Tuomareista kapelo

[villepa]

Ei näissä nykysäännöissä suurempaa puutetta ole ja kyllä ne on helposti omaksuttavissakin pienellä harjoittelulla,
mutta paljon yksinkertaisemmat riittäisivät vallan hyvin aikaansaamaan saman lopputuloksen.

Jos sääntökirjassa on 72 sivua niin se nyt vain on liikaa,ei moni viitsi sitä edes aukaista.
Kymmenen sivua riittää kertomaan kaiken tarvittavan.

Täällä on näitä muutamia muutaman pisteen juttuja kuten puustalöytö,Lisäansiot, virhepisteet ,äänenanto,liikaherkkyys,haukun keskeytys ja varmaan muitakin jotka
voitaisiin korvata tuomarin antamalla yleisvaikutelmalla jonka pistemäärä olisi maksimissaan 10-15 p.

Arvosteluhan on joka tapauksessa tuomarikohtaista,joku näkee vauhdin nopeaksi toinen keskinkertaiseksi ,toinen äänen kuuluvaksi jne...

Minun mielestä nämä nykysäännöt on juurikin uusien tuomareiden heleppo oppia sen takia ettei säännöt jätä hirveän palio tuomarin näkemyksen ja yleisvaikutelman varaan asioita.
Samalla ne varmasti on tasapuolisemmat koirille mitä pelekkä tuomarin antama ylleisarvosana ois.

[Aallontie]

Minun mielestä nämä nykysäännöt on juurikin uusien tuomareiden heleppo oppia sen takia ettei säännöt jätä hirveän palio tuomarin näkemyksen ja yleisvaikutelman varaan asioita.
Samalla ne varmasti on tasapuolisemmat koirille mitä pelekkä tuomarin antama ylleisarvosana ois.

Kuten sanoin nyky säännöt ovat pääosin Ok ja suurelle osalle jopa helpot oppia.

Metsästäjissä on paljon tosi pätevää porukkaa havainnoimaan syntyviä tilanteita metsässä ja tulkitsemaan koiran käytöstä,mutta jotka vihaavat kaikkea kirjallista materiaalia.
Luonteeltaankin olisivat tuomarointiin päteviä,mutta heille on aivan turha tarjota 72 sivuista vihkosta luettavaksi.

Parhaat ja toimivimmat laatujärjestelmät yrityksissä ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti hahmotettavia.

Meissä ihmisissä on monenlaisia ja moneen hommaan pystyviä,mutta useimmiten parhaat käytännön ihmiset vihaavat liian teoreettisia juttuja.

Tuskinpa se tasapuolisuus siitä kärsii jos tuomarin harkinnassa olisi 10-15 pistettä,painottaisi ehkä kokonaisvaikutelmaa nykyistä selvemmin.

[Räpikäs]

Tai sitten käy niinkuin näyttelyissä, että valitaan ns. sopiva tuomari aikaisempien kokemusten perusteella. VOI luokassahan nuo arvotaan, mutta..

[Aallontie]

Tai sitten käy niinkuin näyttelyissä, että valitaan ns. sopiva tuomari aikaisempien kokemusten perusteella

Mietippäs paljonko nyt tuomari vaikuttaa pisteisiin
Onko koira laajahakuinen vai ei,kuinka pitkä on seuranta,onko siirtymä vai ei,onko merkintä millainen.
Onko Ääni kuuluva ja soinnikas jne....

Paljon sieltä kertyy subjektiivisen näkemyksen perusteella pisteitä.

Kun minä vien koiraani kokeeseen näen siellä mieluummin käytännön miehen tai naisen kuin teoreetikon,joka tuntee joka pilkun ja pisteen,mutta
ei huomaa mitä koira touhuaa ja mitä metsässä tapahtuu.

[Anatoli]

Olen aallontien kanssa paljolti samoilla linjoilla siitä, että pystykorvien kanssa vähänkin pitempään touhunnut näkee ilman viivojen, nollien, rastien ym. merkitsemistä sen, millainen metsässä kulkeva pystykorva on. Tälle pitäisi antaa nykyista enemmän arvoa, koska en henkilökohtaisesti usko nykyisen kaltaisen koetoiminnan juurikaan lisäävän kokeissa kulkevien koirien määrää. Kokeen suorittaminen pitäisi olla yhtä helppoa kuin auton käyttäminen katsastuksessa. Vaikka "katsastusmiehissä" varmasti olisi kirjoa, kuten nykyisissäkin, olisi mielestäni suuremmalla koetulosten ja uusien koirien määrällä huomattavasti enemmän antia.

[Teukka]

Hyvä keino on tehdä soppa kaverin kanssa. "Minä lähden sulle ens vkloppuna tuomariksi niin lähde sinä mulle seuraavana viikonloppuna". Toimii aina!!!

Entä jos ei oo sellaista kaveria?
Ala nää mun kaveriksi niin mennään heti seuraaviin kokeisiin..

[Elkku]

Joo, on se kynnys lähteä tekemään niitä harjoitteluita liian iso. Yst. terv. nimim. taidanpa vielä muutaman vuoden ihmetellä itekseni ennen kuin uskallan.

[Pekkis]

Hyvä keino on tehdä soppa kaverin kanssa. "Minä lähden sulle ens vkloppuna tuomariksi niin lähde sinä mulle seuraavana viikonloppuna". Toimii aina!!!

Entä jos ei oo sellaista kaveria?
Ala nää mun kaveriksi niin mennään heti seuraaviin kokeisiin..

Voin lähtee lokakuun puolivälin jälkeen jos et kauheen kaukana asu. Mistäpäin oot? Lähe sinä sitten mulle tuomariksi!

Kannattaa katella lähiseudun pystykorvia harrastavan yhdistyksen yhteystiedot. Eikun mukaan toimintaan. Sitä kautta niitä tuttuja ja kontakteja tulee.

Ja kun oot ollu muutaman kerran eri koirilla tuomarina niin se avaa kummasti silmiä että miten erilaisia koiria onkaan ja mikä on oman koiran taso.

[Pikku.Pyy]

On ymmärrettävää, että tuomariharjoittelu tuntuu jännittävältä tilanteelta. Kannattaisi kuitenkin laittaa paino sanalle HARJOITTELU. Jos on aikeissa hakeutua kokeeseen harjoittelemaan, voi ottaa reilusti yhteyttä vaikkapa lähinnä pidettävän kokeen ylituomariin ja keskustella asiasta. Yhdessä hänen kanssaan voisi tsekata kokeeseen tulevista semmoisen tuomarin, jolla on pitkä kokemus, sekä tunnetusti taitoa ja halua opastaa uutta kokelasta.
Tietty koiranohjaajankin lupa pitää olla, mutta harvoin kieltäyvät, jos ovat vähänkään kennelhenkisiä. Muutaman kerran on omallakin koiralla ollut tuomariharjoittelija matkassa ja koen, että se on ollut pelkästään positiivinen asia - useampi silmäpari näkee enemmän. Muistan mukavana asiana, kun kerran oli mukana harjoittelemassa aloitteleva pystisharrastaja ja hän pääsi näkemään lyhyiltä matkoilta täydet 10 minuutin metso- ja koppelohaukut (jota luoja nähköön ei ole kohdalleni kovin monesti sattunut ). Kaveri oli tosi iloinen, koska aiemmat harjoittelut olivat menneet myttyyn lintutyöskentelyjen puuttuessa.
Saa minua arvostella, mutta tunnustan , että oma tuomarius (teoriat ja harjoitusarvostelu omalle koiralle tehtyinä) tyssäsi siihen, että tajusin terveyteni olevan semmoinen ettei tuomaroimaan kannata lähteä ja eikös siitä sääntökirjassakin ole jokin kohta, että tuomarin pitää olla fyysisiltä ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva. Vaikea diabetes siis pitää minut vain koiranohjaajan roolissa, mutta sen korvaamiseksi olen hankkiutunut koetoimitsijan hommiin, koska niitäkin tarvitaan.

[heidi]

Nimenomaan: harjoittelu on nimensä mukaisesti HARJOITTELUA, eli rohkeasti vaan mukaan mahdollisimman pian kurssin käynnin jälkeen, kun opit ovat vielä tuoreessa muistissa. Ei pidä pelätä, että oikeaksi tuomariksi "riivitään" heti, kun on toinen harjoittelu suoritettuna, vaan harjoitella voi niin pitkään, kunnes tuntee olevansa tuomariksi kypsä. Täysinoppinut ei ole tosin kukaan, joten sen vuoksi ei myöskään tuomariksi ryhtymistä pidä turhaan lykätä.
Rutiinia tuo sekin, että täyttää maastokorttia aina omankin koiran kanssa metsässä ollessaan. Merkitsee ylös yhteydenottoajat, haukun alut, laskee haukkutiheyksiä, opettelee haukulle hiipimistä, vaikkei olisi metsälläkään jne. Oman kokemukseni mukaan tärkeintä on havainnoida mahdollisimman paljon ja kirjata kellonajat vaikka apuvihkoon muistiin. Kyllä ylituomari sitten viimekädessä auttaa selvittämään ne hankalimmat tilanteen, joista ei itse oikein saa selvää.
Ja vaikka kokemus antaa koirasilmää, niin yhtään huonompi tuomari ei ole sekään, joka "kirjanoppineena" perehtyy koetoimintaan. Koetoiminta-video harjaannuttaa silmää esim. erottamaan nopean hakuvauhdin hitaasta ja laajuus selviää sillä, kun merkitsee tarkasti ylös koiran yhteydenottoajat. Kun ne ajat ovat selvillä, on helppoa tarvittaessa kelata taaksekin päin tapahtumia, jos koiraa ei alakaan kuulua lähes tuntiin. Hereillä olleen tuomarin (tai harjoittelijan) muistiinpanoista kyllä selviää, milloin killi viimeksi nähtiin.

Eli eikun mukaan vaan!

[Teukka]

Hyvä keino on tehdä soppa kaverin kanssa. "Minä lähden sulle ens vkloppuna tuomariksi niin lähde sinä mulle seuraavana viikonloppuna". Toimii aina!!!

Entä jos ei oo sellaista kaveria?
Ala nää mun kaveriksi niin mennään heti seuraaviin kokeisiin..

Voin lähtee lokakuun puolivälin jälkeen jos et kauheen kaukana asu. Mistäpäin oot? Lähe sinä sitten mulle tuomariksi!

Kannattaa katella lähiseudun pystykorvia harrastavan yhdistyksen yhteystiedot. Eikun mukaan toimintaan. Sitä kautta niitä tuttuja ja kontakteja tulee.

Ja kun oot ollu muutaman kerran eri koirilla tuomarina niin se avaa kummasti silmiä että miten erilaisia koiria onkaan ja mikä on oman koiran taso.

Kaukana ja kaukana, en minä kaukana asu, riippuu mistä katsoo
Tässä Oulun lahellä majailen. Taitaa meillä olla tuo välimatka liian pitkä..
Meidän kunnassa ei tiettävästi oo ku muutama lint tuomari, mutta eiköhän se jostain löydy.

Koirassa ei kovin paljoa ole puutteita, samaa ei voi sanoa isännästä.

[villepa]

Kaukana ja kaukana, en minä kaukana asu, riippuu mistä katsoo
Tässä Oulun lahellä majailen. Taitaa meillä olla tuo välimatka liian pitkä..
Meidän kunnassa ei tiettävästi oo ku muutama lint tuomari, mutta eiköhän se jostain löydy.

Koirassa ei kovin paljoa ole puutteita, samaa ei voi sanoa isännästä.

Oulusta kannattaa varmaan tähyillä tuonne koillismaan suuntaan. Pudasjärven ja Taivalkosken alueelta löytyy jo tuomareita aika pino, eikä ole matkaakaan pahasti.

Taitaapa täälläki toisinaan kirjotella joku sieltä kotikontujeni suunnasta..

[ilmava]

Joo, on se kynnys lähteä tekemään niitä harjoitteluita liian iso. Yst. terv. nimim. taidanpa vielä muutaman vuoden ihmetellä itekseni ennen kuin uskallan.

Elä ihmeessä ihmettele! Ihmettelemällä ei opi. Parhaiten oppi tulee kokemuksen kautta. Sitä paitsi harjurina olet metsässä kokeneen"juristin" kanssa joka neuvoo ja auttaa. Siinä on tulevana pyhänä Sinua lähellä haukkukoe, YT:n puhuttelu on klo 7.00. Tule ainakin kuuntelemaan.....

[Pekka-antero]

Kyllä Ilmava on oikeassa. Ei se ihmettely, eikä vielä nettiin kirjoittelukaan kovin paljon paranna valmiuksia viedä tuomarikoulutusta päätökseen. Kun omistaa koiran, tuomarikortin ja vielä joukon hyviä kortillisia koirakavereita, niin ainakin joka toiseen tai kolmanteen sopivaan kokeeseen löytää joukosta tuomarin. Tietysti on muistettava korvata palvelus ja paras maksu on lähteä itse seuraavan kokeeseen tuomaroimaan, jos kaveri tarvitsee apua. Paras tapa on olla aina saamassa pari tuomarointipalvelusta, niin on helpompi valita kokeet, joissa koiraansa käyttää. Näin ne koirat haukkuu ja homma pelaa.

[Breda]

Noinhan se käytännössä toimii. Mutta entä jos ei ole mahdollisuutta tehdä vastapalvelusta niin ollaanko silloin ulkona koe toiminasta? Jokuhan voi haluta käyttää koiraa kokeessa mutta ei halua olla mukana tuomaroimassa.