Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Tämän otsikon alla keskustellaan suomenpystykorviin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 09 Tammi 2017, 21:51

Pystykorvajärjestön päänäyttely lähestyy. Ilmoittautuminen 27.2 saakka.

http://www.showlink.fi/spjer2017/

Paikkana Ähtäri, josta löytyy tekemistä koko perheelle. Tietenkin tutustumaan eläintarhaan, ja vaikka kylpylään.

Lauantaina myös järjestön vuosikokous, jossa palkitaan onnistujia, ja päätetään tulevat suuntaviivat.

Lue lisää Pystykorva- lehti joulukuu 2016 sivu 29.

Hotellimajoitusta...

http://www.hotellimesikammen.fi/index.php/fi-FI/

Mökkejä...

http://www.ahtarizoo.fi/index.php/fi/majoitus

http://www.ahtari.fi/kaupunki/index.php ... alvipaivat
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

AM
Viestit: 196
Liittynyt: 04 Tammi 2006, 11:49

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja AM » 12 Maalis 2017, 20:54

Ensi viikonlopulla on taas iso kasa harrastajia yhdessä ja ajattelin nostaa muutamia jalostukseen liittyviä asioita pohdittavaksi jos kokouskiireiltä aikaa jää.

1. Pevisatarkastusten siirtyminen
- nyt vaikuttaa siltä, että omistajat panttaavat tarkastusta ja koira pevisataan vasta kolmen ikävuoden jälkeen. Esimerkiksi v. 14 syntyneistä on tähän mennessä tarkastettu n. 16 % v.15 synt n. 3,2 % ja v.16 syntyneistä peräti 1 kpl. Keskiarvo aiemmilta vuosilta on n. 22 %
- suora seuraus tästä on se, että saamme tietoa mahdollisista perinnöllisistä sairauksista myöhemmin kuin aiemmin

2. Polvimerkintöjen vaikutus jalostukseen
- syntyneistä koirista pevisataan hiukan yli 20 % vuosiluokastaan. Kymmenen vuoden ajanjaksolla 2004 -2013 tutkittiin 1735 kpl koiraa yhteensä 7775 syntyneestä koirasta. Ykkösen polvia oli 5 %, kakkosia 1,8% , kolmosia 0,4% ja nelosen polvia oli 0,2 %. Ainakaan ykkösen polvet eivät vaikuta koiran metsästysominasuuksiin mitenkään joten olisiko tässä hiukan mahdollista höllätä ajatteluamme paritusvaihtoehtojen suhteen. Nyt jalostuskieltoon johtavia tapauksia tulee esiin hiukan yli pari prosenttia vuodessa ja silti näiden takia joudutaan käymään jopa useampaan kertaan tarkastuksissa

3. Epiluku
- olen törmännyt joissakin viime aikojen astutus- ja pentueilmoitusten yhteydessä erittäin pieniin epilukuihin. Tarkemmin katsottaessa selviääkin, että kyseisten koirien taustalla on ollut ulkomaisia koiria, joiden epiluvuksi on merkitty 0%. Muistelin joskus jalostuspäivillä esitetyn, että ulkomaisten koirien epiluvuksi laitetaan ykkönen mutta ainakaan nykyisin sitä ei näy käytettävän.

4. Silmäsairaudet
- osaisiko joku kertoa maanläheisesti mitä nuo jalostuskiellon aiheuttavat sairaudet aiheuttavat ja minkä ikäisinä ne yleensä alkavat vaikuttaa koiran näköön ja kuinka vakavia ne ovat?

5. Astutusten ja pennutusten vaikeudet
- tässä olisi mielestäni seuraavat kohteet johon jalostusasioissa soisin kiinnitettävän enemmän huomiota. Nuo edellämainitsemani asiat hoituvat ajan kanssa itsestään mutta näissä asioissa näen uhkakuvia tulevaisuudessa.

Kaikenkaikkiaan näen tulevaisuuden positiivisena, Ähtärissä nähdään.

PS.
Jos jollain vapautuu huone niin täällä ollaan vielä kotia vailla.
Matti Mäkelä

Artsi
Viestit: 509
Liittynyt: 07 Tammi 2006, 19:56
Viesti:

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja Artsi » 13 Maalis 2017, 11:53

Laitan tähän jotain kommentteja Matin pohdintoihin

1. Totta, tuohonhan suuntaan tämä on mennyt. Kolmen vuoden ikärajalle emme voi mitään, terveystarkastuksia saisimme aikaisemmin jos tarkastus olisi pakollinen jo ennen ensimmäistäkin pentuetta mutta siinäkin on huonot puolensa...

2. Ykkösen polvet eivät tosiaan välttämättä haittaa metsästyskäyttöä mutta näistäkin pitää saada tietoa mahdollisimman laajasti. Näyttää sille että jos ykkösen polvia kasataan lähisukuuun niin silloin on iso riski saada vielä huonompia polvia. Eli tietoa tarvitaan jalostusratkaisujen tueksi.

3. Taitaa olla vuodelta 2008 seuraava päätös: " Ulkomailla rekisteröityjen ja sieltä tuotujen koirien osalta otetaan käyttöön epi-luku 1,3, mikäli sitä ei voida laskennallisesti muutoin selvittää. Tämä on tämän hetken rodun keskiarvoluku Suomessa" Tietokantaan tuota ei voida toteuttaa, mutta kyllä nyt jo pitäisi olla tiedossa ettei epiluku kerro välttämättä mitään koirasta mutta kertoo sukulinjan riskin tasosta kun tutkii sukutaulua ja sitä mistä luku muodostuu.

4. PRA:ta ei juurikaan suomenpystykorvilla ole, kaihi (HC) ja PHTVL/PHPV voivat olla mitä tahansa pienestä vaivasta tai "kauneuspilkusta silmässä", täydelliseen sokeuteen. Täysin yksilöllistä. Ja vaikka ei vaivaisikaan juuri ollenkaan koiraa niin jalostukseen ei voi käyttää (eikä kannattaisikaan vaikka olisi sallittua) koska eihän nyt perinnöllisiä sairauksia kannata levittää, täällä perustietoa näistä

5. Totta, tuo on tiedostettu.
Arto Sikiö

Avatar
enp
Viestit: 998
Liittynyt: 02 Elo 2004, 18:47
Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti:

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja enp » 13 Maalis 2017, 12:50

Huoli Pevisa-tarkastusten mahdollisesta siirtymisestä on mielestäni aiheetonta. Pevisa päätökset ja rodun terveyden linjaukset päätettiin Joensuussa ja ne ovat voimassa tämän vuosikymmenen. Mielestäni on vain hyvä, että ainakin jotkin uroksen omistajat antavat koiransa rauhassa täyttää kolme vuotta. Tästä on hyötyä sekä omistajalle että rodulle. Alle kolme vuotiaana koirasta saatu epäluotettava Pevisa-lausunto jää siten pois ja tarkastus on voimassa koiran eliniän. On siis menty kohti luotettavampaa ja omistajalle taloudellisempaa järjestelmää. Rotujärjestö lisäksi suosittaa vältettäväksi nuorten urosten jalostuskäyttöä. Koirilla on näin menetellen aikaa osoittaa kykynsä ja taustojen riskit tulevat ennen astutuksia paremmin harkituiksi.

Ollaan vain huolissaan suomenpystykorvan polvista. Matin ajatusmalli on kuitenkin mielestäni hakoteillä. Pevisassa asetettiin tavoitteeksi riskien pienentäminen näiden Patella 1 lausunnolla olleiden koirien kohdalla. Odotellaan rauhassa mitä seuraavassa JTO kartoituksessa todetaan ja tehdään silloin tarvittaessa johtopäätöksiä. Lisäksi rotujärjestöllä on ilmeisesti tavoitteena saada aikaa myös Patella-indeksi. Mielestäni indeksin uskottavuutta kuitenkin nakertaa mahdollisuus pennuttaa koira 1 kerran ilman Pevisa tarkastusta. Onkin asetettava tavoite, että indeksiä kehitettäessä se on nykyisiä arvioita selvästi uskottavampi. Tästä syystä olisi kaikki koirat myös saatava tarkastuksen piiriin.

Aiheellinen kommentti Matilta koskien astutusten ja pennutusten vaikeuksia. Iso osa urosten epäonnistumisia näyttäisi silti tapahtuvan kokeiluissa nuorilla uroksilla ja liiassa kiireessä. On lisäksi olemassa myös selvästi hyviä astujia ja ikä on tässäkin asiassa varmuutta antava tekijä. Nartuilla sen sijaan esiintyy merkittävästi astumis- ja synnytysvaikeuksia, jotka vaikuttavat suoraan pentumääriin. Asiantuntijoita pitäisi viimeinkin saada näitä asioita tutkimaan.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja ellutii » 13 Maalis 2017, 14:13

Uskaltaudun kommentoimaan (HUOM! yksityishenkilönä) vaikken punaista omistakaan.

"enp":ltä erittäin hyvä kommentti, erityisesti tämä osio, jonka soisi olevan käytössä myös pohjanpystykorvien puolellakin, erityisesti nuorten urosten ( myös narttujen) jalostuskäytön suhteen:

"Huoli Pevisa-tarkastusten mahdollisesta siirtymisestä on mielestäni aiheetonta. Pevisa päätökset ja rodun terveyden linjaukset päätettiin Joensuussa ja ne ovat voimassa tämän vuosikymmenen. Mielestäni on vain hyvä, että ainakin jotkin uroksen omistajat antavat koiransa rauhassa täyttää kolme vuotta. Tästä on hyötyä sekä omistajalle että rodulle. Alle kolme vuotiaana koirasta saatu epäluotettava Pevisa-lausunto jää siten pois ja tarkastus on voimassa koiran eliniän. On siis menty kohti luotettavampaa ja omistajalle taloudellisempaa järjestelmää. Rotujärjestö lisäksi suosittaa vältettäväksi nuorten urosten jalostuskäyttöä. Koirilla on näin menetellen aikaa osoittaa kykynsä ja taustojen riskit tulevat ennen astutuksia paremmin harkituiksi."
Raija Tiilikainen

Kytösavu
Viestit: 1805
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 13 Maalis 2017, 15:11

Kyllä, kyllä. Ainahan sitä olisi parasta katsoa varman päälle.
Mutta kun käytännössä tulee valintaongelmat vastaan, jos ainoastaan vanhojen urosten varaan jätetään jalostus. Onhan niitä ja niissä sopivia, mutta.
Kun on on muutaman pentueen kasvattanut ja etsinyt nartuilleen uroksia 1000 km.n säteeltä, joilla astutus antaisi myös rodun tulevaisuudelle jotakin hyvää. Mahdollisimman erilaista perimää, ja paljon käytettyjen koirien välttelyä sukutaulussa, perinteisen terveyden huomioimisen, ulkonäön, ja vielä maksimaalisen metsässä toimivuudenkin suhteen, niin alkaa väkisin kääntyä nuorempienkin urosten perään. Niistä löytyy järjellä tehtyjä hajotettuja sukutaustoja, vanhoja paremmin, jotka toistavat samaa kaavaa sukutaulussa. Eli arkipäivän käytännön ongelmia näin pienkasvattajan silmin.

Jos haluamme lisätä pevisan( perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) silmä- ja polvitarkastusten määrää, on aina keino lisätä joukkotarkastusten määrää, ja rotujärjestön tai kasvattajan olisi ne maksettava.

Lisäksi on ärsyttävää että tasaiseen tahtiin koiranet jalostustietojärjestelmästä löytyy kuvattuja lonkkia, mutta polvet on tarkastamatta. Olisi ihan mukavaa, että lääkärit, omistajat ja kasvattajat tietäisivät edes mitä suomenpystykorvan pevisassa kuuluu tarkastaa.

Omien ja tuttujen kasvattajien keskustelujen perusteella iällä ei olisi merkitystä uroksen astumistaidoissa. Vanha ja kokematon koheltaa siinä missä nuorikin. Nuori astuu helposti jos narttu on kohdallaan.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

leilaM
Viestit: 148
Liittynyt: 28 Maalis 2010, 13:32

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja leilaM » 14 Maalis 2017, 12:17

Rotujärjestö suosittaa, että alle kaksi vuotiaita uroksia ei käytetä jalostukseen ja että alle 4 vuotiaalle urokselle suositellaan korkeintaan kaksi pentuetta. Urosten jalostuskäyttö on maksimi kaksi astutusta per vuosi. Tällä tavoitellaan sitä, etteivät sairauksia sairastavat koirat pääsisi levittämään ongelmaa kovin laajasti rotuun. Lisäksi on vielä sairauksien geenejä kantavat, mutta terveet koirat mukana jalostuksessa ja niiden osalta vain jälkeläisarviointi antaa tietoa siitä, ovatko sairauksien periyttäjiä vai eivät. Rotujärjestö rajasi urosten jälkeläiskäytön 50:n jälkeläiseen, jotta käytettäisiin mahdollisimman laajasti eri uroksia jalostukseen. Tällä tavoitellaan laajempaa geenipohjaa ja terveyttä rotuun.

Polvilumpio voi alkaa luksoitua missä iässä tahansa, jos polven rakenteissa on vikaa. Mikäli koirat tarkistetaan heti vuoden iän jälkeen, ei tiedetä mitä muutoksia tarkastuksen jälkeen on koiran polvissa tapahtunut. Nykyään Kennelliiton polvitarkastusohje on muuttunut niin, että polvet on tarkastettava uudelleen jalostuskoirilla 3v. jälkeen. Silmäsairauksien osalta meillä ei ole vastaavaa ohjetta. Kerran tarkistetulla on jalostuskäyttöoikeus lopun ikää. Silmäsairaudet voivat tulla näkyville missä iässä tahansa. Nuorena saatu lausunto terveistä silmistä voi muuttua muutaman vuoden päästä jalostuskielloksi. Pystykorvilla perinnölliseksi katsottavia silmäsairauksia ovat kaihi ja PHTVL/PHPV eli sikiökautinen verisuonijäänne.

Kaihi viittaa silmän valoa taittavan osan eli linssin tai sen kapselin samentumaan. Kaihi voi olla vähäinen samentuma linssissä, tai edetä käsittämään koko linssin sisällön, joka muuttuu läpinäkymättömäksi ja vie silmästä näön. Samentuma voi sijaita linssissä sen kapselissa, kapselin alla, pintaosissa (kortikaalinen) tai ytimessä (nukleaarinen). Kaihimuutos voi vaihdella myös muodoltaan esim. olla pistemäinen (punktaatti), kulkea linssi saumalinjoissa tai levitä koko linssin alueelle. Silmäpeilauslausunnoissa näkee myös erilaisia määritelmiä kaihimuutoksen sijainnille: esimerkiksi anteriorinen” viittaa linssin etupintaan ja “posterior polaarinen” linssin takapinnan keskiosaan. Kaihi voidaan sen muodon ja sijainnin lisäksi luokitella sen alkamisiän, etenmisasteen ja taustasyyn perusteella. Kaihisamentuma estää valon kulkua linssin läpi, mikä aiheuttaa sairauden asteesta riippuen koiralle lievää näköhaittaa, hajataittoa tai jopa silmän sokeutumisen. Kaihia sairastavia koiria ei saa käyttää jalostukseen.

Verisuonet, jotka ruokkivat kehittyvää silmää katoavat normaalisti syntymään mennessä. Jostain syystä tässä mekanismissa voi syntyä häiriö ja poikkeava kudosmassa jäänne, kellertävänvalkoinen plakki, näkyy silmän tutkimuksessa. PHTVL:n vaikeissa asteissa voi koiralle kehittyä sekundääri harmaakaihi. Lieväasteisin muoto, jossa verisuonitus näkyy ainoastaan linssin takapinnan pisteytyksenä, ei muutu tai pahene iän mukana (1 aste). Jos verisuonijäänteitä on runsaammin, se aiheuttaa ärsytystä ja linssin takakapseli alkaa samentua. Linssi itsessään voi myös olla epämuotoinen voi tulla verenvuotoja. Vakavuutta kuvataan asteikolla 2-6, jossa 6 aste ilmaisee koiran olevan kokonaan sokean. PHTVL/PHPV astetta 2-6 sairastavaa koiraa ei saa käyttää jalostukseen.

Yleensäkin hyvä ohjesääntö on, että jalostukseen käytettävät koirat tarkistetaan silmän ja polven osalta ennen astutusta, siis ennen ensimmäistä astutusta. Mikäli suvussa esiintyy perinnöllisiä sairauksia keskimääräistä enemmän uusintatarkistukset esim. silmien osalta ovat mielestäni toivottavia erityisesti, jos pevisa on tehty nuorena. Jalostusyksilöiden valinnassa kannattaa muistaa, että epilepsia puhkeaa yleensä hieman vanhemmalla iällä. Tämäkin puoltaa sitä, että urosten jalostuskäyttöä olisi hyvä toteuttaa suositusten mukaisesti eli ei runsasta yksittäisen nuoren uroksen jalostuskäyttöä lyhyessä ajassa. Epilukujen osalta voisi todeta vielä sen, että hyvä on kiinnittää huomiota ja seurailla paremminkin koirien sukutauluja, joista voi hyvin nähdä familiaalisen (ilmenee useammassa suvun jäsenessä kuin voisi odottaa sattumalta) periytymiskuvion.

Kaikissa polvisairauden asteissa voi olla täysin oireettoman oloisia koiria, mutta osa oireilee jo ykkösen polvella ja niitäkin leikataan. Mikäli ei leikata hyvissä ajoin oireilevia polvia, muutokset pahenevat, jos polviniveleeseen alkaa ilmaantua kulumaa. Korjausleikkaukset ovat sen jälkeen vaikeita, todennäköisesti mahdottomia. Lievemmissä rakennevirheissä polvilumpion ja nivelkapselin siderakenteet riittävät pitämään polvilumpion paikallaa melko pitkään, mutta ajan myötä ongelmia voi alkaa ilmetä ja erityisesti käyttökoirilla rasituksessa. Vaikeissa tapauksissa polvilumpio voi olla poissa paikoiltaan jo pennun syntyessä.
Koirien polvia leikataan, eikä niiden määristä meillä ole täyttä tietoa, vain arvailuja. Kaikki eivät tee ilmoitusta polvisairaista koirista jotka on lopetettu luksaation vuoksi taikka leikattu. Polvileikattujen koirien tietoja ei tule tietokantoihin, mikäli koiraa ei ennen leikkausta ole käytetty virallisella polvitutkimusoikeiden omaavalla eläinlääkärillä. Myös alle 12kk polviongelmatapaukset eivät tule tietokantoihin.

Luksaatiot ennen 0/0 polvisella koiralla johtuvat huonorakenteisista polvista pehmytkudosten pettäessä ajan myötä. Leikkausmenetelmiä on monia ja sen valintaan vaikuttaa polven ja sitä ympäröivien rakenteiden muutokset, jotka ovat syntyneet luksaation takia tai jotka ovat sen aiheuttaneet. Tieto aiemmin ”tervepolviseksi” todetun ja myöhemmin luksaation vuoksi leikatun koiran tiedot saavuttavat jalostustietojärjestelmän sangen harvoin. Ongelma on tiedossa muissakin roduissa.
Toivottavaa olisi, että koirien omistajat tekisivät ilmoituksia polviongelmista rotujärjestölle virallisella ilmoituksella, myös vanhoista koirista. Avoimuudella tuemme rodun terveyttä ja vaikutamme jalostustoimintaan suotuisalla tavalla. Jalostukseen tulee käyttää vain terve polvisia koiria, eikä leikkauksella saavutetulla ”terveydellä” ole jalostusoikeutta, mutta käyttökoirana voi edelleen toimia.

Tällä hetkellä on valmistumassa pro gradu -tutkielma kotieläinten jalostustieteen pääaineeseen patellaluksaation periytymisestä. Odotamme tutkimuksen valmistumista mielenkiinnolla. Rotujärjestössä pyritään selvittelemään polven osalta indeksin käyttöönottomahdollisuuksia kasvattajien tueksi yhdistelmien suunnitteluun. Ilmeistä tarvetta selvittelyille on myös astutus- ja pennutusvaikeuksiin. Seuraavaan päivitettävään JTO:n mennessä olemme näissä asioissa varmaan viisaampia.
Leila Mukkala

AM
Viestit: 196
Liittynyt: 04 Tammi 2006, 11:49

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja AM » 14 Maalis 2017, 13:48

Kiitokset Leilalle erittäin tyhjentävästä vastauksesta.
Odotamme todellakin suurella mielenkiinnolla tuon tutkimuksen johtopäätöksiä. Nyt voimassa olevan tiedon mukaan patellaluksaatioon vaikuttaa myös ympäristötekijät eikä pelkkä geeniperimä.
Vosiko tätä odotellessa esim. rotujärjestö selvittää/osallistua tutkimuskuluihin kuinka esim. ykkös-polvisten narttujen jälkeläisissä on tullut esiin polviongelmaa. Yritin tietokannasta niitä etsiä, mutta niin vähän on koiria pevisattu, ettei johtopäätöksiä voi tuon aineiston perusteella tehdä. Tervepolvisia jälkeläisiä löytyi.

Eerolle hieman kommenttia tuosta Pevisan siirtymisestä. Mikäli olisit kasvattajan asemassa, niin sinua varmasti kiinnostaisi tietää ennen seuraavia astutuksia kuinka edelliset pentueet ovat onnistuneet ja minkälaisia ongelmia niissä on tullut mahdollisesti esiin. Nyt sinun logiikkasi mukaan odotellaan oma narttu esim. 3 vuotiaaksi sitten se hyvällä tuurilla saadaan kantavaksi 3-5 vuoden ikäisenä. Sitten odotellaan ensimmäisen pentueen pevisatuloksia seuraavat kolme vuotta ja jos kaikki on kunnossa, aloitetaan pentujen sarjatuotanto sen jälkeen:).

Olen jo aiemmin todennut, että ennenkuin saamme riittävästi tutkittua tietoa ( Pevistarkastettuja koiria min 40-60%) niin toimenpiteiden ja rajoitusten kanssa pitää olla todella varovainen. Tavoite on saada populaatio kasvamaan ja siihen vaikuttavat tekijät ovat niitä isoja asioita joihin meidän on kiinnitettävä erikoishuomio terveysasiat siinä sivussa huomioiden.

PS
Jat sitten vielä toivomus, että jätetään pennun hinta-asiat ostajan ja myyjän välisiksi jutuiksi. Tällä pakkojulkistamisella voi olla jollekin pennutusta hillitsevä vaikutus ja juuri niitä esteitähän tässä pitää purkaa. Rotujärjestön suositukset on ihan ok asia ja sen pitäisi riittää suuntaviivoiksi myyjälle ja ostajalle.
Matti Mäkelä

Avatar
enp
Viestit: 998
Liittynyt: 02 Elo 2004, 18:47
Paikkakunta: Rovaniemi
Viesti:

Re: Vuosikokous ja päänäyttely Talvipäivät 18.-19.3

Viesti Kirjoittaja enp » 14 Maalis 2017, 17:07

AM kirjoitti: Eerolle hieman kommenttia tuosta Pevisan siirtymisestä. Mikäli olisit kasvattajan asemassa, niin sinua varmasti kiinnostaisi tietää ennen seuraavia astutuksia kuinka edelliset pentueet ovat onnistuneet ja minkälaisia ongelmia niissä on tullut mahdollisesti esiin. Nyt sinun logiikkasi mukaan odotellaan oma narttu esim. 3 vuotiaaksi sitten se hyvällä tuurilla saadaan kantavaksi 3-5 vuoden ikäisenä. Sitten odotellaan ensimmäisen pentueen pevisatuloksia seuraavat kolme vuotta ja jos kaikki on kunnossa, aloitetaan pentujen sarjatuotanto sen jälkeen:).
Se mitä kirjoitin ei ole minun logiikkaani vaan perustuu SKL:n Luusto- ja nivelsairauksien työryhmän päätelmiin. Ihmiset ovat ehkä vain alkaneet toimia kuvatulla tavalla, enkä näe siinä henkilökohtaisesti mitään väärää. Koirat voi edelleenkin tarkistuttaa 12kk ikäisenä mutta ne tulee silloin perustelluista syistä johtuen, tarkastaa uudelleen koiran täytettyä kolme vuotta.

Minulla on käsitys, että Patella- ongelmat eivät nykyisin tule kasvattajille täytenä yllätyksenä. Niistä on jo viitteitä aikaisemmissa Pevisa- tarkastuksissa, koiran huonoissa polvikulmauksissa, koiran huonossa pelaavuudessa tai kun koiraa rokotetaan, jolloin eläinlääkäri pääsääntöisesti kokeilee myös koiran polvia. Varmistus ongelmiin saadaan sitten kun koira virallisesti tarkastetaan. Itse informoisin niistä aina rotujärjestöä, enkä pyrkisi esim. hautaamaan kasvattejani kaikessa hiljaisuudessa.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/

Vastaa Viestiin