Jalostuksesta

[Ukkometso]

Millaista koiraa tulisi loppujen lopuksi käyttää jalostukseen, jos ajatellaan rodun parasta? Riistaveristä, koepalkittua, riittävän ulkomuodon omaavaa jne...ja tietysti TERVETTÄ ja riittävän pienen epilepsiariskin omaavaa.

Olen seurannut pentueilmoituksia eri foorumeista ja mielestäni aivan liian paljon tulee pentuja nartuista ja myös uroksista, joiden takaa löytyy koiria, jotka saavat ainakin minun hälytyskellot soimaan.

Jalostukseen käytetyn nartun tai uroksenkin EPI voi olla mielestäni yli rodun keskiarvon, kunhan tiedetään, mistä luku koostuu ja kuinka todennäköistä on, että nalli napsahtaa. Toki pennun epin on jäätävä riittävän alhaiseksi. Liian paljon näkee pentuja, joiden takaa löytyy muotikoiria tai entisiä sellaisia, joilla nalli on jo napsahtanut tavalla tai toisella, mutta jalostukseen käytetyn koiran epi on edelleen alla jalostuskiellon ja suositus on annettava sitä kysyttäessä.

Itse en pentua ottaisi kuin järjestön pentuneuvojan tai tämän foorumin kautta. Mutta tässäkin foorumissa näkyy pentuja, joiden kasvattajat eivät minun näkemykseni mukaan pidä rimaa riittävän korkealla.

[Spu]

Olen samaa mieltä Ukkometson kanssa.
Tässä vuosien varrella mielestäni asiat ovat kehittyneet parempaan suuntaan.Epiluku ja jalostusneuvonta ovat auttaneet asiaa ja sen työn tulokset alkavat vasta näkyä.
Eri foorumeilla silti myydään monenlaisten yhdistelmien tuloksia, osa varmaan tahattomia, osa ehkä tahallisesti tämänhetkistä terveystietämystä vastaan tehtyjä.Jokaiselle kun se oma koira on se paras, riippumatta mitä lukemat kertoo.
Samaa on ottanut minunkin silmääni järjestön pörssistäkin.Tulee mieleen että
jokainen kasvattaja olisi avoimempi pennunottajia kohtaan kun pyytäisi pentuneuvojia laittamaan narttunsa epiluvun myynti-ilmoituksen oheen.
Se kertoisi tilanteen pennunottajalle heti.
Kaikki kun eivät kuulemma halua lukua kertoa edes pennunottajan kysyessä.
Eihän luvut autuaaksi tee mutta ne on kuitenkin kirjattu jo esiintulleista asioista joten hyvänä suuntanahan ne on jalostusneuvonnan lisäksi.

[Kytösavu]

Näinhän se juuuri on. Eihän sillä hyvälläkään mettäkoiralla jatkossa mitään tee, jos se on sairas eli sairautta periyttää. Se, että jotkut asiaa salailevat ja jatkavat sukua lähes varmalla sairauden periyttäjällä kertoo jo kasvattajankin olevan sairas. Pentua on turha ostaa, jos kasvattaja ei epi-lukua kerro tai sitä vähättelee omien kokemustensa perusteella ja asiantuntemuksellla ratsastaen, eli ei ole kaikkea valmis kertomaan tulevasta pennusta.

[Uuno]

Kytösavu
Me toivi että sinä kerro mielipite suoraa myös juuri ny penutaan pentupalstal kauptteleville. siel näköi olevat telef. numerotki !
Kerro jos ei satu tät palstaa lukevi.

[Pekka-antero]

Spu on oikeassa, suositellessaan emän epiluvun julkaisemista pentuilmoituksen yhteydessä. Silläkin tiedolla koiran hankkijat, jotka aikovat tulevaisuudessa käyttää koiraa myös jalostukseen osaavat tehdä ensimmäisen karsinnan. Näin vähenevät neuvojilta ja välittäjiltä turhat terveyskyselyt pentujen epi-luvuista ja muista terveystiedoista. Lisäksihän koiran hankkija voi käyttää hirvipystykorvien sivuja, josta saa tietoja useiden sukulinjojen edustajien epiluvuista, niin narttujen kuin uroksienkin.
Mikähän seikka se on, joka tekee hirviveristen koirien omistajat paljon avoimemmiksi kuin "lintukoiramiehet" ?

[Kytösavu]

Eipä tätä asiaa saisi yleistää kaikkien lintukoiramiesten ja sukujen päälle parin mädän omenan takia. Onhan ne syytkin selvät , miksi avoimuutta joka ukosta ei tahdo löytyä.

[Pyssymies]

Eipä tätä asiaa saisi yleistää kaikkien lintukoiramiesten ja sukujen päälle parin mädän omenan takia. Onhan ne syytkin selvät , miksi avoimuutta joka ukosta ei tahdo löytyä.

Mitähän ne syyt sitten on?

[IhraEsa]

Heittäsin tälleen ihan lonkalta, että ei ole puhtaita jauhoja laarissa. Mutta toivottavasti kaikki pentujen myyjät ja touhussa mukana olijat tajuaisivat, että se vaan ei kannata kusta koko porukan muroihin. Se kun ei hyödytä pidemmän päälle. Syitä en osaa sanoa, miksi osa peittelee, liekö ihan perinteinen tyhmyys vai tyhmäksi heittäytyminen. Jälkimmäinen on pahempi.javascript:emoticon('')
Wink

[metsohaukku]

Aikanaan kirjoitin: Missä vastuu? Ei kiinnosta kaikkia spk tulevaisuus!??

[Ukkometso]

Olen samoilla linjoilla, mutta uskompa, että näiden riskiyhdistelmien tekijät eivät vain halua tunnustaa sitä tosi asiaa, mitä rodulle tekevät. Varmaan hekin ovat tulevaisuudesta omalla tavallaan huolissaan, mutta oma halu pennuttaa ajaa rodun ja pentujen ottajien edun edelle.
Itse en usko, että kovinkaan monella on pelkkä raha mielessä, sillä oman ajatusmaailmani mukaan hyvän harrastuksen saa helpoiten pilalle sotkemalla siihen rahan busineksen näkökulmasta.
Taitaa olla kyse liiasta jääräpäisyydestä tosi-asioiden edessä. Eihän iso epi-luku koirasta metsässä huonompaa tee, eikä se kaverina ole sen huonompi kuin muutkaan, mutta jalostuksen osalta pitäisi koiranomistajan kypsyys riittää oikeiden ratkaisujen tekemiseen.
Pennun ottajista ovat tietysti heikoimmilla uudet pystykorvanaiset ja -miehet. He eivät välttämättä tiedä, mitä he eivät tiedä ja näin ollen eivät osaa kysyä asian perään. Konkarit näkevät suoraan mistä on kyse ja osaavat tehdä omat päätöksensä. Kannatan selkeää avoimuuden lisäämistä tässä asiassa. Ainakin jalostukseen käytettyjen koirien epi-lukujen tulisi olla julkisia.

[Kytösavu]

Eihän varmaan kukaan pahuuttaan teetä riskikoirilla pentuja, vaan se oma on vaan niin ainutlaatuinen ja ykkönen. Aina välillä on vaan tunnustettava tosiasiat, ja osattava antaa periksi sen oman koiran suvunjatkamisen suhteen, kun ongelmia löytyy. On haettava uutta verta, kuten moni on tehnytkin ja aivan yhtä rakkaita ja hyviä koiria niistäkin tulee.

Hyvin sen sairaankin koiran kanssa pärjää useimmiten, sen olen itse päässyt toteamaan, mutta sairaan koiran pennut ovatkin jo eri asia. Kohtauksia tulee usein, jopa päivittäin ja tosi rankkoina. Tästä on kokemusta kaverin nartun jälkeläisistä, ja se ei ollut enää yhtään hieno homma. Näiden kanssa on sitten aika turha enää lähteä metsällekään. Piakkoin ne oli lopetettavakin, ja se ei kai kellään ole päämäärä.

Kyllä näitten periytyvien hommien kanssa saa siis tarkkana olla, ettei aiheuteta rodulle ongelmia ja toisille surua.

[Tiitu]

Aivan uutena tämän rodun harrastajana pakko sanoa seuraavaa pystykorvajalostuksesta. En siis jaksa tajuta, miksi pystykorvaväki elää "vuosisadan" alun tunnelmissa? Miksi ihmeessä edes neuvojalta suoraan kysyttäessä ei saa esim. epi-lukuja?? Saat vain ja ainoastaan oman koirasi/pentusi epi-luvun, neuvoja ei suostunut kertomaan koirani isän ja emän, eikä siitä taaksepäin olevia epi-lukuja. Miksi? Sitä en ymmärrä. Käski vaan kysyä koiran kasvattajalta ( kyllä, olen kysynytkin pentua ottaessani, mutta olisin halunnut fakta tiedon rodun puolueettomalta neuvojalta )Toisen rodun parissa olleena/kasvattaneena olen tottunut avoimuuteen ja etenkin siihen, että jos tietoa ei saa muualta, neuvojalta saa faktatiedon heti. Ei ole tarvinnut mutu-tuntumalla elää enää ainakaan kymmeneen vuoteen. Koska, onhan hassua tänä päivänä ruveta soittelemaan koko koiran suku läpi ja kyselemällä jokaiselta omistajalta oman koiransa jotain tiettyä asiaa, tässä tapauksessa epi-lukua. Ja, valitettavasti en tunne kyseisten koirien omistajia, kertokaa, mikä on helpoin ja halvin konsti hankkia kaikkien koirani sukutaulussa esiintyvän 14 koiran omistajan nimet ja yhteystiedot?
Ja, toisaalta en saanut selvää vastausta, mitkä on sallitut/hyväksytyt epi-luvut? Isällä? emällä? pennulla? Ja miten ne lasketaan? Jos isä on 1,5 ja emä 1,0, mikä on pennun? Ja , millä "kaavalla" lasketaan? Mistä saan tiedon jo "tunnetuista" epi-koirista? Onko jossain olemassa listat niistä? Saako neuvojilta kysyttäessä kopiot?

Vastaus tähän: Suomenpystykorvien epi-luvat kennelliiton KoiraNet jalostustietokantaan, josta jokainen halukas voi niitä katsella. ( Onhan siellä muistakin roduista jo vaikka mitä, esim. lonkat, kyynär, polvet, sydän, silmät, lonkka- ja kyynärindeksit )

[IKa]

Minä luulusin, että tässä "salaamisessa" on tiettyä jalostusneuvojien "vaitiolovelvollisuuden" tunnetta. EPI-luvun laskemisen malli on ollut joskus Pystykorva-lehdessä, mutta jos kiinnostaa sen "englanninnos", joka on ilmestynyt Jenkkien "Finnish Line" lehdessä, voi sen käydä lukemassa osoitteessa:

http://www.saunalahti.fi/samans/Helmi/epilepsy.html

On totta, että paljon asioita hoidetaan monissa rotujärjestöissä ns. "vanhan kaavan mukaan", mutta kyllä minusta jalostusneuvojien täytyisi kyetä vastaamaan juuri tällaisiin kysymyksiin. Koska EPI-luku on tavallaan vain "epävirallinen" riskiin perustuva laskelma, ei sitä voi sellaisenaan laittaa KoiraNetiin, jossa vaaditaan "faktaa" eihän ole tiedossa miten epilepsia periytyy - ja miksi. Miksi yhdellä pentueessa on ja toisella ei...

Tietysti olisi varmaan pentuemyynnissäkin hyvä, jos siinä ilmoituksessa/mainoksessa ilmoitettaisiin sekä emän, isän että pentueen EPI-luvut. Nykyiset koiraharrastajat ovat paljon enemmän tietoisia koirasta kokonaisuutena, siitä että koiralla olisi pitkä hyvä elämä ja, että se olisi myös kotioloissa hyvä kaveri - enää ei riitä, että koira "pelittää" metsässä ja sitten se laitetaan pihan perälle, kun metsästysaika on ohi ja jos se sitten saa kohtauksia käydään omakätisesti laittamassa nappi ottaan ja uutta pentua kehiin... (Karrikoidusti huom")

[enp]

Koska pyrin omassa neuvonnassani jakamaan epin osalta tietoa sitä haluaville kommentoin tämän keskustelun tässä vaiheessa tiettyjä asioita.

Millaista koiraa tulisi loppujen lopuksi käyttää jalostukseen, jos ajatellaan rodun parasta?.

Erittäin hyvä kysymys, jota jokaisen kasvattajan tulisi jalostuksen tavoiteohjelman luettuaan pohtia. Jalostusneuvonta järjestössä on pyrkinyt olemaan jäsenkuntaa ohjaavaa, kirjoituksia Pystykorvassa julkaisemalla, internet sivustoa ylläpitämällä, jalostuspäiviä järjestämällä sekä antamalla tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta. Erityisesti epin osalta järjestö on panostanut voimakkaasti tiedon jakamiseen ja on ottanut käyttöön järjestelmän, jonka avulla kasvattajat voivat halutessaan ohjata jalostustaan riskittömämpään suuntaan. Enää ei mielestäni voida väittää, ettei tietoa asiasta olisi halukkaalle tarjolla.

Jalostukseen käytetyn nartun tai uroksenkin EPI voi olla mielestäni yli rodun keskiarvon, kunhan tiedetään, mistä luku koostuu...

Näin se juuri on mutta tähän ei juuri ole muilla mahdollisuutta kuin jalostusryhmän jäsenillä. Luku sinänsä ei ole itsetarkoitus sillä myöskin niillä voidaan ”pelata” ja saada koira näyttämään jalostuksellisesti kiinnostavalta. Tärkeintä on tietää kokonaisuus mistä luku koostuu ja mitä muita riskejä yhdistelmiin liittyy ja tuottaako jalostus terveitä jälkeläisiä.

Kaikki kun eivät kuulemma halua lukua kertoa edes pennunottajan kysyessä.

Tällaiseen voi antaa neuvoksi vain sen, että jos ette saa tietoa ÄLKÄÄ OSTAKO PENTUA !

Spu on oikeassa, suositellessaan emän epiluvun julkaisemista pentuilmoituksen yhteydessä. Silläkin tiedolla koiran hankkijat, jotka aikovat tulevaisuudessa käyttää koiraa myös jalostukseen osaavat tehdä ensimmäisen karsinnan. Näin vähenevät neuvojilta ja välittäjiltä turhat terveyskyselyt pentujen epi-luvuista ja muista terveystiedoista.

En oikein ymmärrä miten jokin voi tehdä turhia terveyskyselyitä. Välttämättä ei saavuteta mitään terveydellistä edistystä jos luotetaan vain epi-lukuun koiran terveys mittarina.

Mikähän seikka se on, joka tekee hirviveristen koirien omistajat paljon avoimemmiksi kuin "lintukoiramiehet" ?

Se että joidenkin ns. hirveä haukkuvien pystykorvien epi-luvut ovat näkyvissä ei paljoakaan auta. Kuten ”esj82” totesi olen täysin samaa mieltä siinä, että ei ole puhtaita jauhoja laarissa.

... En siis jaksa tajuta, miksi pystykorvaväki elää "vuosisadan" alun tunnelmissa? Miksi ihmeessä edes neuvojalta suoraan kysyttäessä ei saa esim. epi-lukuja?? Saat vain ja ainoastaan oman koirasi/pentusi epi-luvun, neuvoja ei suostunut kertomaan koirani isän ja emän, eikä siitä taaksepäin olevia epi-lukuja……mutta olisin halunnut fakta tiedon rodun puolueettomalta neuvojalta. …neuvojalta saa faktatiedon heti…

Etpä ole ainakaan kanssani jutellut. Omasta koirastaan saa jalostusneuvojalta kaiken oleellisen tiedon sitä halutessaan. Sitä tulee vain reilusti kysyä. Ongelmana tässä asiassa näen itse sen, että näitä ilmaisia neuvoja ei käytetä jostain syystä hyväksi.
Osaan kysymyksistäsi kerkesi ”Ika” jo vastata mielestäni riittävän selvästi

[Pyssymies]

Se että joidenkin ns. hirveä haukkuvien pystykorvien epi-luvut ovat näkyvissä ei paljoakaan auta. Kuten ”esj82” totesi olen täysin samaa mieltä siinä, että ei ole puhtaita jauhoja laarissa.

Auttaahan se. Nyt ihmiset tietävät, että hirviverisiä pystykorvia kannattaa ostaa kun niillä on puhtaat jauhot laarissa.