Polviviat suomenpystykorvilla

[Aallontie]

Vielä ehdit nippa-nappa ilmoittautua Nurmeksen Pevisa-tarkastukseen, niin kaula pohjiksiin pienenee!

Taitaa tulla hikiset paikat jos meinaa kaulaa kuroa umpeen se on tuo rosentti lasku tässä tapauksessa turmiollista,mutta ainahan se on lisänä rikka rokassa.

[Kytösavu]

Pohjanpystykorvan pentuja kaupitellaan myös paljon ilman rekisteripapereita, mistäköhän se sitten johtuu. Varmasti pevisan polvi- ja silmätarkastus pakolla jo ennen ensimmäistä astutusta on osansa.
Laskekaa prosenttejanne ja vaatikaa mitä vaaditte, mutta järjestäkää myös joskus niitä tarkastuksia. Ei voi aina odottaa että joku tekee työt muiden puolesta.
Prosenttilaskulla tässä asiassa ei kukaan todista mitään jostain syystä haluammallaan tavalla. Tilastomatematiikka on siitäkin parempaa, että siinä voi huomioida tarkastusten määrän kompensoiden tiedossa oleviin asioihin, ja huomioida jollain tapaa jo ennen tilastojen tekoa olleet asiat, rekisteröintimäärät, tarkistusmäärät, syyt miksi pevisa aloitettiin, ja kuinka paljon enemmän jokaisen tiedossa oli viallisia koiria.
Jostain siitä voisi päästä oikeaan lopputilanteeseen missä on oltu ja missä mennään nyt.
Suomenpystykorva on tänä päivänä terveempi kuin miesmuistiin, kiitos siitä kuuluu useille rodun uurastajille ja kaukaa viisaille, jotka ovat osanneet huomioida myös inhimillisyyden ja luonnon lait.

[Aallontie]

Tiedä noista rekisteröimättömistä,eiköhän niitä ole vähän joka rodussa.

Otoksena Keltainen Pörssi 2 pystäripentuetta ja ei ainoatakaan pohjis pentuetta.

Koetetaan pysyä faktoissa ja jätetään retoriikka ja nokittelu vähemmälle.

Mielenkiinnolla odotan aikaa kun tulee geenitestejä niin millä argumenteillä niitäkin vastustetaan,varmaan nämä samat entiset.

[Kytösavu]

Nimenomaan faktoissa, prosenttilasku ei kerro mitään, varsinkaan kun puhutaan muutamien yksilöjen heitoista sadoista tarkastetuista ja niissä olevista polvimerkinnöistä. Joista suurin osa on vielä 1 asteen, jota koira ei taida elämänsä aikana edes huomata. Ikäviä silti kaikki omistajalleen ja pahemmat asteet(2-4) sille tärkeimmälle eli koiralle itselleen.

[Aallontie]

Niin tarkastettuja on ikäryhmästä nykyisin Spk:sta lähellä 20 % ja Pohjiksilla yli 40 %.
Tietenkin tuo Pohjisten tarkistusmäärä kertoo tarkemmin missä rodussa mennään se on selvä.
Lienee kuitenkin selvää,että aikamoinenhan tuo tarkastusmäärä on SPK:llakin,joten kyllä se trendin kertoo hyvinkin,ainakin paremmiin kuin retorikka ja ajelu jossain kylän raitilla.
Linnun haukku kokeissahan käynee n.10 %:a ja tämähän on kaiketi hyväksytty näyttävän rodun tilaa hyvin?
Tilastoja kannattaa lukea objektiivisesti ,eikä valita sellaista tilastoa uskottavaksi,joka edustaa omia tarkoitusperiä.

[Aallontie]

Laitetanpa vielä muutaman KOIRANET otoksen:
Syntymävuodet 1988-2007:

Tarkastettuja koko ikäluokasta: 9,6 %
Lint kokeissa:10,4 %
Tarkastettuja Lint kokeissa käyneistä : 50 %

Syntymävuodet 2000-2007:

Tarkastettuja koko ikäluokasta 15,5 %
Lint kokeissa 12,6 %
Tarkastettuja Lint kokeissa käyneistä : 56 %

Elikkä noihin tarkastuksien lisäämiseen olisi hyvä keino kun määrätään Pystykorville yleinen asevelvollisuus eli pakollinen LINT käynti

[leilaM]

MikaP kysyi: ”Osaako joku sanoa esimerkkinä noista PM:n mainitsemista koirista onko näiden koirien rakenteessa jotain sellaista mikä voisi aiheuttaa sen, että nämä koirat esiintyy polvitapauksissa. Esim. suora polvikulma. Meinaan tämän sillä jos tämä vika on rakenteellinen”.

Koiran joutuminen polvisairaitten listalle ei ole vain tilastollinen tai prosentuaalinen juttu. Se kertoo siitä, että listalle joutuneella koiralla on rakenteellinen vika joko toisessa tai molemmissa polvilumpioissa. Kyseessä on perinnöllinen sairaus ja ongelmat nivelessä alkavat kehittyä jo sikiökaudella virheellisen geenin vaikutuksesta. Sairautta aiheuttava geeni on täytynyt tulla molemmilta vanhemmilta. Syynä on matala telaura ja polvilumpion suoran siteen kiinnittyminen väärin telauraan. Suora side kiinnittyy terverakenteisessa nivelessä aina teleuran keskelle (side pitää polvilumpion tiukasti telauran syvimmässä kohdassa keskellä), mutta viallisessa nivelessä side kiinnittyy telauran oikealle tai vasemmalle puolelle. Sivuttaisen voiman seurauksena viallisesti kiinnittynyt polvilumpio painaa enemmän telauran toista reunaa, eli polvilumpio on jatkuvasti ”väärässä paikassa”. Mikäli telauran reunat ovat lisäksi matalat, voi polvilumpio mennä pois paikoiltaan eli luksoitua. Polvilumpion sijoiltaanmeno on joko mediaalinen eli sivulle sisäänpäin suuntautuva luksaatio tai lateraalinen eli sivulle ulospäin suuntautuva luksaatio. Väärin kulmautuneet jalat eivät paranna asiaa, vaan lisäävät riskiä luksoitumisesta, koska väärin kulmautuneen raajan polvilumpio ”asettuu” suhteessa telauraan virheasennossa. Tämä yhdistyneenä matalaan telauraan ja virheellisesti kiinnittyneeseen siteeseen tuottaa melko suurella todennäköisyydellä luksoituneen polven.
Terveellä koiralla ei polvilumpio ole kipua tuottamatta painettavissa pois telaurastaan. Ensimmäisen asteen polviviassa polvilumpio on siirrettävissä kokonaan pois paikoiltaan, mutta lumpio palaa painamisen jälkeen takaisin paikoilleen. Kakkosasteessa koira ontuu tai pitää ajoittain raajaa ylhäällä. Polvilumpio on paikoillaan raajan ollessa ojennettuna. Lumpio luksoituu polvea koukistettaessa tai kierrettäessä ja pysyy poissa telaurasta. 3 ja 4 asteisissa polvissa edellä olevien muutoksien vaikeusaste on suurempi ja sääriluun kiertymä 30 – 60 ja vastaavasti 60 – 90 astetta (4 aste). Ura on olematon tai reisiluun pää pyöreä. Polvilumpio saadaan asetettua tilapäisesti paikoilleen. Neljännessä asteessa polvilumpio on pysyvästi sijoiltaan, eikä se pysy telaurassa ilman leikkausta.
Lisää tieto kuvien kera löytyy pystykorvalehdestä 1. helmikuuta 1992. Suora lainaus Kai Skutnabbin tekstistä: ”Mikäli koiralla on normaalit kulmaukset takajaloissa, sijaitsee lumpio telauran keskivaiheilla, jossa se on normaalisti kohtalaisen syvä. Mikäli koiralla on sivulta katsottuna suorat jalat eli huonot kulmaukset, sijaitsee lumpio telauran yläosassa jalan ollessa ojennettuna. Tällöin lumpio sijaitsee telauran yläosassa, jossa normaalistikin telaura on hieman matalampi. Pienikin lumpioon kohdistuva sivuttaisvoima saattaa aiheuttaa sen sijoiltaanmenon. Takaa katsottuna takajalan pitäisi olla suora, jolloin voidaan ajatella vedettävän suora viiva lonkkanivelestä polven ja kintereen kautta varpaisiin. Polvilumpion tarkastuksessa pitää huomioida koko takaraaja, koska kulmaukset vaikuttavat vian esiintymiseen. Myös mahdollinen lonkkavika saattaa olla luksaation syynä. Lumpion sijoiltaanmeno saattaa olla usean eri rakennevian seuraus. Sijoiltaanmenoa tutkittaessa on selvitettävä todellinen syy ja sen vaikeusaste. Synnynnäinen polvilumpion virheasento pitäisi pyrkiä arvioimaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska vaikea-asteinen polvivika invalidisoi helposti koiran. Nivelet kehittyvät ja muotoutuvat koko kasvuajan liikerasituksen mukaan. Mikäli polvilumpio sijaitsee pentuvaiheessa väärässä paikassa, on seurauksena virheellinen nivelen kehitys ja liikerajoitteinen koira. Patellaluksaation katsotaan periytyvän polygeenisesti, resessiivisesti. Koska kyseessä on perinnöllinen ominaisuus, on jälkeläisarvostelulla huomattava merkitys luksaation vastustamisessa”.
Vielä lisää tieto (katso kuvat lehdestä). Pystykorvalehti 5. lokakuuta 1988. Teksti Saki Paatsamo: ”Polvilumpion kehittyminen vaatii määrätyn funktiovasteen eli työsuorituksen kehittyäkseen sellaiseksi voimansiirron ”kuulalaakeriksi”, joka on välttämätön paksujen reisilihasten voiman siirtämiseksi raajan liikkeeseen. Ellei polvilumpio kehity kunnolla, eivät reisilihaksetkaan kehity ja luu- ja lihasheikkouksien sekä rakennemuutosten seurauksena raajan asento muuttuu. Kasvurustot ja luiden päiden luutumiskeskukset säätelevät perinnöllisten tekijöiden kanssa minkälaisiksi luiden päät muodostuvat ja minkälaiseksi muodostuu nivel, mikä edelleen vaikuttaa nivelkulmausten ja raaja-asennon muodostumiseen. Taustalla ovat siis monimutkaiseen perintöainekseen liittyvät tekijät, joihin voimme tietoisesti tai tahtomatta esim. valitessamme määrätyn värisiä ja kokoisia koiria vaikuttaa”.
Vähän vielä omakohtaista kokemusta asiasta: omalla koirallani (Jakke) vasemman takajalan polvinivel lähti jo 8 kuukauden iässä pois paikaltaan. Koira yritti hypätä pienen ojan yli, tipahti ojan pohjalle, vingahti ja sen jälkeen polvi ei enää pysynyt paikallaan. Tuttu eläinlääkäri kävi tarkistamassa koiran kotona ja totesi polviongelman ja sanoi, että koira pitäisi leikata jos sen aikoo pitää. Opettelimme kotona painamaan polven takaisin telauraan (helppo toimenpide vaan ei pitkäkestoinen). Koira leikattiin Oulussa. Neljän vuoden iässä meni oik. jalka ja koira leikattiin Rovaniemellä. Leikkausten jälkeen polvet pysyivät paikallaan ja koiraa voitiin käyttää metsällä.

Uskon että kaikki eläinlääkärit pystyvät jo peruskoulutuksen myötä tunnistamaan melko hyvin normaalin ja viallisen nivelen polvea tunnustelemalla. Jokuhan varmaan tarkistuttaakin esim. rokotusten yhteydessä (tai ongelmien vuoksi) koiransa polvet omalla tutulla eläinlääkärillä. Tästä ei vain tule virallista lausuntoa kennelliittoon. Koiran polvet kannattaa tarkistuttaa virallisesti (pevisa) vasta sitten kun koira on täyttänyt vuoden (kasvu päättynyt). Polvien osalta ei mielestäni tarvita kuin yksi tarkistus koiran elinaikana. Silmien osalta (HC) tilanne on eri. Jos koiran polvia halutaan tarkistaa useamman kerran elinaikana (esim. ykkösen polvet) niin aiheena voisi olla kulumisen ja nivelrikkomuutosten seuranta (edellyttää kylläkin röntgenkuvia). Virheellinen polvilumpion asettuminen telauraan tulee mitä suurella todennäköisyydellä aiheuttamaan käyttökoiralle ajan mittaa nivelrikon ja sen myötä mahdollisesti kipuja ja liikkumisen rajoitteita, haun ennen aikaista hiipumista metsällä jne. Tämän vuoksi en pidä ykkösen polvia normaalina tilana vaan sairauden ensimmäisenä asteena. Ykkösen polvilla olevia koiria en käyttäisi jalostukseen. Kuten edellä jo mainittiin, jälkeläisarvostelulla on suuri merkitys luksaation vastustamisessa. Tämän vuoksi pevisa tarkistus tulisi tehdä aina ennen ensimmäistä astutusta. Vastuullisten kasvattajien tulisi ohjata ja kehottaa pennun ottajia käyttämään koirat virallisessa pevisa tarkistuksessa niiden täytettyä vuoden. Toimenpide ei vie paljoa aikaa ja on varsin yksinkertainen suorittaa (kerran koiran elinaikana). Suurempi vaiva on huolehtia säännöllisistä rokotuksista ym. koiran välttämättömistä perushoidoista (+pennutukset). Leikatuista koirista tulisi mennä automaattisesti tieto kennelliittoon. Salailu ja asioiden piilottelu ei auta rotua, mutta mahdollistaa sairaiden ja sairautta kantavien (itse voivat olla terveitä) koirien jalostuskäytön. Sairauden leviämisen estämiseksi huomiota on kiinnitettävä sukulinjoihin joissa tautia esiintyy tavallista enemmän sekä riskiyksilöihin jotka jalostuksen kautta levittävät geeniä. Jälkeläistuoton kautta (tarkistetut koirat) koiran geneettiset ominaisuudet tulevat parhaiten esille. Tämän vuoksi pevisa on ehdottoman tärkeä ”työväline” ja otettava käyttöön viimeistään siinä vaiheessa kun koiraa suunnitellaan käytettäväksi jalostukseen. Viisaat kasvattajat näin tekevätkin.

[erjan]

LeilaM , en tiedä kuka olet, mutta kiitos. Tällaista asiatekstiä olen toivonut.

[Haapajärvi]

Olipa TODELLA asiapitoinen kirjoitus leilaM on ymmärtääkseni perillä ko asioista. Pitäisi ehdottomasti saada luennoimaan kuvien kera esim jalostuspäiville.

[JuhaP]

hyvä LeilaM, kiitos ja kumarrus....

[leilaM]

Kiitos! Lyhyt esittäytyminen. Olen Lint-ylituomari Lapin kennelpiiristä. Sairaanhoitaja koulutukseltani ja pystykorvien suuri ystävä. Olen aloittanut pystykorvaharrastuksen polvisairaalla Jakke nimisellä uroksella, josta olen jo aikaisemmin kirjoittanut. Jakesta tuli polvileikkausten jälkeen minulle hyvin rakas metsästyskaveri. Siksi aihe "polviviat suomenpystykorvilla" kiinnostaa minua, on kiinnostanut jo parikymmentä vuotta. Kaikki työ mitä asian parantamiseksi voin tehdä teen sen sydämestäni, rotua suuresti kunnioittaen.

[enp]

Kesällä suoritetussa suomenpystykorvien terveyskyselyssä ilmoitettiin kaksi koiraa polvien osalta syntymän jälkeen viallisiksi. Kuudella koiralla ilmoitettiin sen lisäksi olleen Patella luksaatio. Kyselyyn ilmotetuista koirista se on vain 3,6%. KoiraNet antaa viiden vuoden otannalla polviniveltilastossa Patella ongelmille keskimäärin kaksinkertaista arvoa eli paljon näyttäsi tätäkin tietoa vielä olevan keräämättä.

Nyt kun uusi ja odotettu jalostuskausi on pyörähtämässä toden teolla käyntiin päivitin tuota Patella sairaiden suomenpystykorvien (pdf) listaa uusilla SKL:n tarkastusten löydöillä.

Tähän päivitettyyn taulukkoon on kerätty kaikkien Patella sairaiden koirien vanhemmat. (pdf)

Kannattaa tutkia myös SKK:n jalostustietokannoista tehty ajo uusimmista Patella löydoksistä. Suoranaisemmin meitä koskettavat löydökset ovat Suomalaista perua olevat koirat. Uusimmat löytyvät sieltä alimpaa. SKK:n Patella merkinnät. (pdf)

Tässä vielä muistutus siitä, että on myös mahdollista lähettää sähköinen polvi-ilmoitus lomake rotujärjestöön spk polvivaivoista.

Vanhat kasvattajathan joutuvat kaikki allekirjoittamaan uuden SKL:n kasvattajasitoumuksen (pdf) ennen 31.12.2010, jos aikovat jatkaa kasvatustoimintaa vuodenvaihteen jälkeenkin. Allekirjoittaessaan sopimuksen on kasvattaja velvollinen raportoimaan kasvattiensa vioista ja sairauksista.

[erjan]

Meneekö tämä näin?

Vuonna 2008 syntyi 933 Suomenpystykorvaa, tarkastettuja 73 yksilöä, ei terveitä 6kpl.
Voidaanko samaa suhdetta käyttää koko vuoden syntyneisiin, jos niin olisiko oikea luku 75 koiraa.
Vai voidaanko olettaa, että tarkastamattomat ovat terveitä?
Kahdeksan prosenttia olisi jo aika iso, ikävä juttu.
Laskinhan väärin, laskinhan

[Kytösavu]

Laskit väärin. Koiranjalostus ei ole prosenttilaskua. Tarkastamattomissa on terveitä ja rasitteellisia. Niiden määrä ei kasva suoraan verrannollisesti johonkin tilanteeseen. On myös huomioitava lähtötilanne, joka on ollut paljon pahempi, kuin pelkästään esim. polvitarkastuksien alkaessa. Suomenpystykorva on maailman terveimpiä koirarotuja, eläinlääkärillä ei ole tarvetta vierailla yleensä rokotuskia kummemman takia. Kehitys on hyvää takavuosien sumppuun jalostamisen ongelmien jälkeen, tämän tietää jokainen kauemman mukana ollut suomenpystykorvan ystävä.

[PM]

Kytösavu » Tänään, 20:07

Laskit väärin. Koiranjalostus ei ole prosenttilaskua. Tarkastamattomissa on terveitä ja rasitteellisia. Niiden määrä ei kasva suoraan verrannollisesti johonkin tilanteeseen. On myös huomioitava lähtötilanne, joka on ollut paljon pahempi, kuin pelkästään esim. polvitarkastuksien alkaessa. Suomenpystykorva on maailman terveimpiä koirarotuja, eläinlääkärillä ei ole tarvetta vierailla yleensä rokotuskia kummemman takia. Kehitys on hyvää takavuosien sumppuun jalostamisen ongelmien jälkeen, tämän tietää jokainen kauemman mukana ollut suomenpystykorvan ystävä.Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.

Ylläoleva on lainausta Kytösavun tekstistä.
Siinä ei ole julkituotu mitään perusteluja, miksi Erjanin laskupäätelmä ei voisi olla oikea.
Toisen rivin lause alkaa: On myös huomioitava ........
Sen sisältö ei aukene minulle, keskivertokansalaisena uskallan ajatelle, että ei ihan kaikille muillekkaan.

Yleiset hokemat terveydestä ei paljonkaan tilannetta paranna. Vain tavoitteenasettelu Pevisan sisällön avulla ja siihen laaja-alaisesti situotuminen.
Esitin 26. huhtikuuta tämän osion sivulla 6, että tutkittaisiin otantana kahden koiran kaikki jälkeläiset. Sain soittoja tämän PP:n sairaista jälkeläisistä. Toisen koiran 72 jälkeläisestä kolme oli siihen mennessä tarkastettu ja vain 2 sen jälkeen ja näille molemmille polvimerkintä. Kun on tutustunut myös koko jälkeläistön emiin, olen täysin vakuuttunut, että vikatapaukset eivät kahteen jää. Montako niitä olisi Erjanin prosenttilaskulla?
Mielestäni polvitarkastus pakolliseksi ennen ensimmäistä pennutusta.
PS. Oma koirani on tarkastettu, tulokset ilmestyvät kohtapuolin nettiin.