Lint kokeiden suosio
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Kaiketi yksilöllistä mutta vuoden ero lienee, tietysti riippuu vähän mihin aikaan vuodesta on syntynyt. Tästä johtunee narttujen ylivoima metsopoikaottelussa (alle 3 vuotiaat) Elikkä nyt keskitalvella syntyneistä nartut saattavat pelata jotenkin jo ensi syksynä, uroksilla menee enemmän opetteluksi ja sitten seuraavana syksynä alkanee pelaamaan. Toki varmaan joitakin haukkujakin tulee mutta kannattaa varautua siihen että kärsivällisyyttä tarvitaan ja se kyllä palkitsee sitten myöhemminDogHolliday kirjoitti:Eli näyttäs suhde tassantuvan iän myötä eli Uros kypsyy huomattavasti hitaammin?
Toinen asia on, niin kuin enp totesikin, kannattaako tuon ikäistä vielä hirveästi ainakaan kokeissa juoksuttaa. Alle vuoden ikäiselle tuo 4 tunnin koesessio on mielestäni liian pitkä kerta-annos.
Siinä vaiheessa kun koira alkaa jotenkin pelaamaan kysytäänkin eniten kärsivällisyyttä omistajalta ettei polteta koiraa loppuun. Kun polttelisi lähteä haukuttamaan eikä malttaisi antaa lepoa nuorelle koiralle. Etenkin jos mahdollisuus metsään on vain viikonloppuisin niin saatta tulla kiusaus tehdä vähän liian pitkää päivää.
Niinpä,varsinkin jos vielä harjoitellaankin jatkuvast yli pitkiä sessioita.Alle vuoden ikäiselle tuo 4 tunnin koesessio on mielestäni liian pitkä kerta-annos
Toisaalta taas alle kahden tunnin reissut hyvä kuntoiselle koiralle
ovat liian lyhyitä siinä mielessä,että saattaa autoon saanti vaikeutua jos aina vain pistäytyy metsässä.
Tuollainen reilu pari tuntinen metsäreissu kerrallaan on mielestäni sopiva ensimmäisenä syksynä.
Voisikohan enp vähän avata tätä matematiikkaa, miten tulos on laskettu?enp kirjoitti:
VOI1 tulostahan voidaan pitää pelaavuuden hyvänä mittarina. Näistä 94 kpl oli narttuja ja 85 kpl uroksia. Nartusta saa siten tilastojen valossa n.5% varmemmin pelaavan koiran kuin uroksesta.
Kokonaisuutena erot varmaan ovat pienet, kun lopputulemasta puhdistetaan sukupuolesta riippumattomat yksilölliset erot.
Minunkin piti oikein ruveta laskeskelemaan, ja samaan tulokseen päädyin, kun enp... elikkäs jos uroksia on 85 ja narttuja 94, niin yhteensä se on 179 koiraa. Narttuja prosentteina on 94/179*100%=52,5%. Uroksia prosentteina 85/179*100%=47,5%. Tästä saadaan vähennyslaskulla 52,5-47,5=5%. Saa olla eri mieltä... Kertokaa te muut, jotka aiemmin kritisoitte enp:n saamaa tulosta, että mitä te sitten saitte laskusta tulokseksi ja miten...???enp kirjoitti:
VOI1 tulostahan voidaan pitää pelaavuuden hyvänä mittarina. Näistä 94 kpl oli narttuja ja 85 kpl uroksia. Nartusta saa siten tilastojen valossa n.5% varmemmin pelaavan koiran kuin uroksesta.
Jepujjee, tuo Mettämies selkeesti kirjoittellee kommenttejaan vain Enp:n kirjoituksiin, jottain kaunaa tai muuten vain haluvaa mollata.jennis kirjoitti:Kertokaa te muut, jotka aiemmin kritisoitte enp:n saamaa tulosta, että mitä te sitten saitte laskusta tulokseksi ja miten...???
Tuskin ois tähänkkään aiheeseen etes puuttunut jos ei ois nähny kuka olj kommentoinu. Tuon näkkee jo aika selevästi tämmönen tyhymempikin hyypijö.
"kynnän p.runpeltoa"
-
- Viestit: 70
- Liittynyt: 02 Syys 2004, 09:55
Kyllähän se niin on, että %-laskulla voi verrata monia asioita, vaikka uroksien ja narttujen saavutuksia linnunhaukkukokeissa. On kuitenkin asioita, joihin ei %-laskullakaan pääse oikeaan lopputulokseen. Yksi on se, että uroksien ja narttujen kehitys nuorena kulkee hieman eri tavalla, urokset kehittyvät yleensä hitaammin. Kun AVO-ykkösien metsästys aloitetaa yleensä isännän innokkuuden mukaan (innostus kouluttamiseen ja toisaalta kokeissa käyntiin), on vaikea sanoa, mitä tekijöitä tälläisien laskutulosten analysoinneissa pitäisi huomioida.
Sen ohjeen kyllä antaisin kun puhutte (tai kirjoitatte) tuloksista, niin käyttäkää oikeita termejä. Kun esim. verrataan Jennis`in laskemalla saamia lukuja 52,5 % ja 47,5 %, niin niiden ero ei ole 5 %, vaan 5 %-yksikköä.
Sen ohjeen kyllä antaisin kun puhutte (tai kirjoitatte) tuloksista, niin käyttäkää oikeita termejä. Kun esim. verrataan Jennis`in laskemalla saamia lukuja 52,5 % ja 47,5 %, niin niiden ero ei ole 5 %, vaan 5 %-yksikköä.
Jos ihan oikeasti halutaan laskeskella tilastollisin menetelmin urosten ja narttujen paremmuutta, täytyy laskelmissa lähteä vähän toisesta päästä kuin mitä tässä osiossa on vaihtelevin tuloksin laskettu. Pekka-antero alkoi olla oikeilla jäljillä, mutta avataanpa asiaa vielä lisää.jennis kirjoitti:Minunkin piti oikein ruveta laskeskelemaan, ja samaan tulokseen päädyin, kun enp... elikkäs jos uroksia on 85 ja narttuja 94, niin yhteensä se on 179 koiraa. Narttuja prosentteina on 94/179*100%=52,5%. Uroksia prosentteina 85/179*100%=47,5%. Tästä saadaan vähennyslaskulla 52,5-47,5=5%. Saa olla eri mieltä... Kertokaa te muut, jotka aiemmin kritisoitte enp:n saamaa tulosta, että mitä te sitten saitte laskusta tulokseksi ja miten...???enp kirjoitti:
VOI1 tulostahan voidaan pitää pelaavuuden hyvänä mittarina. Näistä 94 kpl oli narttuja ja 85 kpl uroksia. Nartusta saa siten tilastojen valossa n.5% varmemmin pelaavan koiran kuin uroksesta.
Oikeat tilastonikkarit taitavat vaatia riittävän suuria, yleensä satunnaisotannalla "valittuja" joukkoja. Jotta perinnöllisyystekijöiden vaikutus pystyttäisiin minimoimaan, luultastikin valituista pentueista täytyisi arpoa mukaan yhtä monta urosta ja narttua. Koska otoksen pitäisi olla riittävän suuri ja mahdollinen eri aikainen "syttyminen" eliminoitaisiin, mukaan pitäisi laskea jälkikäteistarkasteluna riittävän monta eri vuosikertaa.
Kuvitellaan seuraavaksi, että kaikki mahdolliset kriteerit täyttäen on saatu kasaan 1000 kpl sekä uroksia että narttuja, joista VOI1-palkinnon on haukkunut 100 urosta ja 120 narttua. Näin uroksista 10 % ja nartuista 12 % on tässä kuvitteellisessa tilanteessa saavuttanut VOI1-palkinnon. Ero on siis narttujen hyväksi 2 %-yksikköä. Tässä vaiheessa usein alkaakin sellainen tilastojen tulkinta, jonka seurausta on sanonta "vale, emävale, tilasto". Jos lähtöjoukoksi valitaan palkintosijan saavuttaneet koirat (yht. 220 kpl), on niistä uroksia n. 45 % ja narttuja n. 55 %. Ero onkin "tilastojen valossa" 10 % narttujen hyväksi. Valitsemalla lähtöjoukko eri tarkoituksiin sopivalla tavalla eri foorumeiden "besser wisserit" pystyvät kannattajien hurratessa tilastojen valossa osoittamaan ihan mitä kussakin tapauksessa haluavat, joko tarkoituksellisesti tai ymmärtämättömyyttään.
Täällä koirapuolella tilastoilla puuhastelu lienee yleisintä erilaisia terveystilastoja värkättäessä. Tälläkin foorumilla on aikaisemmin osoitettu, että parhaat jälkeläisten terveystulokset saadaan tutkimalla jälkeläisiä mahdollisimman vähän. %-kikkailu sopii kyllä hyvin moneen muuhunkin tarkoitukseen. Jos kuitenkin prosenteilla halutaan ihan oikeasti pysyä asiassa, kannattaa olla tosi varovainen niiden käytössä, ihan kuten Pekka-antero "varoittikin".