli sukutauluihin perehtymällä. Lopuksi päädyin tähän yhteen, soittelin ja tiedustelin mahdollisista tulevista pennuista ja pianhan se nyt on luovutusiässä. Mieleenkiintoista on, etten taaskaan pääse valkkaamaan, koska ei syntynyt kuin yksi narttu...jos se taika piileekin siinä, koska olen näihin koiriini ollut pääsääntöisesti tyytyväinen.

Itse siirtäisin pennunottoa vaikka vuodella, jos sopivalta tuntuvaa ei löytyisi juuri parahilleen. Kumminkin näiden tärkeiden päätösten kanssa on elettävä seuraavat jopa 15 vuotta.