Latvalinnustus

[tk]

Tuosta nuorten yksilöiden suuremmasta kuolleisuudesta löytyy ihan varmasti tutkittua tietoa.

Minkähän ihmeen takia ne teeret ne menee sitten parveen, jos se on niille niin vaaralllista, että ihmisen pitäisi ne siitä pelastaa? Luulisi evoluution menneen siihen suuntaan, ettei tälläista itsetuhoista käyttäytymistä olisi kehittynyt.

[Tuutikki]

Miksi sopulit lähtee silmittömään vaellukseen tietyn määrä ajoin. Ilmeisesti tällä itsetuhoisella käyttäytymisellä eläimillä onkin tarkoitus ajaa kanta alas jolloinka kanta uudistuu ja saavuttaa taas hetkellisen elinvoiman. Jänikset lisääntyy tiettyyn määrään saakka ja sitten tulee rutto tai matotauti joka kaataa lähes koko populaation ja kaikki alkaa alusta. Metsästyksellä voidaan säädellä tätä kiertokulkua riistaeläimillä kun se kohdennetaan oikeaan aikaan. Toisaalta kun näistä tutkijoista puhutaan niin varmasti tutkijoiden ilmoittama susi määräkin on täysin oikea suomessa

Ylitalo tuossa radio haastattelussa muistaakseni taisi mainita jokseenkin näin että metsästystä pitäisi jatkaa marraskuu jopa joulukuu Nyt en kyllä lainkaan ymmärrä sitä jos otetaan marraskuu ja vielä joulukuukin pyyntiaikaan, niin eiköhän se ole paljon kantaa koettelevampi asia kuin viikko pari lapin kaamoksessakin pahimpaan pakkasaikaan tammikuulla.

[sepedeus]

Hemmeli lehkari! Kirjoitit minun jutun

Siis tarkoitan että olen samaa mieltä kanssasi. Paitsi että minulla oli 5pilkku7 kiikarilla, parina päivänä taisin käydä, en ampunut yhtään laukausta, enkä kuullutkaan muita laukauksia.
Elelin kyllä silloin muissa kairoissa kuin nykyään.

Mutta, eihän metsästäjä luota toiseen metsästäjään, joten kukapa muu sitten voisi luottaa meihin metsästäjiin. Ei meille voi antaa pientä mahdollisuutta johonkin extraan.
Kun ei valvojia kuitenkaan riittäisi jokaisen auratun tien jokaiselle kilometrille.

[tk]

Ei ne sopulitkaan oikeasti vaella itsetuhoisesti minnekään. Kanta on vaan runsastunut niin paljon että niitä vaikuttaa olevan joka puolella. Vielä en minä ainakaan ole kanalintuja nuan paljon missään nähnyt.

[Tuutikki]

Ei ne sopulitkaan oikeasti vaella itsetuhoisesti minnekään. Kanta on vaan runsastunut niin paljon että niitä vaikuttaa olevan joka puolella. Vielä en minä ainakaan ole kanalintuja nuan paljon missään nähnyt.

[Kytösavu]

Nyt jos jatkossakin ajat tosiaan määritellään kantojen mukaan, tulee pystykorvan suosio kasvamaan kuten aina lintukantojen ja metsästysmahdollisuuksien mukaan. Siihen ei auta edes sadut joidenkin toisien rotujen moniriistaisuudesta. Kyllähän se suomenpystykorva on useimmilla metsästäjillä se yleisin monen riistan koira, joka selviää näiltäkin palstoilta, sekä Irman mainitsemalta Erälle.netistä. Pystykorvilta ammutaan selvästi eniten leipätyö kanalintujen lisäksi varsinkin näätiä. Supien, hanhien ja sorsienkin kanssa ollaan tasapäin muiden rotujen kanssa. Hirviä unohtamatta, joka kuuluu useimpien punaturkkien omistajien syksyyn.
En jaksa millään uskoa että tammikuisella lumella pystykorvan kanssa uiminen on kovinkaan järkevää linnun saamisen tai edes haukun saamisen suhteen. Täällä alhaallakin viime talvet ovat olleet sen verran runsas lumisia. Parhaana esimerkkinä Ilmajoen kansainväliset Baikal- Haukut, yli kahdestakymmenestä koirasta kahtena päivänä taisi viimeksi tulla kaksi ykköstulosta. Toki yksikin pitempi haukku riittää linnun ampumiseen, joka riittää siihen kolmostulokseen.
Ruotsissa ystäväni eivät koiran kanssa tammikuull ahiihtele, usein kausi loppuu jo marraskuussakin lumen määrän takia.
Ruotissakaan ei ole lintuja joka paikassa niin paljon kuin täälläkin ajatellaan. Olen viimeisen kymmenen vuoden aikana vieraillut useammalla paikkakunnalla jok avuosi, usien kahteen kolmeenkin kertaan. Lintuja on paikoin vähemmän kuin kotona. Itsellä on paha aavistus että ainakin meidän turistien jahteja tullaan siellä rajoittamaan. On siis hiukan turhaa luuloa ettei Ruotsissa metsästyspaine ja muut normaalit kanalintujen elämään vaikuttavat asiat vaikuta siellä samalla tapaa kuin täällä. Tunnen ison osan tässä otsakkeessa kirjoittajista, tiedän että kulkevat em. mailla koiransa kanssa elokuulta marraskuulle tuottoa metsästämässä, ei tammikuussa siementä ampumassa.
Ei mistään mitään linnustusaikaa pois, kannan kehityksen kannalta tutkijoidenkin mielestä on viisasta kohdistaa jahti nuoriin yksilöihin, joilla siis se kuolleisuus on muutenkin suurta, ilmankin metsästystä. Mitä pitemmääle talveen mennään, hengissä olevat elinvoimaiset yksilöt ovat tärkeitä kevään lisääntymisen kannalta.
Metsästämällä ei hajoteta suuria parvia kuin ampumalla osa paistinpannuun. Useimmiten lähtevät samassa porukassa ja viimeisetkin kääntyvät horisontissa viimeistään ensimmäisten perään. Seuraavana päivänä viimeistään ovat taas koolla jossain lähistöllä.

[Tuutikki]

Ylitalo taisi tosiaan mainita haastattelussa vielä' että pystykorva lyhytjalkaisena ei ole omimmillaan paksummassa lumessa. PM mainitsi näädän, ketun ja supin pyynnillä jatkamist talven tullen. Siinäkin hommassa kaivattaisiin varmasti talvi syönnä niihin koipiin pituutta.

Mutta koska järjestön kantana??? on nyt esitetty ettei latvalinnustukselle ole tarvetta niin se jäsenistön kanta selvinnee sillä että tehdään tulevalle vuosikokoukselle esitys ja tehdään siellä äänestyksen kautta ennakko päätös siitä että jos vuoden kuluttua on mahdollisuus latvalinnustukseen, niin onko järjestön kanta silloin myönteinen vaiko kielteinen eli jäsenistö päättää jo ennakkoon miten menetellään.

Sitä paitsi esitys latvalinnustuksen sallimisesta ei tainnut ollakkaan koko suomea koskeva, joten kovin kaukaa haetulta tuntuu jos jossakin etelä pohjanmaalla vastustetaan lapin metsästystä. Vai siksikö juuri vastustetaan:?:

Minulla ei ole kokemusta noista ruotsin linnun pyynneistä. Kotimaiset metsästysajat ja lintumäärät on riittäneet koirien koulutukseen ja metsästykseen tähän saakka.

[enp]

... Arvelinkin että perimmäinen syys vastustukseen on se perisuomalainen naapurikateus.Enkä yhtään erehtynyt. Toisaalta ihmettelen miksi lausuntoja kysellään aina yksisltä ja samoilta henkilöiltä jotka sitten puhuvat suurten joukkojen suulla ilman minkäänlaista todellista mandaattia.

Tuutikki on nyt hiukan kiihtynyt ja rauhoittuu. Tuskin tosissasi väität, että toimivan lintukoiran omistajan tarvitsee kadehtia tammikuun pakkasissa "pihkalintujen" pyytäjiä kunhan muistaa vain käydä omalla pakastimella

Se myös vain on niin, että toiset ovat puheissaan useinmiten uskottavia ja toiset eivät koskaan. Toiset tekevät töitä yhteisen asian eteen ja toiset vain arvostelevat. Ammatti ihmiset (lue toimittajat) osaavat kyllä nähdä keneltä kannattaa asioista kysellä. Itse toimin paikallistasolla läänin suurimmassa pystykorvakerhossa. Sen jäsenmäärä nousi kuluvana vuonna syksyn positiivisten saavustusten sekä lintumäärien johdosta yli 30%.

[halttjou]

Myönnän että talvella tahtoo pystykorvakke hankea olla liikaa. Ei pidä menä tallaamattomille umpihankisille koiran kanssa. Mutta Lapissa on runsaasti porojen palkisia, pormiesten ajamisa kelkkauria, suksiurIa, tuulen kantavaksi pieksämiä hankia jotka hyvin kantaa pystykorvaa. Varsinkin kuusimetsissä on poropopolkuja puun juurelta puun juurelle. Ja metsot ovat usein kuusien juurilla josta nousevta puuhun. Tietenkin kuulaana pakkaspäivänä ovat syömässä männyn latvassa.
Miten luulette kettujen selviävän lyhytjalkaisina Lapissa.
Tietenkin suuri riski on että moottorikelkkaa käytetään metsästykseen mutta aseen kuljettminen edes suojuksessa on kielletty ymmärtääkseni moottorikelkalla.
Paras aika koiran kanssa latvalinnustukseen olisi ennen soidinaikaa , hankikantojen aikaan keväällä. Joskus se alkaa jo helmikuussa.
Hyvä että aihe käynnisti erittäin vilkkaan ja monipuolisen keskustelun.
Vaikuttaa siltä että useat ekkei useimmat SPJ HENKILÖT HALUAISIVAT AINAKIN KOKEILLA LATVALINNUSTUSTA JONAIN VUONNA.
Minksi aina vastustaa sitä kun asia nousee esille.?
Kait sitäkin säädeltäisiin asetuksilla.
Kiitos keskustelijoille!

[Tuutikki]

... Arvelinkin että perimmäinen syys vastustukseen on se perisuomalainen naapurikateus.Enkä yhtään erehtynyt. Toisaalta ihmettelen miksi lausuntoja kysellään aina yksisltä ja samoilta henkilöiltä jotka sitten puhuvat suurten joukkojen suulla ilman minkäänlaista todellista mandaattia.

Tuutikki on nyt hiukan kiihtynyt ja rauhoittuu. Tuskin tosissasi väität, että toimivan lintukoiran omistajan tarvitsee kadehtia tammikuun pakkasissa "pihkalintujen" pyytäjiä kunhan muistaa vain käydä omalla pakastimella

Se myös vain on niin, että toiset ovat puheissaan useinmiten uskottavia ja toiset eivät koskaan. Toiset tekevät töitä yhteisen asian eteen ja toiset vain arvostelevat. Ammatti ihmiset (lue toimittajat) osaavat kyllä nähdä keneltä kannattaa asioista kysellä. Itse toimin paikallistasolla läänin suurimmassa pystykorvakerhossa. Sen jäsenmäärä nousi kuluvana vuonna syksyn positiivisten saavustusten sekä lintumäärien johdosta yli 30%.

Todellakin ei tarvitse ahnehtia ja käydä useampaa kertaa ruotsin puolella metsällä ja samalla moralisoida, jos joku haluaa kokeilla entivanhasia pyyntiaikoja kaikessa karuudessaan. Varsinkin nuorempien metsästäjien mahdollisuuden erilaiseen elämysmetsästykseen. Joka ottaa heiltä pois, ottaa sen pois tulevaisuudelta. Tuohon ongelmaanhan törmätään jo jatkuvasti kaikissa ukkoutuvissa systeemeissä joissa sijaa ei ole millekkään uudelle kokeilemisen arvoiselle.

Linnun lihan takia en todellakaan ENP ole kannattamassa latvalinnustusta, koskapa viiden metsästyskortillisen linnut kulkee pakkasesta pöytään tämänkin syksyn jälkeen.

Tuo toimittaja vertaus sen sijaan on mielenkiintoinen Valelääkäritkin on tiemmä huvin uskottavia. Hyvä toimittaja kun ei koskaan ole yhden, kahden tietolähteen varassa. Uutiset muuttuu kovin ykspuolisiksi. Myönnän kyllä että hyvin moni toimittaja siihen syyllistyy. Eräässäkin sanomalehdessä on joka syksy samat pystykorvan kuvat omistajineen olleet varmaan viimeiset viisi vuotta. Tulilla, repun vieressä, kankaalla asennossa seisomassa........... jne. Olisiko sama luotettava tietolähde.

Kolmisen vuotta sitten tuossa reilun 10 kilometrin päässä oli talvella useiden satojen teerien parvi, mutta kuinka ollakkaan kaik ol männy kun tuli kevät ja syksy ja tuli yksi huonoimmista lintusyksyistä. Parvi kasvoi, kasvoi ja imuroi uusia lintuja mukaansa ja lienevätkö lentäneet lopuksi venäjälle ( tai sinne ruotsiin). Kun linnut parveutuu tarpeeksi niin nehän lähtee muuttamaan ja niin katosi nuokin linnut kuin se kuuluisa piip sinne saharaan. Hirvosen Kalevi niistä taisi saada kuvamateriaaliakin.

[punakone]

Kolmisen vuotta sitten tuossa reilun 10 kilometrin päässä oli talvella useiden satojen teerien parvi, mutta kuinka ollakkaan kaik ol männy kun tuli kevät ja syksy ja tuli yksi huonoimmista lintusyksyistä. Parvi kasvoi, kasvoi ja imuroi uusia lintuja mukaansa ja lienevätkö lentäneet lopuksi venäjälle ( tai sinne ruotsiin). Kun linnut parveutuu tarpeeksi niin nehän lähtee muuttamaan ja niin katosi nuokin linnut kuin se kuuluisa piip sinne saharaan. Hirvosen Kalevi niistä taisi saada kuvamateriaaliakin.

Vaan nytpä nuo on taas täällä takaisin...

[Tuutikki]

Ja lähtevät taas................. Meneekö jälleen 3 tai 5 vuotta ennenkuin on voidaan puhua seuraavasta hyvästä lintusyksystä.

[Kytösavu]

Miten luulette kettujen selviävän lyhytjalkaisina Lapissa.

Ketut kulkevat kevyinä ja tottuneina lähes pintoja koko talven, en ole tainnut ikinä nähdä vatsaan asti lumessa kahlanneen ketun jälkeä.

Ylitalo taisi tosiaan mainita haastattelussa vielä' että pystykorva lyhytjalkaisena ei ole omimmillaan paksummassa lumessa. PM mainitsi näädän, ketun ja supin pyynnillä jatkamist talven tullen. Siinäkin hommassa kaivattaisiin varmasti talvi syönnä niihin koipiin pituutta.

Keveys auttaa koipien pituuden puutteeseen. Kun sitä lunta on liikaa ei niillä laikoillakaan mitään tee metsässä. Eikä riistaa etsitä ja haukuta pelkillä jaloilla, into ja palo sen perään on tärkeämpää. Kuten kirjoitin suurin osa näädistä ammutaan suomenpystykorville, tämä tulee selväksi useammasta eri "mediasta".

Sitä paitsi esitys latvalinnustuksen sallimisesta ei tainnut ollakkaan koko suomea koskeva, joten kovin kaukaa haetulta tuntuu jos jossakin etelä pohjanmaalla vastustetaan lapin metsästystä. Vai siksikö juuri vastustetaan:?:

Olen yrittänyt ennenkin sinulle kertoa että yleensä mielipiteitä antaessani en ikinä ajattele omaa tekemistäni. Tulen kyllä sinne teidän nurkille hiihtelemään jos pyynti salittaan. Sitä en tiedä ammunko muuta kun kameralla. Lisäksi täällä on kyllä ihan varmasti suurempia teeriparvia kuin siellä pohjoisessa, silti en ole ikinä löytänyt hangelta nälkään tai matoihin nääntyneitä lintuja hiihdellessäni useamman kerran viikossa ensilumilta maaliskuun loppuun.


Kolmisen vuotta sitten tuossa reilun 10 kilometrin päässä oli talvella useiden satojen teerien parvi, mutta kuinka ollakkaan kaik ol männy kun tuli kevät ja syksy ja tuli yksi huonoimmista lintusyksyistä. Parvi kasvoi, kasvoi ja imuroi uusia lintuja mukaansa ja lienevätkö lentäneet lopuksi venäjälle ( tai sinne ruotsiin). Kun linnut parveutuu tarpeeksi niin nehän lähtee muuttamaan ja niin katosi nuokin linnut kuin se kuuluisa piip sinne saharaan. Hirvosen Kalevi niistä taisi saada kuvamateriaaliakin.

Tarkoitat varmaankin sitä vanhan kaivoksen kaurapelto 600 linnun parvea. Tuskin ne mihinkään Venäjälle katosi, mukavasti niitä teeriä löytyi lähistöltä tutuilta mailta heti seuraavana syksynäkin. Hyvä koira ja askelia vaan toisen eteen, kyllä ne linnut siellä metsässä elää.

Todellakin ei tarvitse ahnehtia ja käydä useampaa kertaa ruotsin puolella metsällä ja samalla moralisoida,

Useanna vuonna ennen tätä syksyä Lapissa oli aivan liian lyhyet linnustusajat, en kyllä näe ahnehtimisena käyntiä jahdissa siellä missä se on sallittu.

Mutta mielestäni olisi parasta sallia mahdollisimman pitktä linnustusajat esim. 1.9- 31.12. Siinä olisi kaikille hiukan jotain, hiihtäjille ja koiralla metsästäville, eikä porukan tarvitsisi tunkea samaan aikaan metsille. Kiire pois ja valikoivalle metsästykselle olisi ennemmän aikaa. Kuten Siironen aikanaan kirjoitti ei jäniksiäkään rauhoiteta valtion toimesta huonompana syksynä, metsästäjät vain tekevät omia kantaa suojelevia päätöksiään. Lisäksi päällekkäiset rajoitukset, eli ajalliset rajoitukset ja saaliskiintiöt ovat typeriä. Uskon että aika nopeasti ihmiset oppisivat metsästämään maltilla jos pitempien aikojen ja parempien mahdollisuuksien myötä oma etu kasvaisi.

[metsohaukku]

Kolmisen vuotta sitten tuossa reilun 10 kilometrin päässä oli talvella useiden satojen teerien parvi, mutta kuinka ollakkaan kaik ol männy kun tuli kevät ja syksy ja tuli yksi huonoimmista lintusyksyistä. Parvi kasvoi, kasvoi ja imuroi uusia lintuja mukaansa ja lienevätkö lentäneet lopuksi venäjälle ( tai sinne ruotsiin).


Metsästämälläkö Tuutikki olisi pitänyt tämän parven aloillaan Se vain on on luonnon laki että linnut parveutuu ja muuttaa väliin maisemaa

[lehkari]

Mutta mielestäni olisi parasta sallia mahdollisimman pitktä linnustusajat esim. 1.9- 31.12. Siinä olisi kaikille hiukan jotain, hiihtäjille ja koiralla metsästäville, eikä porukan tarvitsisi tunkea samaan aikaan metsille. Kiire pois ja valikoivalle metsästykselle olisi ennemmän aikaa. Kuten Siironen aikanaan kirjoitti ei jäniksiäkään rauhoiteta valtion toimesta huonompana syksynä, metsästäjät vain tekevät omia kantaa suojelevia päätöksiään. Lisäksi päällekkäiset rajoitukset, eli ajalliset rajoitukset ja saaliskiintiöt ovat typeriä. Uskon että aika nopeasti ihmiset oppisivat metsästämään maltilla jos pitempien aikojen ja parempien mahdollisuuksien myötä oma etu kasvaisi.

Näin!
Ja Tuutikin prinsiipit lintukannoista on kyllä syvältä. Olen itsekin sitämieltä, että hyvä kanta kestäisi lyhyen talvipyynnin, mutta se, että hoidetaan teerikantoja ampumalla talviparvet pieniksi, kuulostaa aika hauskalta. Kyllä se komia talvinen teeriparvi on varmin tae seuraavan syksyn hyvästä lintukannasta ,vaikka toisinkin voi joskus käydä. Viime lauantaina laskin hirvipassissa 56 teertä ja kaksi muutakin passimiestä eri paikassa laski yli 50 teertä. Tämä siis Tampereelta 50 km pohjoiseen. Kyllähän siitä kestäisi muutaman verottaa, mutta toivottavasti jatkavat sukuaan keväällä eivätkä muuta Ruotsiin. Hienoa, kun meillä on näin hienot lintukannat 2011!