Sääntöuudistus

[joni]

Mielestäni koe -muodon rakentaminen yksittäisen rodun näkökulmasta on suhteellisen haastavaa ja mahdottomaksi sen tekee rotumääriteltä/ rodun alkuperäinen käyttötarkoitus ja tällä haetut ominaisuudet/ niiden painottaminen. Tekniikan mukaan tuominen on ehdottomasti hyvä asia jos sitä käytetään oikein sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Itse olen toiminut sekä ohjaajana, että tuomarina ja molemmissa tapauksissa työskentelyn aikana sovin asioiden kulusta koiranohjaajan kanssa silloin kun on tuomarin teoista kyse ja sitten taas koiranohjaajana tuomareiden kanssa kun itse olen ohjaamassa.

Tuomarit kyllä poikkeuksetta kunnioittavat myös ohjaajan tahtotilaa monelta osin ja kyllä paljon voi vaikuttaa siihen mitä ominaisuutta haluaa korostaa koirassa kun koiransa tuntee. Toki hirven käyttäytyminen vaikuttaa siihen myös, mutta esim. metsästyksen omainen karkkojen antaminen tulee kyseeseen aina ensisijaisesti ja voimakkaampiin toimiin on syytä turvautua silloin kun on se totaalisen kesy hirvi. Nykysäännöillä ja tulevilla säännöillä voi koiranohjaaja ja tuomarit sopia sen minkä tyyppiset lähöt hirvelle annetaan ja mielestäni yksitäinen karkko ja kiinniotto kertoo enemmän kuin se että karkkoja annettiin kymmenen ja kyllä se pysäyttäminen on tärkeä piirre, mutta se mikä uupuu tästä seurannasta ja joka mielestäni olisi tärkeää olisi karkkojen AIKANA TAPAHTUVAT yhteydenotot. Jotain filunkia koiran itsenäisessä työskentelyssä on silloin jos koiran täytyy käydä isäntää katsomassa kun hirvi karkkoaa vähänkin pidemmälle (poislukien pohjis yms. rodut). Olisi mielenkiintoista saada erittely karkonaikana/ seurannassa tapahtuvasta yo:sta ja haukunaikana tapahtuvasta yo:sta.

Kuitenkin kaikista tärkeintä olisi mielestäni muistaa se että paikallisten seurojen järjestämät kokeet olisivat mahdollisimman houkuttelevia osallistumaan kokeisiin. Ysikymppisten yliarvostaminen ja niiden korostaminen, sekä pikkuykkösten väheksyminen on se syy joka estää monen koiraharrastajan osallistumisen näihin tilaisuuksiin kun se ei kuitenkaan ole mitään monen tosimiehen mielestä. KV -kokeet ja erillaiset mestaruuskilpailut/ turnaukset ovat niitä paikkoja jossa joka koira ja ukko pitää laittaa järjestykseen mutta ei nämä ns. kennelhengessä järjestetyt tapahtumat. Tämä on mielestäni tärkeämpää muistaa kuin se jatkuva kritisointi pistejärjestelmän soveltumattomuudesta jollekin rodulle ja superkoirien/ tulosten ylikorostaminen tavallisissa koetapahtumissa.

Kasvattajat kyllä pystyvät niin nykyisestä kuin uudestakin hakemaan ne tiedot mitä itse arvostaa ja käyttämään näitä apuna jalostuskoirien valinnoissa. Eipä muuta.

J

[Kojamo]

Lueskelin tuossa itärajan ja karppaajan kommentit ja huomasin että olen käsittänyt koko homman ihan väärin. Täytyy tarkistaa omaa näkemystään mutta kertokaapa millä ne harvat hirvet opetetaan kiertämään rinkiä. Ainakin siellä missä metsästän on hirvi ollu jo 15km sitten väärällä puolen jos se juoksoo 20km suoraan. Toki soppiihan se juoksemmaan naapurin puolellahi eipä siinä.. Nyt tämä ikuisuus kiistely saa minun puolesta olla, jokainen juoksuttaa hirvesä mihin asti haluaa.

Marko

En tiedä ringeistä, mutta kyllä nuo hirvet joskus menee tunturia ylös ja alas, että kiertää vaaraan kuin jänekset. Kai mulla sitten on sitten ihan -piip- koirat kun joskus tahtoo hirvet juoksuttaa koiraa sen kymmeniä kilometrejä ennen kuin asettuvat haukkuun odottamaan reikää kylkykeen. Toisinaan ne sitten taas pysyy nätisti kuolemaansa asti vaaranlaidassa.
Kyllä se löysä vetonen, hyvä löytöpaikka haukkuja on tehokas hirven pyynnissä. Mutta kun on vähänkin arempi hirvi alunalkaen niin ei tule sitä löytöhaukkuakaan.

[280581]

Komppaan Juhaa! Nimenomaan koiraa joka OSAA sen karkkohirven pysäyttää ja saa uusintahaukun tulee arvostaa. Kyllä se koira on 5 kilometrin kohdalla jo pysäyttämistaitonsa näyttänyt. Ei ne ylipitkät karkon yksin hirven vika ole, kyllä sillä koirallakin on merkitystä. Juha, sullehan on tulossa näköjään ihan jonoon asti narttuja astutukseen !!!

Oman sosiaaliturvatunnukseni eteen en ole kirjoittanutkaan kirjaimia EJ, kuten mainitsemani uroskoirani papereihin....

[Itäraja]

Lueskelin tuossa itärajan ja karppaajan kommentit ja huomasin että olen käsittänyt koko homman ihan väärin. Täytyy tarkistaa omaa näkemystään mutta kertokaapa millä ne harvat hirvet opetetaan kiertämään rinkiä. Ainakin siellä missä metsästän on hirvi ollu jo 15km sitten väärällä puolen jos se juoksoo 20km suoraan. Toki soppiihan se juoksemmaan naapurin puolellahi eipä siinä.. Nyt tämä ikuisuus kiistely saa minun puolesta olla, jokainen juoksuttaa hirvesä mihin asti haluaa.

Marko

Sehän tässä vähän hankalaa on kun hirvet harvoin osaavat juosta rinkiä. Joskus oma lääni (metsästysalue) riittää pitkäänkin karkkoon, monesti on saanut ilmoittaa naapuriseuroille että olis hirvihaukku jos kiinnostaa. Ja monesti niitä on kiinnostanut!
Minua ei tästä asiasta kiinnosta kiistellä ja kuten sanoin, sääntöuudistuksen en ota tässä kantaa kun ei ole eväitäkään. Mutta arvostan sitkasta seuraajaa ja ennenkaikkea on muistettava, että sitkas seuraaja ja hyvä löytöpaikkahaukkuja eivät ole toisiaan poissulkevia ominaisuuksia. Jos/kun nämä ominaisuudet hyvän haun lisäksi ovat samassa koirassa, sitten voidaan puhua KOIRASTA. Ja ehkä JALOSTUSKOIRASTA.

[Karppaaja]

Nyt Marko nauraa kihertää, vae attä matadori.
Nyt kun teidänkin huusholliin on toivon mukaan tulossa pikkukoiria, teepä pieni testi.
Sano erittäin varovasti seuraavalle pennun kysyjälle, että tämä meidän narttu on sitten sitkas seuraaja, eihän vain haittaa.
Todennäköisesti eivät lyö puhelinta korvaasi.
Jos soittajat ovat etelästä niin pyydä etsimään koira Keltaisesta pörssistä, sielä löytyy passelit pöläyttäjät ja uuden
jalostussuunnan mukaisesti varmaan uudet matadoritkin.

[marko.härkönen]

Minulla on asiat sen verran hyvin että ei tartte ite vastailla noihin pentu kyselyihin vaan koiranomistaja hoitaa ne ihan ite. Se on se nainen joka asuu meillä vaikka ei ole sukua. Mutta totta on että eivät varmaan löisi, luuria korvaan, mutta kuten jo sanoin jokainen saa juoksuttaa hirvensä miten pitkälle haluaa. Ja heristellä nyrkkiä jälkeen oman seuran rajalla että elä tule heti takasin kele...

Marko

[teekoo]

Tuon yltiöpäisen sitkeän seuraamisen mikä johtaa kumminkin haukkuun voi ajatella monin tavoin. Metsästyksen kannalta mies, koira ja ilman tutkaa se on huono yhdistelmä. Lihaa kertyy vähemmän. Entä kun olet ottamassa pentua. Otatko sen vanhemmista mitkä työskentelee vaikka maan ääriin ja lopettaa vasta kun isäntä kutsuu pois tai kunto loppuu, vai otatko pennun niistä mitkä jahdin kannalta sopivan vähävetoisia?

[Karppaaja]

Minkä yksittäisen hirvikoekohdan perusteella olet Marko nykyisten sääntöjen aikaan tehnyt jalostusvalintoja?
Tuskinpa vaan, sen sijaan kokoaisuuden mukaan ja myös rivien välistä lukemalla. Ei se homma siitää muutu uusissakaan säännöissä. Tässä on vängätty seuraamisesta yhtenä arvosteltavana kohtana.
Itseäni tympii koira, joka muutaman kilometrin jälkeen vutkuilee isännän luo. Nimittäin tästäkin on kokemusta ja mustassa sitä taitaa olla aikalailla. Siksi ihmettelen jos jalostusneuvojakaan ei arvosta sitkeää seuraajaa. Edelleen olen sitä mieltä että erityisesti nuorella koiralla seuraaminen on hyvä verien mitta.

[marko.härkönen]

Jos Tommi esittää kysymyksensä minulle niin en arvosta sitä maan napaan seuraamista. Minulle riittää koira jolla käyttövalio vanhemmat ja mieluummin karhukoiran näköinenkin se saa olla ja jos se ois terve ja sellaisesta yhistelmästä jota vois käyttää jatkossakin jalostukseen. Ei mitään ihmeitä mutta kuitenni jottain. Ja jos meinaat että koira joka seuraa hirveä älyttömästi on erittäin riistaverinen niin varmaan on, sitä en kiistä, minä itse en vain tarvii sellaista koiraa mihinkään enkä arvosta juurikaan. Kun jos ne uudet säännöt tehdään siten että seuraaminen on tärkein mittari koiran jalostuskelpoisuuden määrityksessä niin vikaan mennään ja pahasti.

Marko

[teekoo]

En mie tuota yltiöseuraamis hommaa kysymyksenä kenellekään osoittanut. En välttämättä omaan tarhaan sellaista edes haluaisi. Vaikka paritetaan älyttömän sitkeitä koiria, ei niiden jälkeläiset kaikki sellaisia ole. Suurella todennäköisyydellä normi jahtiin soveltuvia kumminkin saattaa tulla. Eräässä hirvikoirarodussa takavuosina nähtiin mitä tapahtuu kun lähes sadan pisteen yhteistyöhalukkaita koiria käytettiin jalostukseen. Mitääntekemättömien osuus alkoi kasvaa.

Uusissa säännöissä minusta kumminkin huomio keskittyy entisiä paremmin hyviin hirven käsittelytaidon omaaviin. Vapaa tutkan käyttö tuo armotta esille koirat mitkä vain haukkuu näkyvillä olevaa hirveä, näille on tyypillistä haukkua hirveä kun se on paikallaan, kävelee tai hetken tulee ääntä vaikka riista juoksee. Uudet säännöt suosivat koiraa mikä osaa pitää hirven aloillaan. Kannattaa vaikka pisteyttää oman koiran töitä vanhoihin koepöytäkirjoihin perustuen ja muistella mitä metässä todella tapahtui.

[pihkatasku]

koira tänään koira huomenna!
Kumpiko on metsästyksen kannalta parempi seuraava vaikko ei seuraava?
Mulla ittellä kaks erimoosta toinen seuraa vaikka maailman tappihin ja toiselle riittää neljä kilometriä. Viimme syksynä tämä maailman tappihin seuraava, lähti hirven kans aamulla ja ehtoolla oli lähtöpaikasta parin kilometrinpääs mihinkä lopetti. Takana usiampi kymmenen kilometriä. Tämä vähä huonompi seuraaja ei kumminkaa jätä jos hirviä on passis tai kolaris vähä raapaasnu. Ei se hirvikää aina 20km suoraa juokse. No ens syksy näyttää millä mennähän. Koe sääntöjä kumminki mulkatahan suuntaan jos toiseen.

[teekoo]

Näistä sitkeämmistä haukkujista seuruemetsästykseen soveltuvina kokeilin viime syksynä uudenlaista jahtitapaa. Vie sen jahtialueelle jo edellisenä iltana pimeään aikaan. Lähtee kotiin kun haukku alkaa. Aamulla käskynjaolla kyselee ukoilta havaintoja mihin mennään. Päästää muut koiramiehet jahtiin haluamilleen alueille ja menee lopun porukan kanssa jo valmiiksi haukussa oleville. Yö aikaan hirvet aika kesyjä ja kestää hyvin haukussa, seuraavana aamuna ne jo suorastaan anoo kuulaa kupeeseen. Helppo mennä haukulle vaikka passirinki ympärillä.

[JoMu]

Minnehän on hävinnyt ne mainokset kuitenkin maamme merkittävistä koirista joissa aina ennen luki että niillä " KESYT HIRVET". Ollaankos menettämässä jotain karhukoiran perusominaisuuksista ??? Ennen oli pääpaino PAIMENTAVASSA hirvenkäsittely taidoissa - nyt gepsin myötä tuntuu olevan tärkeintä pitkät lennätykset ja city maasturit. Onhan se varmaan hienoa esitellä kaverille kepsin näytöllä siinä ilmastoidussa maasturin penkillä miten koira lennättää hirveä naapuripitäjässä. sattuu vielä satamaan ja muutenkin kurja keli ja kun itellä jalassa pienet vaelluskengät. Alkaa vissiin metsästyskulttuuri muuttumaan ihan totaalisesti. pitää olla välineet viimeisen päälle ettei hipiä kastu. Jos sattuu hirvi kääntämään suunnan omille maille niin äkkiä radiolla tieto kavereille minne passiin ja pam!! Koira ei haukkunut sekunttiakaan mutta kova se on !!! kyllä se jahti pitkälti tätä tänä päivänä on, valitettavasti. Jahti porukka tyytyväinen kun taas saatiin hirvi ja noin helpolla kun taas nurin tien viereen. oppiihan ne koirat että eikun hirvelle kyytiä niin kohta pamahtaa. Tämä on hyvin tyypillistä noiden villasukanväristen kohdalla ja itse jotenkin toivon että musta vielä pystyisi erottumaan hyvillä löytöhaukuillaan ja hirvenkäsittelytaidollaan tuosta harmaasta massasta. Toivottavasti nyt uusilla säännöillä ja gepsin myötä nähdään runsaasti tuloksia joissa löytöhaukku 0 pist. Nykyisillähän se lennätys alussa mahdollistaa hyvät pinnat löytöhaukkuun. Muutenkin uudet säännöt painottaa hiukan enempi käsittelytaitoja kuin vanhat.

[Karppaaja]

Karhukoiran ongelma ei ole liiallinen sitkeys seuraamisessa haukusta puhumattakaan. Turhan monella ukolla koira taitaa odotella siellä maasturin luona ennen kuin isäntä edes etupenkille ehtii istahtamaan. Koiran homma on loppujen lopuksi aika yksinkertaista, jos hirvi seisoo se sitä haukku ja jos hirvi liikkuu se sitä seuraa.
Itselle on lukemattomia kertoja käynyt haukulla, että huomaa tuulen puhaltavan niskaan ja sitten sitä mennään.
Koira joka puolen tunnin päästä läähättää isännän jaloissa ja kerjää rapsutuksia, ei ole kummonen.
Itselläni hirvitilanne on usein sen viikonlopun ainut. Hirviä vain on niin harvassa ja ne ovat arkoja.
On eriasia metsästää hirviaitoissa, olipahan koiran väri tai kyvyt mitkä tahansa.
Ja kun näistä aitoista lonitaan vielä ne yhteistyökyvykkäimmät jalostuskoirat niin vot.

[sumu]

Hyvän koiran määritelmässä kannattaa antaa tilaa myös muiden näkemyksille.Hyvä koirahan on henkilö kohtainen kokemus eikä missään säänöissä määritelty Hyvän koiran määritelmähän muodostuu omista arvostuksista sekä pyyntimaastojen koosta ,hirvi kannoista ja maastojen kokonais kuvasta esim:vesistöisyys,rikkonaisuus jne.Valitettavasti tämä unohtuu meiltä ja kaikki pyrkivät jalostamaan juuri saman tyyppisiä koiria.Sen verran edellä käytyyn keskusteluun että liiallista sitkeyttä voi olla mutta liian hyvää hirven käsitteliää ei