Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Tämän otsikon alla keskustellaan suomenpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
jaxe
Viestit: 50
Liittynyt: 25 Marras 2004, 20:41
Paikkakunta: Taivalkoski

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja jaxe » 29 Tammi 2012, 19:08

pyssymies kirjoitti:KASPER FIN 44529/07 haukkui huippu tuloksen hirvenhaukkukokeissa 26.11. rapsakalla kelillä -10 ja kova tuuli. :wink: Koiralla Karh1 suoritettuna, karhu ja villisika kaadettukin :shock: ... tästä koirasta tulemme vielä kuulemaan. :lol:
mitä Kasperille kuuluu tänään?? kokeissa ei vissiin ole käynyt??
Jarkko Karjalainen

ottok
Viestit: 1
Liittynyt: 23 Huhti 2009, 19:12

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja ottok » 06 Huhti 2012, 15:09

Piri (ja karhukoira Viiru) hirvenhaukulla yli neljä tuntia syyskuussa 2011, kuvattu Nokia 6210 noin 15 metrin päästä.

Video: http://youtu.be/1Fjo6CfdTwA
Kalevi Miettinen

Uimonen
Viestit: 191
Liittynyt: 09 Tammi 2009, 22:29

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Uimonen » 22 Loka 2012, 23:30

Hyvä vanha keskusteluketju, joka piti kaivaa esille tämän päivän mettätapahtumien jälkeen...

Oma punainen uros on nyt 3,5 vuotta ja oikein hyvistä käyttö- sekä muotogeeneistä lähtöisin. Poika on toiminut hyvin linnuille käytännön metällä ja riittävästi kokeissakin (ja pärjännyt muotopuolella erinomaisesti). No, yhtäkaikki, hyvästä lintuvedosta huolimatta hirvi on koko elinajan selvästi poikaa kiinnostanut, ja tähän asti olen sitä vähän toppuutellut, mutta viime keväänä sain ihastella ensikertaa pojan aivan erinomaista hirvihaukkua (tarina tästä on tuolla saman sivuston eri keskustelupalstalla), ja silloin siirryin hyvittelylinjalle (taustalta löytyy mm. Kesäniemen Rymy).

Tämä syksy alkoi taas lintupuolella hienosti, useita pitkiä haukkuja ja heti alkuun mettopudotus, mutta sitten syksyn mittaan mielenkiinto on pojalla selvästi alkanut siirtymään. Lintu kiinnostaa kyllä, ja varmasti se löytäessä haukutaan, mutta koiran liikkeistä näkee selvästi, että aktiivisemmin etsitään hirveä ja jänistä (!). Jälkimmäisen karsin kyllä vielä reippaasti pois, mutta tuo hirvi on mielenkiintoinen vaihtoehto. Tänään oltiin hienossa kelissä liikeellä ja päivää sävytti jopa kaksi hirvihaukkua (1,5 ja 1 h), joista toinen oli laadultaan erinomainen (olisin voinut kaataa ison uroksen). Välissä oli teeripudotus, mutta se ei kauaa jaksanut poikaa innostaa.

Olen toki itse hirveä metsästänyt yli 30 vuotta, mutta en koskaan punaisen kanssa. Olen ymmärtänyt, että on ilmeisesti niin, että jos "löysään" tämän punaisen koiran hirvelle, niin lintupuolen voi käytännössä unohtaa? Tämä ei minua suuresti haittaa, vedän sitten vain aika ajoin punaisen liivin päälle ja vaihdan kuulat sopivampiin...

Hieno koira, hieno harrastus!
Sami Havia
Hieno Koira, hieno Harrastus!

Samm
Viestit: 85
Liittynyt: 19 Huhti 2011, 13:41

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Samm » 23 Loka 2012, 10:52

Niinhän tuo vähän tuppaa olemaan että siitä isommasta riistasta tulee koiralle ykkönen. Ei se välttämättä lintuja unohda ja niillekin toimii mutta keskittyy aktiivisesti niihin hirviin. Mutta jos se koira hirveä jo haukkuu ja vielä kohtuullisen hyvin, niin eiköhän se peli ole menetetty jo, puhdasta lintukoiraa siitä ei mahda saada eikä varmaan tarvitsekaan. :) Punasen jos saa hyvin haukkumaan hirveä niin se on metsässä kyllä toimiva peli. Hirvellä käytettäviä pystäreitä on turhankin vähän. Kyllähän ne moni tuntuu haukahtelevan mutta eivät hirvelle pidemmän päälle lämpene sen enempää, samat koirat pyörii kokeissa kuin ennenkin ja kynnys viedä punasta hirvikokeeseen tuntuu olevan melkonen. 2008-2011 muistaakseni 10 hirvi-KVA:ta tullut, mutta onhan sekin jo jotain.

Kun pääsis noiden omien kanssa joskus hirveäkin kokeilemaan niin oispa mukava, vielä voin elätellä toiveita ainakin nuoremman kohdalla ja pitäis tuo emonsakin viedä ihan varta vasten jäljillä käymään, mutta en tiedä kestääkö sillä kantti. (: Pentuesisaruksilla (nyt 1v 4kk) ollut jo ihan hyviä yrityksiä, parilla haukkuakin ja tämä omakin hirvenjäljelle pysähtyy kun semmonen vastaan tulee. Taustoissa juurkin mm. Rymy ja Pete, niin ne taitaa olla suurimmalla osalla hirvipunasista. (: Vaikea saada hirveäkin haukkuvaa linjaa järkevästi vahvistumaan kun tuntuvat kohtuu läheistä sukua olevan toisilleen.
Salla Kettunen
"The best kind of friend is the kind you can sit on a porch swing with, never say a word,
then walk away feeling like it was the best conversation that you ever had."

Pyrykoira
Viestit: 179
Liittynyt: 01 Syys 2005, 21:38
Paikkakunta: Laihia

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Pyrykoira » 23 Loka 2012, 20:48

Uimonen kirjoitti:Hyvä vanha keskusteluketju, joka piti kaivaa esille tämän päivän mettätapahtumien jälkeen...

Oma punainen uros on nyt 3,5 vuotta ja oikein hyvistä käyttö- sekä muotogeeneistä lähtöisin. Poika on toiminut hyvin linnuille käytännön metällä ja riittävästi kokeissakin (ja pärjännyt muotopuolella erinomaisesti). No, yhtäkaikki, hyvästä lintuvedosta huolimatta hirvi on koko elinajan selvästi poikaa kiinnostanut, ja tähän asti olen sitä vähän toppuutellut, mutta viime keväänä sain ihastella ensikertaa pojan aivan erinomaista hirvihaukkua (tarina tästä on tuolla saman sivuston eri keskustelupalstalla), ja silloin siirryin hyvittelylinjalle (taustalta löytyy mm. Kesäniemen Rymy).

Tämä syksy alkoi taas lintupuolella hienosti, useita pitkiä haukkuja ja heti alkuun mettopudotus, mutta sitten syksyn mittaan mielenkiinto on pojalla selvästi alkanut siirtymään. Lintu kiinnostaa kyllä, ja varmasti se löytäessä haukutaan, mutta koiran liikkeistä näkee selvästi, että aktiivisemmin etsitään hirveä ja jänistä (!). Jälkimmäisen karsin kyllä vielä reippaasti pois, mutta tuo hirvi on mielenkiintoinen vaihtoehto. Tänään oltiin hienossa kelissä liikeellä ja päivää sävytti jopa kaksi hirvihaukkua (1,5 ja 1 h), joista toinen oli laadultaan erinomainen (olisin voinut kaataa ison uroksen). Välissä oli teeripudotus, mutta se ei kauaa jaksanut poikaa innostaa.

Olen toki itse hirveä metsästänyt yli 30 vuotta, mutta en koskaan punaisen kanssa. Olen ymmärtänyt, että on ilmeisesti niin, että jos "löysään" tämän punaisen koiran hirvelle, niin lintupuolen voi käytännössä unohtaa? Tämä ei minua suuresti haittaa, vedän sitten vain aika ajoin punaisen liivin päälle ja vaihdan kuulat sopivampiin...

Hieno koira, hieno harrastus!
Samat havainnot minullakin nyt 7+ vuotiaasta punaisesta uroksestani. Lähes joka lintureissulla löytyy ilmavainulla hirvi 0,2 - 1 km sisältä.
Löytöhaukkua paikalle n. 30 min ja sitten tulee isäntää hakemaan. Kehoituksesta palaa jatkamaan haukkua toiset 30 min ja taas isännän luo. vielä jatkaa kehoituksesta yleensä 5 - 10 min ja sitten yleensä tuleekin pitempi karkko ja koira jättää hirven, ellet lähde karkon perään mukaan.

Lintua haukkuu kyllä jos " kohdalle " sattuu tai muuten pulinaa kuuluu tms.
Suvusta löytyy myös Kesäniemen Rymy ja isä on Raita-ahon Osku.

Käytän koiraa nyt mukana hirvijahdissa ja on se kaatokin saatu, samoin AVO 1 kokeesta.

Harmaankoiran miehet nimenneet nämä punaiset" päräyttäjäksi ", koska eivät vuorokausitolkulla hirvellä työskentele.

Metsästyksen kannalta pidän tätä punaisen " päräyttäjä " ominaisuutta jopa hyvänä näillä pienehköillä alueilla.
V-P Pouttu

JKo
Viestit: 193
Liittynyt: 09 Elo 2004, 11:49
Paikkakunta: Multia
Viesti:

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja JKo » 23 Loka 2012, 21:20

Pyrykoira kirjoitti: Harmaankoiran miehet nimenneet nämä punaiset" päräyttäjäksi ", koska eivät vuorokausitolkulla hirvellä työskentele.

Metsästyksen kannalta pidän tätä punaisen " päräyttäjä " ominaisuutta jopa hyvänä näillä pienehköillä alueilla.

No se päräyttely on kyllä vielä hyvää pyytökoiran hommaa mutta ajatelkaa jos herranjumala punaisesta koirastakin tulisi sellainen yhteyttä pitämätön yön yli haukkuja niin olisi tämäkin rotu pilalla. Kun kuitenkin puhutaan rodusta jonka kanssa voi kuitenkin metsästää hyvillä mielin ilman tutkaakin kun tietää että koira pitää yhteyttä eikä jää tuntikausiksi höpeksimään johonkin. Se on ainutlaatuista sekin nykypäivänä, vaikka itsekin koirien touhuja seurailen puhelimen näytöltä. Siksi mielestäni meillä on syytä olla kiitollisia että meillä on vielä tämmöinen koira, Suomenpystykorva, joka pyytää isännälle tai emännälle eikä hauku vaan haukkumisen ilosta tunnista toiseen.

Ja vinkkejä siihen miten karsitaan jänisajot (kovalla kädellä) koiralta, kuten edellisissä viesteissä mainitaan, otetaan vastaan..

:)
Multian Mustista Metsistä, Janne Koppelomäki

masa.k
Viestit: 47
Liittynyt: 01 Huhti 2008, 23:04

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja masa.k » 24 Loka 2012, 14:19

Jos tottelevaisuus on kunnossa pitäs tulla käskystä pois. Omanikin haukkuu välillä oravaa ajaa
jänistä ja väliin haukkuu hirveä. Käskystä tullaan pois ja jätetään ne elukat mitä isäntä ei halua.
Se onkin sitten hankalampaa jos koiruus on kuuloetäisyyden ulkopuolella.
Matti Kinnunen
--Harrastukset maksaa-- ja pitääkin maksaa-- :)

masa.k
Viestit: 47
Liittynyt: 01 Huhti 2008, 23:04

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja masa.k » 24 Loka 2012, 14:53

Saanko vielä hirvikoiraksi kohta kolme vuotiasta spk urosta ? Kiinnostus pennusta asti
ollu linnulle ja hirvelle. Kohta parikymmentä lintua ammuttu haukkuun.
Noin vuoden ikäsenä haukku samaan aikaan teertä puuhun ja kävi alta sadan metrin päässä haukkumassa kolmea hirveä. No puotin teeren haukkuun ja hirvet lähti laukauksesta liikkeelle ja
koira perään. Tuli pillillä pois mutta sillon ei linnun sydän ja maksa kelvannu vaan olisi
halunnu hirven.
Tänä syksynä ollu useamman kerran hirvellä ja liityin hirviporukkaan ja porukalla koiria vähän niiin mietin että kannattasko tuolle hirvi ampua haukkuun. Olisikohan tuon jälkeen lintuhommat historiaa vai ymmärtääkö koira isännän vaatteen väristä millon ollaan hirven ja millon linnun perässä ?
Matti Kinnunen
--Harrastukset maksaa-- ja pitääkin maksaa-- :)

Samm
Viestit: 85
Liittynyt: 19 Huhti 2011, 13:41

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Samm » 24 Loka 2012, 19:47

Onhan niitäkin koiria, jotka osaa varusteista tahi jostain muusta päätellä mitä elukkaa lähdetään jahtaamaan. Ovat sitten mukana niin linnulla, hirvellä kuin monenmoisella pienriistallakin, jotkut sorsajahdissa myös.

Nuo "päräyttäjät" ovat nimenomaan varsinkin niillä pienillä alueilla hyvin toimivia. Kyllä tuota manailua saa monasti hirvimiehiltä kuulla kun ne mustat ja harmaat jäävät mehtään, jotkut useemmaksi päiväksikin. Punasen kanssa on helppoa ja "turvallista" olla kun se pitää itte yhteyttä.

Kolmevuotiaan saa varmasti helpostikin siirrettyä hirvipuolelle jos vaan koiralla veri vetää sinne päin. Oikeastaan aikasemmin ei juuri ehkä pitäiskään jos lintua haluaa kuitenkin säännöllisesti metsästää, ja pystykorva on vielä verrattuna esim. norkkeihin ja karjalaisiin monesti sen verran pehmeämpi luonne, että kovin nuorta en heti ensimmäiseksi veisi hirven kohdalle. (: Yleensä taitavat olla reilustikin yli kolmevuotiaita ne punaset, joilla aluksi metätetään lintua ja sitten lähdetään hirvijahtiin kun huomataan että löytyy kiinnostusta sinnekin.
Salla Kettunen
"The best kind of friend is the kind you can sit on a porch swing with, never say a word,
then walk away feeling like it was the best conversation that you ever had."

Uimonen
Viestit: 191
Liittynyt: 09 Tammi 2009, 22:29

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Uimonen » 24 Loka 2012, 22:57

JKo kirjoitti:
Pyrykoira kirjoitti: Harmaankoiran miehet nimenneet nämä punaiset" päräyttäjäksi ", koska eivät vuorokausitolkulla hirvellä työskentele.
Metsästyksen kannalta pidän tätä punaisen " päräyttäjä " ominaisuutta jopa hyvänä näillä pienehköillä alueilla.
Ja vinkkejä siihen miten karsitaan jänisajot (kovalla kädellä) koiralta, kuten edellisissä viesteissä mainitaan, otetaan vastaan..
Lankomies, jonka kanssa olemme erittäin hyvissä väleissä, on juuri ns. "harmaankoiran mies". Pitääkin ottaa tämä "päräyttäjä" jutun alle seuraavan kerran saunan lauteilla... Ja varatan riittävästi mallasta... :wink:

Ymmärrän hyvin Jannen vinkkien kaipuun tuohon jänisasiaan. Myyrä oli helppo karsia, kun niissä tilanteissa pääsi heti kunnolla iholle. Ja myyrät tosiaan jäi. Jänikset on selvästi kinkkisempi, mutta uskon löytäneeni siihenkin jo keinon tälle meidän pojalle, joka on suunnattoman riistaviettinen, ja vaatii siten kovat rajat. Onneksi poika on sitten vastapainona erittäin ihmisystävällinen ja isäntäuskollinen.

Hieno koira, hieno harrastus!

PS. Viikon päästä ehkä sitten jo oikeaan hirvijahtiin testaamaan...
Sami Havia
Hieno Koira, hieno Harrastus!

Juttu
Viestit: 10
Liittynyt: 25 Loka 2006, 18:57

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Juttu » 25 Loka 2012, 09:17

Kokemuksia omasta hirvipystäristä ( nyt 5,5v uros). 4.5 kk:n ikäisenä neljä lintupudotusta hyvistä haukuista. 5.5 kk:n ikäisenä aloitti hirvityöskentelyt, eikä sen jälkeen ole juuri linnut kiinnostaneet. Koira on erittäin riistaintoinen ja mahdottomuus saada pois hirvihaukulta (siviilissä kyllä tottelee). Hakulenkiltä pitää kyllä yhteyttä, mutta hirvityöskentelyn alettua yhteydenpito loppuu. Jos hirveä ei saada nurin niin tiedossa on pitkä päivä (ja yö), tai jos kyseessä on vasaporukka ja vasa ammutaan niin herra ei käy vilkaisemassakaan vasaa vaan jatkaa emän kanssa. "Paras" hirvihaukku tältä syksyltä 17,5 h.
Arvaatte, että ottaa päähän istua autossa jossain metsätien varressa keskellä yötä ja odottaa milloin herra suvaitsee lopettaa.
Että sellanen tappaus.
Juhani Tuuha

Anatoli
Viestit: 227
Liittynyt: 20 Joulu 2004, 18:15
Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Anatoli » 25 Loka 2012, 10:08

Onko Juttu ilmoittanut koiransa Hirviherra-kisaan?
Antti Turpeinen

Juttu
Viestit: 10
Liittynyt: 25 Loka 2006, 18:57

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Juttu » 25 Loka 2012, 12:09

Enpä ole ilmoittanut, kun en ole oikein koemiehiä. Yksissä avokokeissa olen kolme vuotta sitten ollut (kavereitten painostuksesta). Niistä tuli 82 pinnaa.
Juhani Tuuha

Anatoli
Viestit: 227
Liittynyt: 20 Joulu 2004, 18:15
Paikkakunta: Etelä-Pohjanmaa

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja Anatoli » 25 Loka 2012, 14:23

Kyllähän tuollaisella haukkutyöllä kannattaisi käydä kiväärit pokkaamassa omaan kaappiin :D. Taitaa koirallasi olla Hakojen Kalle isänä? Samasta koirasta on muutama kasvatti itselläkin maailmalla ja kuulostaa olevan vietit kunnossa.
Antti Turpeinen

RTK
Viestit: 20
Liittynyt: 29 Syys 2005, 17:42

Re: Suomenpystykorva hirvenhaukkujana

Viesti Kirjoittaja RTK » 25 Loka 2012, 19:30

KVA-H Hakojen Kalle haukkui tänään linnun pyynnin yhteydessä 250 kg karhua yli tunnin, saatteli n. 1 km. Vaihdettiin kaksi harmaata jatkamaan ja karhu viimein eräksi.
Reijo Kinnunen

Vastaa Viestiin