Pystykorvan tekoja

Tämän otsikon alla keskustellaan kaikista kotimaisilla metsästyspystykorvilla metsästämiseen liittyvistä asioista

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 31 Maalis 2019, 15:45

Tasan kolme vuotta sitten, päivälleen, kävin katsomassa nykyistä koiraani Säväkän Joikua Kuusamossa ensimmäistä kertaa. Ensi kohtaaminen oli mieleen painuva. Kun otin pennun käsiini, niin tuo peijakas halusi taskuuni. Silloin tiesin, että joku halusi minun mukaan. Vasta toukokuussa sain hakea tuon sydämmensärkijän kotiini. Jo ensimmäinen kesä kertoi minulle, että Joiku on jotain muuta mitä aikaisemmat pystykorvani oli minulle opettaneet. Pieni poika mutta ääretön itsevarmuus kaikessa tekemisissä. Ensimmäinen syksy meni opetellessa, mutta koiran tekeminen oli minulle jotain sellaista, jota en ollut aikaisemmin nähnyt. Itsenäinen, yhteistyökykyinen ja rohkea. Seuraava syksy antoi jo saalista ja mieleeni alkoi tulla ajatus jopa koekoirasta. Sain luotua kasvattaja ja uroksen omistajan kautta verkostoa Kuusamon suuntaan, joten retket veivät sinne. Vaimo oli muutamilla reissuilla mukana ja rakastui lajiin. Kiitos siitä Joiku. Viime viikolla oltiin rouvan kanssa taas Kuusamossa. Rouva käski käyttämään häntä Posiolla. Oli ryökäle hommannut itselleen työhaastattelun, ja sai töitä. Kysyin, että miten nyt näin. Vastaus oli tyhjentävä. Koska Joiku oli vaimon kanssa sopinut asiasta. Eli PYSTYKORVA VIE ISÄNTIÄ, ja hyvä näin
Jyrki Pulliainen

Avatar
heidi
Viestit: 410
Liittynyt: 06 Elo 2004, 10:07
Paikkakunta: Eno
Viesti:

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja heidi » 31 Maalis 2019, 17:15

Mahtava tarina :thumbsup: Sellaisiahan nämä meidän pikinokkamme ovat :)
Heidi Lahtinen, Höyheneukon kennel

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 31 Maalis 2019, 17:26

En vaan tiedä miten tämän 55 vuotisen elämän saisi mahtumaan yhteen muuttoautoon? Ehkä tuo nainen joka asuu meillä eikä ole sukua " siis vaimoni" saa asiat menemään kodalleen? Joiku oli jo viikolla sen näköinen, että jäädään jo nyt tänne. Kai asioilla on tapana järjestyä. Ainakin uskon niin. Kohti uutta tulevaisuutta positiivisella asenteella.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 01 Huhti 2019, 17:26

Laitoin tämän viesti-ikkunan näkymään ihan vain sen takia, että jokainen pystykorvan omistaja voisi laittaa tänne niitä hauskoja ja hupaisia kertomuksia tästä elämän piristäjästä SUOMEN PYSTYKORVASTA. Kertokaa tarinoita tosielämästä, tai jotain muuta hauskaa, joka liittyy kauniiseen koiraamme. Innolla odotan juttuja. Käydään muilla sivuilla muita koiraamme koskevia keskusteluja. Toivottavasti nauretaan yhdessä hyville jutuille.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 04 Huhti 2019, 17:21

Ja terve taas. Tänään tulin kalasta n. klo 14.00 kotiin. Kaksi asuntomme muuta asukkia oli ovella vastassa, eli Joiku ja vaimoni. Näin heti molempien ilmeestä, että jotain kerrottavaa heillä on minulle. Kysyin rouvalta, että mikä nyt on. Sain vastauksen. Rouvan pitäisi aloittaa työt ensi keskiviikkona. Eihän siinä. Istu alas ja ala miettiä vaihtoehtoja. Alkuperäinen suunnitelma oli, että rouva aloittaa työt vasta 2.5. Soittokierrokset kaikille mahdollisille kavereille, heidän kavereille ja muille kylän miehille. Muuttoauto löytyi. Rouva voi aloittaa työt ensi keskiviikkona. Kysyin, miksi hän ei soittanut minulle kun sai tiedon aikataulumuutoksesta. Taas tyhjentävä vastaus. Olisit tullu kalasta keskenkaiken pois ja patakukko olisi jäänyt puolitiehen vähäisen ahven määrän vuoksi. Rouva oli kysynyt Joikulta, että mennäänkö jo ensi viikolla Posiolle. Mitä oli pieni pystäripoika tehnyt. Aloittanut kiivaan haukun häntäänsä heiluttaen. Oli kuullut sanan lähetäänkö. Kaikkea ei voi pystykorvalle sanoa ääneen, vaikkakin se lukee ajatuksia paremmin kuin avioliiton osapuolet toisiaan. Seikkailu odottaa ja koitinkivi parisuhteelle. Positiivisella ajatuksella eteenpäin.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 07 Huhti 2019, 20:18

No niin!!!? Nyt se alkoi tämä hunttuaminen. Rouva pyörii kuin pahempikin trompi ja Joiku ressukka peesaa perässä. Itse koitan saada edes jotain järkevää tehdyksi. Muuttoauto, "jonka kuskina joudun olemaan" saadaan huomisiltana noutaa. Mutta jotenkin on tullut sellainen olo, että mihin ihminen tätä kaikkea p....a on tarvinnut, jota nyt kannetaan jätelavalle. Tuolla tavaran määrällä olisi nuo "pahasti kaltoinkohdellut maahanmuuttajat" rakentaneet oman kaupan tai jotain muuta? Lapset kävivät myös ennenaikasella haaskalla ja hyvä niin. Veivät edes jotain pois jaloista. Mutta erityisesti olen kiinnittänyt huomiota tuon punaturkkisen tekemisiin. Lähikaupasta haetut pahvilaatikot. Kahteen ensimmäiseen jo pakattuun piti nostaa oikea jalka ja merkitä ne omalla hajulla, ennekuin tajusin asian. Vieras haju ulkona, mutta sisällä ukon mettä vehkeet. Paras merkata, ettei häviä. Jatketaan kaaosta.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 11 Huhti 2019, 22:16

Ja sitten jatketaan. Koko muuttotapahtuma ollut , sanoisinko , no sanon, täysi katastrofi. Kaikki alkoi siinä taivaallisessa lumimyräkässä. Matkaan saatiin kulumaan yli kaksi tuntia enemmän aikaa kun normaali kelissä. Perillä kuitenkin päivänvalon aikan. Kuorman purku ja unille. Aamulla palauttamaan auto omistajalleen Etelä-Savoon. Keli ei paljon edellispäivästä parantunut. Tänään takaisin Posiolle. Kuinka ollakkaan luoja päätti, että autoni vaihdelaatikko pitää vaihtaa. Mutta miksi keskellä ei mitään. Ei kun tilaamaan kuljetusta herra Falkilta. Auto saatiin kyytiin ja korjaamolle Posiolle. Rouva oli lähtenyt aamulla ensimmäiselle työpäivälle ja jättänyt Joikun uuteen kämppään ensimmäistä kertaa itsekseen. Kai tuo älykäs luonnon luoma oli ymmärtänyt, että ollaan uudessa kodissa. Ei mitään mielen osoituksia ollut tehnyt. Vaan ootas kun tulin kotiin. Kintun nosto nahkasaappaan varteen ja tunnin tuijotus. Missä hitossa miespalvelijani olet ollut? Pakko myöntää, että nyt on takki tyhjä. Jatketaan kohti seuraavia koettelemuksia.
Jyrki Pulliainen

Avatar
heidi
Viestit: 410
Liittynyt: 06 Elo 2004, 10:07
Paikkakunta: Eno
Viesti:

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja heidi » 12 Huhti 2019, 18:42

Kyllä se siitä iloksi vielä muuttuu :) Onnea uuteen kotiin!
Heidi Lahtinen, Höyheneukon kennel

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 13 Huhti 2019, 19:47

Jatko-osa on valmiina. Joiku ja rouva on asunut uudessa asunnossa tiistai-illasta alkaen. Itse asetuin aloilleni torstaina. Kyseessä on ollut myytinmurtajat suomi ja pystykorva. On paljon ollut keskustelua pystykorvan pitämisestä taajamissa, tai jopa kerrostalossa. Myytti on murrettu. Ainakin tämä meidän Joiku on sopeutunut uuteen asumismuotoon erinomaisesti. Ensimmäiset 3 vuotta hän sai asua omakotitalossa ja ylläpitää omaa kasvimaatansa. Kun saavuimme tänne Posiolle ja kerrostaloon (kaupungin ainoa), niin hän ei ole ollut moinnankaan rappukäytävästä kuuluvista äänistä tai muusta asumisen kolinasta. Pentuna oli paras koulutus väline kukkasumutin. Sama sininen inhokki toimii edelleen. Jos Joiku meinaa aloittaa messuamisen niin eikun osoittaa sumupulloa. Pullo vahtii eteisen laatikon päällä. Osaa tuo tesu tehdä itsensä tärkeäksi muutenkin kuin haukkumalla. Se on alkanut joikuamaan, eli kertomaan omaa nimeään silloin kun on ympäristön tarkastuksen aika. Täyspäinen pystykorva sopeutuu minne tahansa kunhan omistaja on koiran kanssa hyvä kaveri ja tekemistä on muutakin kuin telkkarin katsominen.
Seurataanpa mitä kevät tuo tullessaan.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 13 Huhti 2019, 21:53

Jess!!! Juuri tätä odotin. Vannoutunut pystykorvamies soitti kirjoituksistani, ja oli hyvin närkästynyt. Pystykorva ei kuullemma kuulu kerrostaloon, vaan koiran pitäisi olla maalla ja ulkona mahdollisimman paljon. Kirjoitin , että myytti on murrettu. Maalimman paras seurakoira, kaveri, naapurien suosikki, ja muitten kylän ihmisten huomion kohde. Jo muutaman päivän aikana useampi ihminen on kysynyt " onko tuo oikea suomen pystykorva", miksi se on kaupungissa? Ja eihän tuo Joiku edes hauku? Voin ylpeänä sanoa, että SUOMEN PYSTYKORVA SOPEUTUU MINNE VAAN, Kunhan koirasta huolehditaan. En varmaan ole ensimmäinen, enkä viimeinen jonka elämä heittelee puoleen jos toiseen, mutta punaturkkiset ovat sopeutumisen mestareita.
Kevään odotus jatkuu.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 19 Huhti 2019, 17:42

Ja sitten jatketaan. Eilen oli edessä pakollinen ajaminen Etelä-Savoon. Huomenna kiinteistövälittäjä, lasten käynnit, osa-asunnon vuokralaisen kanssa käytävät neuvottelut, jne. Tänään Joiku pääsi vanhalle kasvimaallensa. Lähti kaikki kuolleet heinätupot, kasvit ja hyttyset pihasta. Löyti myös vanhan luukätkön, jonka syötävyydestä en ollut enään vakuuttunut. Viikko Posiolla meni mukavasti. Käytiin Joikun kanssa aamuisin hiihtämässä Posiojärven jäällä n. kymppi päivässä ja tutustuttiin paikallisiin. Ja löytyihän se lapin noita. Hiien narttupystykorva, joka asuu naapurirakennuksessa on kiluillaan. Se siitä rauhanomaisesta sopeutumisesta. Yöt on ollut varsin rasittavia, mutta inkäs teet. Kuitenkin voisin sanoa Joikun sopeutumisesta uuteen ympäristöön, että olen hämmästynyt. Rouva, joka meillä on työssäkäviä, on hämmästynyt kaikesta mitä tuo tesu on, ja/tai ei ole tehnyt. Maanantaina takaisin pohjoiseen, mutta viikonloppuna ollaan mökillä. Tiedän, että taas tulee jotain hauskaa/ vähemmän hauskaa kirjoitettavaksi. Kevättä kohti.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 30 Huhti 2019, 20:17

Mitenkähän tämän sanoisi? Taitaa yläkerran ukko ,tai joku muu henkimaailman tapaus olla meidän Posiolle asettumista vastaan. Alunperin piti tulla pohjoiseen pääsiäis maanantaina. No ei tultu, kun auton edellinen korjaus meni ketuiks. Tiistaina sain tuotua rouvan ja Joikun posiolle laina-autolla. Ei kun keskiviikkona ajamaan Etelä-Savoon ja viemään oma auto taas huoltoon. Ei tullut peliä, vaan iski savolainen ihmemies l. -piip- Män. Isompi remontti tulossa. Rouva ja Joiku oli viikolla päässeet Posiojärven rantoja kiertämään aamuin-illoin ja löytäneet mukavia ulkoilureittejä. Hyvä niin.Tänään kun tulin itse rouvan hellään huomaan, niin ensimmäisen kaksituntia otti kaikesta huomiosta kuitenkin punainen ystäväni. Pesulla ei tarvitse käydä. Niin hyvin on naamani, kaulani, käteni ja niskani pesty. Ikävä oli molemmin puolinen. Ehkä on rouvan aika , kun käydään nukkumaan??
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 01 Touko 2019, 13:19

Oi mikä ihana aamu. Herätys 5.30. Ihanan ilkeä pystykorvan kieli lipoi naamaani. Olis ulos asiaa, kertoi punainen ystäväni. Eilinen autolla-ajo ja kaikki muu stressi päälle, ei aamuinen herätys paljoa mieltä ylentänyt. Mutta ei auttanut pakko oli mennä. Ja mitä tehtiin? Kaikki muutolta tulleet vesilinnut piti morjestaa, paikallinen orava haukkua ja kehua lähitalon tarhoissa olevat koirat. Etelän vetelä oli häpeissään, siitä kaikesta koirien toisiaan kehumisesta. Kämpille 6.30. hyvä lenkki. Rouva nukkui edelleen. Aamupalan laitto ja pieni hellyyden osoitus rouvalle. Joikun voittama seuran paraskoiran palkinnon mukana saatu rukkuruusu rouvalle sänkyyn. Paras osio oli kuitenkin, kun annoin rouvalle suukon. Punaturkkinen änkesi väliin ja alkoi nuolla meitä molempia. Hyvää vappua molemmat rakkaat. Huomenna alkaa taas arki ja hempeilyt jää vähäksi aikaa taka-alalle. Kokeillaan nouspäivänä yhteyksiä paikalliseen kennellkerhoon, ampumaseuraan ja tietysti paikalliseen kalastusseuraan. Ehkä jostain löytyy jotain puuhastelua? Verkon paulotus pitää aloittaa nyt ennen jäitten lähtöä. Tuli Joikusta uusi asia esiin. Aiemmin ei tesu reagoinut mitenkään puhelimen soittoon, mutta nykyisin pitää nakottaa naaman edessä ja olla mukana puhelussa. Häntä ei kuunnella mukamas. Mutta onhan se mukavaa kun Joiku on mukana kaikessa tekemisessä. Välillä se kyllä rasittaa kun ei omaa/ vastaajan ääntä kuule. Jatketaan kohti kesää.

Valvojalle tiedoksi, että sen ns. kirosanan savolaisen ihmemiehen osalta voi muuttaa nimeksi ketuiks män. Anteeksi virheeni kirjoituksessani.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 04 Touko 2019, 19:13

Ihana takatalvi, vai mikä se nyt sitten lopulta onkaan? Joiku kuitenkin päätti ottaa kaiken irti uudesta lumesta. Kylkimyyryt, lumensyönnit ja kaikki ihanat hajut uuden lumen alla. Ei kai sitä pienen pystykorvan aktiviteetteihin muuta tarvita. Karvanlähtö pahimmillaan, joten lumessa pelmuaminen parasta hoitoa siihen. Käytiin Korouoman alueella rouvan ja Joikun kanssa kävelylenkillä. Heitämpä epämiellyttävän toteamuksen meistä kaksijalkaisista (en koiraihmisistä). Kyllä inhottaa kulkea sellaista reittiä, jota kulkee satoja ihmisiä vuodessa. Sotkemme paikkoja ja jätämme maastoon sellaista roskaa joka ei maadu. Joikun kanssa oli ikävä kulkea, koska vähän väliä piti koiralta ottaa suusta pois jotain, joka oli maastossa ja ei sinne kuulu. Tiedän, että yhteisömme jäsenet ovat valistuneita luonnonsuojelijoita jotka eivät jätä roskaa luontoon. Valitettavasti iso osa luonnossa kulkijoista jättää roskat luontoon. Kumpa jostain löytyisi se suuri ajattelija ja kansan valistaja, joka kykenisi kertomaan noille ns. erämaan kulkijoille, että miten luonnossa ollaan. Vanha viisaus, jonka eräs oppi-isäni minulle sanoi on. Sen minkä metsään viet tuo tullessas. Muovikassi tuotiin pois vaikka mitään ei viety. Hieno keli, mutta masentava fiilis.
Jyrki Pulliainen

JAA
Viestit: 40
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Pystykorvan tekoja

Viesti Kirjoittaja JAA » 12 Touko 2019, 18:53

Viikko eletty vaihtelevien kelien kanssa. Eilen punaturkkinen Joiku tutustui uuteen eläjään. Piisamiin. Herra isä sitä hunttuamista ja mekastamista, kun tuo outo vedeneläjä oli sulan rannan ja jään välissä. Tesu ressu kahlasi pitkälle veteen ja oli sitä mieltä, että tuon otan saaliiksi. Ukon pitämä hihna esti kuitenkin Joikun mieliteon. Miellytti kuitenkin koiran sisukkuus. Ei haitannut jääkylmä vesi, vaan liki uimasille piti mennä. Rannasta poismeno oli myöskin mielenkiintoista. Kaikki mahdollinen, mikä järvessä näkyi piti haukkua ja veto veteen oli mahdoton. No kotiin tultiin pitemmän lenkin jälkeen. Sitten alkoi uusi taistelu. Mutavedessä kahlannut mustaksi muuttunut punaturkkinen suihkuun. Vaimo lausui viisauden sanat. Menkää yhdessä suihkuun, mutta minä kuivaan vaan Joikun . Että näin.
Jyrki Pulliainen

Vastaa Viestiin