Lintutiheydet

Tämän otsikon alla keskustellaan kaikista kotimaisilla metsästyspystykorvilla metsästämiseen liittyvistä asioista

Valvojat: Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1, Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4

vuonne
Viestit: 207
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 13 Joulu 2018, 15:47

Kyllä vain syksystä kanalintujen käytös muuttuu. Aivan samalla tavoin kalamiehille muuttuu vesien kylmetessä kalojen käytös. Tämä kana-
lintujen käytöksen muuttuuminen jakautuu oikeastaan kolmeen osaan. Ensin on ns:ttu syksyinen käytös yksin tai poikueessa, sitten on lo-
kakuussa lehdenlähdön aikaan omalaisensa käytös ja viimeisimpänä on talvinen käytös ilmojen todella kylmetessä. Hyvien oppaiden on tie-
dettävä tämä käytöksen muuttuminen, koska linnut oleskelevat eri paikoissa ilmanalojen mukaan. Erityisesti näinä joulukuun päivinä on
kanalinnut hyvinkin piilossa sulatellessaan havunneulasia. Havunneulaset tarvitsevat sulaakseen kiviä jauhamaan maukasta ateriaa. Senpä-
takia kanalintujen oleskelualueiksi tulevat teiden läheisyydet. Joskus näiltä alueilta "lehahdetaan" hyvin kauas autojen tms:n häiriön sattu-
essa. Syksyisin ja lokakuussa marjaiset maat houkuttelevat kanalintuja jopa karpalot myöhemmin syksyllä tuntuu kelpaavan. Kuitenkin, kun
maastoissa tarppoo joulukuussa niin kaikki männyt eivät vain hakoamiseen ole kelvanneet. Jos alueella on ollut metsäkone niin myöhempina
vuosina rikkoutunut puu antaa hyvät neulaset koppeloille ja metsoille. Teeret taas viihtyvät turvallisissa koivikoissa, joissa ne ovat tottuneet
aina sillontällöin piipahtamaan. Koivujen urvut ovat teerille turvallista ruokaa, mutta joskus ne näppäilevät männyn latvuksesta neulasia tai
jotain kasvustoa.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 207
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 23 Joulu 2018, 11:44

Kirjoitan tämän kirjoituksen 23.12.2018 kanalinnuille, joita olen seuraillut 60-luvulta lähtien. Täyttäissäni 23.12 68 v:tta olen
edelleenkin sitä mieltä, että kanalinnut eivät saa sitä arvostusta, mikä niille kuuluu. Kenraali evp Gustav Hägglund sanoi, et-
tä olen metsästänyt eri kulttuureissa eri riistaeläimiä, mutta kunnioitettavin metsästyksen kohde on puunlatvassa istuva uk-
kometso. Kanalinnut ovat jo pesintä- ja poikasvaiheessa niinsuurten vaarojen edessä, että äitikoppelolle, -teerelle ja -pyylle
eivät mitkään arvomerkit ja puheet riitä. Kanalintumme ovat enemmän kuin mestareita tai maistereita omassa elämässään.
Ne ovat tuoneet lisäsärvintä niihin koteihin, joissa ei ruokaa liiemmin ole ollut. Minä uskon myös siihen, että raikkaan kir-
kas pystykorvanhaukku kuultavassa pakkaskelissä haltioittaa ukkometson hurmokseen. Joskus tuntuu siltä, että puuhunhauk-
kuvat koirat ovat kanalintujemme parhaita ystäviä. Suurin pelko kohdistuu aina ihmiseen, joka on niitä metsästänyt vuosi-
satojen ajan. Vieläkin surullisena voi kuulla, niitä kavereita, jotka leveilevät saaliillaan metsästysreissuillaan. Varsinkin ilman
koiraa liikkuvat lentoonampujat. Uskon, että sellainen pystykorvan omistama henkilö pärjää koirillaan, joka arvostaa ka-
nalintujamme ja tuntevat niiden elämisen toimintatavat. Esimerkiksi juuri opastoiminnassa näkee tämän todellisuuden, mis-
sä hyvä opas tuntee kanalintujen toiminnot eri maasto-ja keliolosuhteissa. HYVÄÄ JOULUA KANALINNUILLE JA NIITÄ KUNNI-
OITTAVILLE ERÄSTÄJILLE.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 207
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 15 Tammi 2019, 05:07

terve..Olin aikoinani useampaankin kertaa talvikokeissa Outokummussa aivan paksun lumen aikaan. Muuallakin valtakunnassa olen
seikkaillut koirieni kanssa yli 20 cm:ssä lumessa elinaikanani. Paksun lumen aikaan, jos halutaan kokeiden onnistuvan edes jollakin
tavoin niin se vaatisi kyllä oppailta jonkin verran valmisteluja. Esimerkiksi jo 3-4 vrk:tta ennen jäljen tekemistä alueiden metsäau-
toteille (kelkka, mönkijä, traktori tms:n). Jos on mahdollista niin yhdenkin kelkkauran tekemistä metsäalueiden läpi maanomistaji-
en suostumuksella. Kaikkeen tähän liittyy myös koirien opettaminen urahakuun, ettei ne pyöri ryhmän tuntumassa. Koiran oppiessa
etenemään uralla muutamien satojen metrien päässä on lintuhaukku tai muu kosketus mahdollista. Montakertaa juuri tuulen suun-
nasta koira haistaa tai kuulee lintujen oleskelun (hakoamisääni, ääntely, siipieniskut jne..). Kanalinnun tunnistamisen jälkeen tuu-
lensuunnasta innoittaa usein koiraa menemään kohteelle, vaikka vain korvanpäät näkyisivät lumesta. Järven jäillä on montakertaa
kelkkauria ja niitä pitkin on koiran kanssa hyvä taivaltaa. Pitkästäkin matkasta teerien äänen kuultuaan koira ampaisee laukkaan
kohti parvea. Usein käy vain kokeissa niin, että eräät koirat eivät välitä juurikaan ääntelyistä. Jos opas aloittaa urien teon metsä-
alueille on tehtävä vuorokausia ennen, koska kanalinnut kaikkoavat alueelta joksikin aikaa. Aikaa alueen rauhoittumiseen urien te-
on jälkeen on annettava ainakin 3-4 vrk.tta. Samoin koira pitää kouluttaa uralla etenemiseen ja lumessa hakemiseen. Talvikokeet
olisi hyvä palauttaa, sillä niissäkin on tehty hyviäkin tuloksia, mikä nähtiin viimeisimmässä Kouvolan kansainvälisessä kokeessa.
Pitkissä kokeissa nämä talvikoekäynnit onnistuisivat hyvin, koska aikaa valmisteluihin olisi riittävästi.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 207
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 23 Tammi 2019, 19:56

terve..Nyt on tutkittua tietoa ainakin sorsanpesien hävittäjistä. Varislinnut ja supikoira ovat pahimpia pesien hävittäjiä.
Supikoira hävittäessään pesän imee vain munien sisällön, joten kuoret paljastavat tekijän. Varmasti tämä 21.01 julkais-
tu tutkimus Maaseudun Tulevaisuudessa antaa juuri oikeaa tietoa pesien tuhoojista. Tämä tutkimus antaa myös osviit-
toja kanalintujen pesien tuhoojista. Piahan tulee laki, että supia saametsästää ilman metsästyskorttia. Katsotaan mil-
lainen laki siitä tulee. Nythän valtakuntaa lähestyy uusi tulokas eli kultasakaali, mikä on todellinen pesärosvo, mikä voi
myös tullessa aiheutta supeille tuhoa. Kultasakaali on levinnyt baltian-maihin ja pari on tavattu Suomessa. Sakaali on
pystykorvan kokoinen eläin.
Matti Tarkiainen

vuonne
Viestit: 207
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 02 Maalis 2019, 12:43

terve.. Oli aivan ihmeellistä, ettei helmikuun puolivälin jälkeen ollut pitkäänkokeseen tulijoita. Juuri helmikuun puolen-
välin aikoina alkavat metsojen ja teerien soidinkarkelot. Teeret oleskelevat soidinpaikkojen lähettyvillä ja isot soidin-
kukot kiertelevät "tappelupaikkoja" kuin tarkkailen omaa soidinpaikkaa. Samoin kukkometsot istuvat männiköissä soi-
dinpaikkojen läheisyydessä odottaen oikeaa hetkeä soitimeen. Helmikuun puoliväli on myös aikaa, jolloinka isäntä koi-
rineen voi taivaltaa järven jäitä pitkin. Metsonsoidinalueillekin voi päästä hangen pintoja pitkin suksin tai lumikengil-
lä. Siis jo helmikuussa alkavat kanalintujen voimakkaampi liikehdintä, jolloinka kannattaisi yrittää ainakin pitkissäko-
keissa sitä ykköstulosta, sillä kanalinnut hurmoksissaan antavat paremmin haukuttaa itseään.
Matti Tarkiainen

JAA
Viestit: 7
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja JAA » 02 Maalis 2019, 22:58

Oisko Matti silleen, että paksujen lumien aikana koirat oli liekassa tai tarhassa kun ukko ei viittiny lähtee hankeen tarpomaan. Kunto katoaa parissa kuukaudessa ukolta ja koiralta ja haku ei enään onnistu niinkuin sulanmaan aikana? En tiiä. Ajattelin vaan. Soitimia etsien ja kuvaten kohti kesää ja syksyä.
Jyrki Pulliainen

vuonne
Viestit: 207
Liittynyt: 23 Elo 2014, 19:37

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja vuonne » 08 Maalis 2019, 13:12

terve..Kyllähän puuhunhaukkuvien koirien terveysasiat on saatu hyvään malliin, mutta nyt on edessä toinen propleemi eli
kanalintukannat koko valtakunnassa. Vaikka meillä olisi miten hyviä pystykorvaisia koiria linnunhaukkuun niin mitä niil-
lä tekee ellei ole haukuttavaa. Metsähakkuut tuhoavat täysin tällämenolla sen peitteisyyden, jota kanalinnut tarvitsevat.
Monelta paikkakunnalta on tullut hälyttäviä tietoja, ettei linnunhaukkukokeita voida enää järjestää metsähakkuiden ta-
kia. Kanalinnut kaikkoavat turvallisille ja peitteisille alueille, joita onneksi on vielä maakunnissa. Mutta tulevaisuudessa
ja hyvinkin pian nämäkin alueet ovat hakkuiden alla. Ollaanko me menossa kanalintukannoissa katasrofiin niinkuin yhteen-
aikaan oli 70-luvulla. Kanalintuja on niin vähän pinta -aloihin nähden, että se ihan hirvittää. Nyt tuntuu vain siltä, että
päättäjät puhuvat vain koirien hyvinvoinneista, mikä on hyvä asia, mutta unohdetaan melkein kokonaan vastapuoli eli
kanalinnut. Kylien ukot usein kertovat hyvistä lintumääristä, mutta totuus on aivan toinen. Nykyään samat linnut lentä-
vät aivan eri matkoja kuin ennenaikaan. Sama ukkometso voi kivestää teillä hyvinkin laajoilla alueilla. Olisiko jo viisas-
ta kehittää pystykorvaisille koirille haukuttavaa muusta riistasta niinkuin nyt jo osittain tapahtuukin. Moniviljakokeet
ja niihin kehitettävät säännöt ja ohjeet olisi tärkeää laittaa työnalle. Emme usko täällä harrastajien keskuudessa, että
kanalintukannat palaisivat sille tasolle, että tasapuolisia kilpailutilanteita voisi enää järjestää kuin Ruotsissa. Hirvi- ja
ajokoirapuolella ollaan aivan ihanteellisessa tilassa riistan suhteen, että kateeksi oikein käy. Siellä voi jo sanoa, että ko-
keet ja ottelut tuovat koirille todellisia jalostusmahdollisuuksia.
Matti Tarkiainen

JAA
Viestit: 7
Liittynyt: 02 Maalis 2019, 20:42

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja JAA » 09 Maalis 2019, 20:06

terve täältäkin. Hallitus sitten kaatui. Mutta seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle meidän kannattaa miettiä kansalaisaloitetta avohakkuiden kieltämiseksi. Lisäksi kannattaisin ilveksen metsästyksen laillistamista ilman lupa menettelyä. Helmi-maaliskuun vaihteessa kaksi metsolintua joutui ilvesperheen lounaaksi soidin paikan läheltä ja jänikset sekä kauriit ovat hävinneet ko alueelta. Petopyynti ainakin meilläpäin hyvällä mallilla, kun petopyytäjät valittelee pyydettävien vähäisyydestä. Omissa näätäraudoissakaan ei ole ollut kuin 1 näätä koko pyynti kautena ja hyvä näin. Yhtään näätää en tarvitse rautoihini, jos kanalintujen kannat eivät tästä pienene, vaan kestäisivät edes nykyisellä tasolla. Hakkuu systeemi on vaan nykyisin mennyt siihen, että otetaan kerralla se tuotto mikä on saatavissa ja sillä hyvä. Meidän harrastus ei ole kriisissä. Pystykorvan perimmäistä käyttöä tulisi kuitenkin miettiä. Mitä tuo lajinsa ylväs edustaja aikoinaan oli ja on nykyään. Olisko meidän ihmisten mietittävä mitä me teemme kauniille punaiselle koirallemme, ja mikä on tuon jalon koiran perimä? Miksi se aikoinaan turvasi torpan elämän olemalla niin kaikkitoiminen?
Jyrki Pulliainen

Kytösavu
Viestit: 1759
Liittynyt: 15 Elo 2004, 18:38
Paikkakunta: Lapua
Viesti:

Re: Lintutiheydet

Viesti Kirjoittaja Kytösavu » 09 Maalis 2019, 23:17

Tämä on ollut sellainen innokkaan pystykorvamies Matin palsta, mutta pakko kommentoida hakkuita.
Meillä Lapualla on metsälain muutos tepsinyt, metsiä harvennetaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Meille on tulossa lisää mahtavia lintumaita umpeen kasvamisen jälkeen. Meidän aikanaan ojitetut kontomaat tuottavat nyt varsinkin metsolle uusia paluumetsiä. Tuntuu hyvältä, ja kirjoitin tästä paikallislehteenkin kehuen metsähakkuiden suunnittejoita. Sain heti heiltä hyvää palauetta, että tätä jatketaan. Mahtava tunne ja positiivisuus ja kehuminen kannattaa.
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com

Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Metsästyskeskustelut”