On hienoa, että tämäkin ongelman parempi hallinta ja mahdollinen tuleva ratkaisu edelleen kiinnostaa. Uskon kuitenkin, että siihen liittyvän sisäisen ongelman ratkaisevat vasta uuden ajattelutavan omaksuvat kasvattajat ja tulevat harrastajat.
Sairaiden koirien tiedot ovat jalostusneuvojilla olleet hallussa jo toistakymmentä vuotta mutta ongelmaa alettiin jotenkin hahmottamaan vasta epi-sukutaulujen tarkastelun ja epi-luvun käyttöönoton myötä. Sairaan koiran tietämisestä on ”maallikolle” vain se hyöty, ettei sitä enää kehdata käyttää jalostukseen.
Aallontie kirjoitti: Kasvattajille tiedon saanti ei liene mahdotonta, ongelma lienee siinä, että ostajat saisivat riittävästi tietoa ostaessaan pentua.
...Tuon sertfioidun kasvattajan tulisi pentueestaan kirjallisesti esittää epi luvut jne. ostajalle. Ostajan tulisi tietää kaikki riskit mitä ostokseen liittyy ja ne pitäisi aina saada kirjallisina automaattisesti.
villepa kirjoitti: Tuo ajatus sertifikaatista on ihan hieno, ...
Tämä on myös minun mielestäni kehittelemisen arvoinen ajatus. Näkisin asian kuitenkin mieluimmin siten, että rotujärjestö ”sertifioisi” ne koirat, joita se tarjoaa välitykseen tai siitokseen. Sertifioinnilla yleisesti ymmärretään tiettyä laatutasoa, jota sitoudutaan noudattamaan. Jos tietty laatutaso uskallettaisiin taata, olisi se rohkea viesti siitä, millaista linjaa haluamme jalostuksessa noudatettavan. Se ei toki poistaisi ongelmia mutta toisi selvää uskottavuutta siihen linjaan, mitä rotujärjestö haluaa noudattavan. Nyt elämme ajoittain edelläkin kuvatussa tilanteessa ja löytyypä mielestäni palstalta joskus todella epäilyttäviä yhdistelmiäkin.
Kytösavu kirjoitti:Jos haluaa auttaa Lohen tutkimusryhmää, niin Kokkolan Talvipäivillä hänen mukaansa nyt olisi tärkeintä saada varmasti oireilemattomista yli kahdeksan vuotiaista koirista verinäytteitä tutkimukseen, jossa niitä verrataan olemassa oleviin näytteisiin ja haetaan eroja oireilevien näytteiden kanssa. Näiden koirien etsimiseen olisi varmasti hyvä koko harrastajaväen aktivoitua.
... Päivitykset jo näytteen antaneiden koirien terveystilan muutoksista ovat varmasti myös erittäin oleellisia.
Ajatus on varmasti oikeanlainen mutta se ei ihan käytännössä mene näin. Lainattu viesti jo piti sisällään asian negatiivisen puolen, joka on merkittävästi hidastanut tutkimuksen etenemistä. Osa materiaalista on yksinkertaisesti niin epäluotettavaa, ettei sillä ole tutkimuksen kannalta oleellista merkitystä.
Jaoston tehtävänä on edesauttaa geenitutkimusta ja sen se tekee keräämällä verrokkikoirien näytteitä. Jos siis edellä mainitut edellytykset täyttyvät on hyvä olla yhteydessä ainakin allekirjoittaneeseen. Luonnollisesti kaikista sairauskohtauksia saaneista koirista tulee ymmärtää otattaa verinäyte kun koiran kanssa käydään eläinlääkärillä. Sama menettely tulee ottaa käytännöksi kun koiralla todetaan Katarakta tai Patellaluksaatio. Tämän asian tiimoilta rotujärjestö voisi omien rotujensa osalta lähestyä Suomen eläinlääkäreitä, jotta näin arvokas tieto saataisiin helpoiten kerättyä talteen.
pohjanmaanpoika kirjoitti:Aallontie kirjoitti:
Kun harvesteri aikanaan otetaan käyttöön niin toivottavasti sillä vain harvennetaan kantaa eikä tehdä avohakkuita.
Maalataanpa tähän sellainen kauhukuva, että kaikesta ponnistelusta huolimatta se harvesteri ei jostain syystä sieltä Lohen pajalta valmistukkaan. Mikä sitten eteen? Pitäisikö kehitellä varasuunnitelma b:tä? Ja ennen kaikkea mikä se olisi?
Ongelman ovat luoneet ihmiset mutta onneksi heillä on mahdollisuus myös niiden ratkaisemiseen. Mielestäni vaihtoehtoja on olemassa ja tärkeintä niistä on suurin osa kasvattajista ymmärtänyt jo soveltaa kasvatustyössään. Mitään ”nappia”, jota painamalla ongelmat katoaisivat, ei kasvatustyössä koskaan keksitä. Toisen ongelman kadotessa tehdään pöljyyksissä uusia. Kannettaisiin vain kiltisti oma panoksemme kekoon, jotta ongelmalla ylipäätään olisi mahdollisuus siedettävään lopputulokseen.
Lopulta kyse on kuitenkin aina vain valinnoista. Niistä joita me teemme tai jätämme tekemättä.
Eero Niku-Paavo
http://www.rovapystis.net/
