erjan kirjoitti:
Eikö jalostusneuvonnan suositus ole juuri tätä?
Terävä, asiallinen kommentti.[/quote]
Näihin kommentteihin sisältyy juuri se aiemmin esittämäni ajatus siitä ettei erillinen sertifikaatti toisi mitään uutta. Mielestäni uuden systeemin luominen on pällekkäistä toimintaa jo olemassaolevien kanssa.
Jalostusneuvojan suosituksen pitää olla se "sertifikaatti" joka takaa taustoiltaan järkevän yhdistelmän, josta on järkevää pentu ottaa. Nämä muut kaavailussa mukana olevat lisäehdot sisältyy kasvattajasitoumukseen, jonka jokainen kennelnimen anoja joutuu allekirjottamaan, ja sen saa tehdä nekin jotka eivät kennelnimeä jostakin syystä halua anoa.
Itse ainakin annan arvoa sille kasvattajalle joka selkeästi ilmottaa että pentueella on jalostusneuvojan suositus ja kasvattaja on tehnyt kasvattajasitoumuksen(tai hänellä on kennelnimi, joka automaattisesti tarkottaa kasvattajasitoumustakin)
Jokainen meistä tietää sen ettei kaikki kennelnimen omistajatkaan toimi siihen kuuluvien sääntöjen mukaan, mutta tämä uusikaan sertifikaatti ei epärehellisyyttä maailmasta poistaisi.
enp kirjoitti:
Sairaiden koirien tiedot ovat jalostusneuvojilla olleet hallussa jo toistakymmentä vuotta mutta ongelmaa alettiin jotenkin hahmottamaan vasta epi-sukutaulujen tarkastelun ja epi-luvun käyttöönoton myötä. Sairaan koiran tietämisestä on ”maallikolle” vain se hyöty, ettei sitä enää kehdata käyttää jalostukseen.
En väheksy vähääkään jalostusneuvonnan panosta ja asiantuntemusta. Siltikään en näe mitään haittaa siitä että tiedot olisivat riviharrastajankin saatavilla.
Itse näen että suurin hyöty olisi siinä että mahdollisten riskiyhdistelmien pennut eivät menisi niin hyvin kaupaksi kun ostajakandidaateilla olisi parempi tieto koiran/sukulinjan terveydestä. Tuskin kukaan kovin montaa pentuetta viitsisi oman pihan koristeiksi teettää.
Tiedonsaannin helppous auttaisi eniten juuri niitä joille siitä eniten hyötyäkin on, eli ensimmäisen pystykorvansa hankkijoita, joilla sitä näppituntumaa ei ole mikä pitempään harrastaneilla voi olla.