Uusi suomenpystykorvan omistaja

Tämän otsikon alla keskustellaan suomenpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
tk
Viestit: 194
Liittynyt: 25 Loka 2004, 14:09

Viesti Kirjoittaja tk » 22 Joulu 2007, 19:52

Meidän tyttö oli nelivuotiaana huolissaan siitä, miten ehtii isona joka paikkaan. "Kun pitää olla koulussa ja uimakoulussa ja lintumetällä, niin en kyllä ehi hirvimetälle". Saa nähä mihin tuo sitten isona oikiasti ehtii. Elukkalääkäri siitä kuitenkin tulee. Tai kokki.

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Koiran osuus?

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 25 Joulu 2007, 16:31

Nyt on syöty, juotu, syöty taas ja hiukan makoiltu lueskeltu ja samalla hiukan syöty... alkaa paisuttaa navan kohdalta... :oops:

Kaikkihan sen jo arvaa mitä on tullut luettua, Tuomisen tarinoita tietennii, mutta niistäpä heräsi otsikon mukainen kysymys, miktä kuuluu koiralle?

Tuominen kertoo useassa tarinassaan ja monessa kohdin antavansa koiralle "varpaat" tarkoittaako hän tällä siis ihan oikeasti linnun jalkoja, vai onko se jokin murre vertaus koiran osuudesta?

Ettekä naureskele siellä, tai naurakaa vaan sehän pidentää ikää!

DogHolliday

Viesti Kirjoittaja DogHolliday » 25 Joulu 2007, 16:48

Onhan se Tuomisen kirja okein hyvä,mutta raamattuna en sitä sentään pidä.
Kyllä koira ja linnut metsässä opettaa eniten.
Nyt kun maha on täynnä niin kannattaa alkaa ryömintä harjoitukset.
Ryömit tullaisia 50 metrin ryömimisiä erilaisissa maasto-olosuhteissa
aseen kanssa ja pyrit hiljaiseen ja näkymättömään etenemiseen.

Haukulle onnistunut lähestyminen on tae,ettei koiran hyvä työ mene hukkaan.

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 25 Joulu 2007, 17:13

DogHolliday kirjoitti: Nyt kun maha on täynnä niin kannattaa alkaa ryömintä harjoitukset.
Ryömit tullaisia 50 metrin ryömimisiä erilaisissa maasto-olosuhteissa
aseen kanssa ja pyrit hiljaiseen ja näkymättömään etenemiseen.
Ryömintää harjoiteltiin santahaminassa ja ihan kaiken näköisessä maastossa, aseen ja jonkin heittimen osan kanssa, Tästä ei muodostu ongelmaa! :lol:

DogHolliday

Viesti Kirjoittaja DogHolliday » 25 Joulu 2007, 17:22

Linnustaessa ryömiminen lienee toisen tyyppistä kuin santahaminassa.
Muitaakseni armeijassa ei sentään joka risua tarvinnut vahdata.

Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 25 Joulu 2007, 18:11

Tottakai varpaat kuuluu koiralle antaa. Sitten osa vielä sisuksien herkuista, vaikkei ne kaikille hienompi helmaisille pikinokille maistukaan.
Ai, että ryömimään..ei perhana. Noh korkeintaan pari viimeistä metriä tarvittaessa. Kasvosuoja ja puita väliin istumapuulle, eikä sivuliikettä.

DogHolliday

Viesti Kirjoittaja DogHolliday » 25 Joulu 2007, 18:40

Ai, että ryömimään..ei perhana
Eikös siellä pystykorvamiesten Raamatussa opasteta ryömimään :wink:

En itsekään ryömi montaa metriä,vaikka voisi joskus olla tarpeen.

Artsi
Viestit: 509
Liittynyt: 07 Tammi 2006, 19:56
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Artsi » 25 Joulu 2007, 19:51

Aiheeseen liittyen vinkki: jos pidät puukkoa vyöllä, niin selkäpuolella. Tuokin piti käytännössä oppia, eli oli mieluinen, hyvä puukko. Eka syksynä sitten ryömittiin enemmänkin, kun piti päästä haukulle eikä luottanut, että kyllä se siellä pysyy kun vaan on näkösuojassa kun hiippailee lähemmäksi. Tummat hanskat ja lipallinen tai lierillinen hattu auttavat asiaa, kun ei koko ajan tuijottele puiden latvoihin. Eli ettei vaalea naamataulu ja kadenselkämykset paista. No, erään reissun jälkeen ei siten ollut puukosta muuta kuin tupin lenksukka vyöllä, oli madellessa tarttunut johonkin mättääseen ja puukko tuppeineen on tuolla jossain metsässä :oops:
Sen jälkeen tajusin miksi useimmat pystärimiehet pitävät puukkoa melko takana. No itse kyllä siirryin kokeilujen jälkeen Marttiinin kääntöveitseen , joka takuulla kestää vetoketjullisessa taskussa :?

JKo
Viestit: 193
Liittynyt: 09 Elo 2004, 11:49
Paikkakunta: Multia
Viesti:

Viesti Kirjoittaja JKo » 25 Joulu 2007, 20:04

Kytösavu kirjoitti: Ai, että ryömimään..ei perhana. Noh korkeintaan pari viimeistä metriä tarvittaessa. Kasvosuoja ja puita väliin istumapuulle, eikä sivuliikettä.
Kylläpä se usein pistää ainakin minut könttimään ja ryömimään haukulle mennessä.Tosin ei ehkä täällä paikallisissa pusikoissa mutta tuolla pohjoisempana.Muuten jääpi linnut saamatta, ainakin minulta

DogHolliday

Viesti Kirjoittaja DogHolliday » 25 Joulu 2007, 20:32

Eka syksynä sitten ryömittiin enemmänkin
Nimenomaan koiran ensimmäisenä syksynä on saatava ensimmäiset pudotukset mahdollisimman nopeasti ja tähän kannattaa satsata harjoittelemalla ryömimistä eri olosuhteissa ja maastoissa.
Nyt kun Kukkoaholla ei vielä ole koiraa niin on hyvää aikaa harjoitella.

Kurimus
Viestit: 117
Liittynyt: 13 Touko 2007, 13:13
Paikkakunta: Hallamaat

Viesti Kirjoittaja Kurimus » 25 Joulu 2007, 21:09

Joulu juhlista jaloin, pikkujouluista kontaten.. :D
"kynnän p.runpeltoa"

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 03 Tammi 2008, 23:51

Nytpä taas pamahti päähän kysymys, noista vakuutuksista...

Remullehan on otettava kunnollinen vakuutus, onko kellään hyvää käsitystä millainen sen kannatta olla?

Artsi
Viestit: 509
Liittynyt: 07 Tammi 2006, 19:56
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Artsi » 04 Tammi 2008, 07:51

Tietenkin "henkivakuutus" ja sitten lisäksi eläinlääkärin hoitokulujen varalta. Tässä lue tarkaan vakuutusehdot, edellisellä vakuutusyhtiölläni oli hoitokulut rajattu muistaakseni 50 % kuolemantapauksen vakuutusmäärästä per vuosi. Eli jos koiran hankintahinta on 1000 euroa niin hoitokuluja korvattaisi vain 500 euroa per vuosi. Nyt jos käy haveri, jää vaikka auton tönäisemäksi niin tuolla 500 eurolla ei paljoa paikkailtaisi. Eli sellainen yhtiö, missä hoitokuluja korvataan reilusti tarvittaessa. Ja omavastuulla voi sitten vaikuttaa vakuutusmaksuihin. Näissäkin on eroa melkoisesti. Kannattaa vertailla.
Joissakin saa lisäksi vastuuvakuutuksen, eli jos koira aiheutta vahinkoa, niin se korvataan. Ei taida olla pystäreille niin tärkeä kuin joillekin isommille roduille.

viketti
Viestit: 60
Liittynyt: 06 Marras 2005, 21:09

Viesti Kirjoittaja viketti » 04 Tammi 2008, 18:08

Saattaa tulla vielä joskus katumanpäälle jos koirasta tulee menestyjä. aina ei voi tietää ;)

Kukkoaho
Viestit: 751
Liittynyt: 11 Marras 2007, 19:02

Viesti Kirjoittaja Kukkoaho » 08 Tammi 2008, 22:15

Vielä pieni kysymys, missä vaiheessa kasvattaja tapaa pennut rekisteröidä? eli onko tapana saada "paperit" samantien mukaan, vai jollakin viiveellä?

Josko joku pentuja myynyt vaikka oman käytäntönsä kertoilisi.. en sitten näytä ihan hölmölle pentua hakiessani :oops:

Vastaa Viestiin