Mitä mieltä

[Tuutikki]

Sitä paitsi Kva arvoon pitäisi olla että koira hallitsee vesityöskentelyn eli koiran pitäisi uida vähintään 10 metrin ojan yli. Vähän sama kuin ruotsalainen jälkikoe, jonka voisi suorittaa varsinaisen haukkukokeen ulkopuolella.

No kyllä tuo minusta tarkoittaa että uimataito haluttaisiin ehdottomaksi. Totta että tottelemattomuutta ja yhteistyökyvyttömyyttä ei pidä sotkea riistaintoon. Kiväärikisoissa pisteiden tulee alkaa 9:llä, nuo ominaisuudet jos puuttuu ei niihin ole oikein mahdollisuuksiakaan. En ole tehnyt tilastoja, takapuolituntumalta näyttää mustavalkeat olevan juuri noiden ansioiden ansiosta usein kokeiden kärjessä vaikka eivät kauhean monilukuisesti olisi edustettuna. Voi kuulostaa hassulta, mutta kokeissa tuomaroidessa monen asian summana hyvä karhukoira tuntuu tehokkaammalta pyyntipeliltä kuin esim. hyvä jämy.

Ymmärtääkseni jälkikoettakaan ei nimenomaan tehdä ruotsissa hirvikokeen yhteydessä vaan se tehdään erillisenä kokeena ennen Kva arvon saantia. Eli miten olisi vesistö työskentelyn taipumuskoe. Siitä vaan sääntöjä rustaamaan . Nostaisi varmasti koiran arvoa. Karhun pyynnissähän uimataito on hyvin tärkeä ominaisuus vesistö rikkailla alueilla.

Yleisesti kun pelkästään tuota ylisitkeyttä ihannoidaan ja kehutaan miten hirvet taas koiran edessä naapuripitäjään meni ja koira reippaasti perässä 30km. voi käydä kohtalokkaaksi itse kokeitakin ajatellen. Koemaastojen saanti tulee vaikeutumaan kun hirvet vähenee ja seurat pelkää koirien ajavan vähäisetkin hirvet pois omilta mailtaan.

[Marko L]

Ykkösen vaatimuksena pitäisi TA olla vähintään 240, matkat täynnä ja oikea AT otettuna! Rami tuossa aikaisemmin totesi, jos TA on alee 180 ja matkat vajaat, niin ei muuta ku virhepisteet käyttöön

[Heikki_k]

Ykkösen vaatimuksena pitäisi TA olla vähintään 240, matkat täynnä ja oikea AT otettuna! Rami tuossa aikaisemmin totesi, jos TA on alee 180 ja matkat vajaat, niin ei muuta ku virhepisteet käyttöön

Puhut vähän mutta asiaa!!Olen täysin samaa mieltä asiasta. Sääntökirjassa pitäisi olla pykälä, että juuri vaikkapa TA 240min olisi vedenjakajana, sen alle menevistä työskentelyistä ei ykköstä voisi kirjoittaa. 4 tuntia kun on kuitenkin niin lyhyt aika, että kaikille valtaroduille sen pitäisi olla arkipäivää, ja minun mielestäni koiraa ei oikein voi kutsua käyttövalioksi, jos se ei sitä aikaa edes työmaalla pysy. Tietysti se työskentelyaika tulee koostua haukusta/hirven seuraamisesta, gps aikana on helppo todeta, että onko koira hirvityössä vai nuohoaako omiaan.

[Tuutikki]

Näinhän se lähtee kun koira aloittaa haun, eli haku, löytö, löytöhaukku ja siitä at ja PAM -> suolistus -> nylky ja riippumaan. Noinhan se ihanteellisesti menee hyvällä koiralla. Jos karkaa niin se on jo pahempi juttu ja jos naapuri seuran passit ampuu niin se on vielä pahempi juttu

Samalla lailla sinne ykkösen vaatimukseksi voidaan laittaa se 20metriä leveän joen ylittäminen uimalla ja kytkentä tunnin sisään erän päättymisestä, niin sekin harvoisi sitä ykkösen porukkaa vielä kummasti.

[marko.härkönen]

Ykkösen vaatimuksena pitäisi TA olla vähintään 240, matkat täynnä ja oikea AT otettuna! Rami tuossa aikaisemmin totesi, jos TA on alee 180 ja matkat vajaat, niin ei muuta ku virhepisteet käyttöön

Miksi ihmeessä pitää olla jokin matka vaatimus, minä en sitten ymmärrä millään. Jos tilanne olisi esim.niin että, koira haukkuu enämpi kuin 240min ja ottaa vaikka 3-5 kertaa karkon kiinni, ja jokaisesta karkosta kiinteä uusintahaukku. Niin minun mielestäni se on paljon enempi koiralle ansioiksi, että se tapahtuu alle 4km kuin yli. Eli jos olisikin niin että karkkojen lukumäärä olisi ratkaiseva eikä km määrä niin tässä ois etes jotain järkeä. Minä kun en vieläkään käsitä mikä autuus se aukijaa kun se koiranrenttonen juoksuttaa sitä hirveä pitkin kyliä.
Kertokaapa viisaammat eikö se ois soma ampua se hirvi siihen paikalleen. Enkä suinkaan vieläkään tarkoita sitä että koiran tarvitsee sahata isännän ja hirven väliä. Tarkoitan vain että jalostuksessa, kokeissa ja kilpailuissa tulisi suosia niitä jotka ottaa sen karkon kiinni muutaman sadan metrin matkalla eikä tuijjottaa niitä kilometrejä kuin -piip- raamattua. Mutta tottakai työskentely ajan tulee olla mieluummin 300min kuin alle.

Marko

[Heikki_k]

Näinhän se lähtee kun koira aloittaa haun, eli haku, löytö, löytöhaukku ja siitä at ja PAM -> suolistus -> nylky ja riippumaan. Noinhan se ihanteellisesti menee hyvällä koiralla. Jos karkaa niin se on jo pahempi juttu ja jos naapuri seuran passit ampuu niin se on vielä pahempi juttu

Samalla lailla sinne ykkösen vaatimukseksi voidaan laittaa se 20metriä leveän joen ylittäminen uimalla ja kytkentä tunnin sisään erän päättymisestä, niin sekin harvoisi sitä ykkösen porukkaa vielä kummasti.

Näinhän se menee nimenomaan METSÄSTYKSESSÄ, itsekin suurimman osan hirvistä ampunut juuri löytöhaukkuun, yleensä saa haukkua tunnin pari ennen kuin suunnitellaan edes haukulle menoa, kun ei ole mikään kiire ampumiseen, ehtii rauhassa kahvitella koetilanteessa taas pyritään katsomaan ne kaikki koiran kyvyt, MYÖS kyky seurata pakenevaa hirveä, kun se vartavasten liikkeelle laitetaan..vai onko tuutikilla niin hyvät koirat, että niiden haukusta ei hirveä saa liikkeelle kepillä kylkeen heittämälläkään? Hyvällä löydöllä ja hyvällä löytöhaukullahan niitä pisteitä kuitenkin eniten saa ja itsekin arvostan hyvää haukkutyöskentelijää, mutta tarvittaessa koiran pitää myös seurata hirveä, eikä heittää heti pyyhettä kehään kun hirvi lähtee liikkeelle. Syksyllä olin tuomarina/oppaana kokeissa ja tälle maastolleni arvonnassa tuli itälaika, ilmeisesti aika tunnettukin sellainen, tämä laikamies kertoili lähes samanlaisia mielipiteitä jalostustavoitteista kuin mitä itsellänikin on, eli sitkeys pysyä työmaalla, kun sitä kuulema tahtoo osalta laikoista puuttua. Ja samalla lailla se hirvi karkkoja otti tämän itälaikan edessä kuin karhukoiran tai jämptin Hyvä koira oli kyllä kyseessä, ei jättänyt erää kesken.. Taitaa olla, että Tuutikki on onnistunut jalostamaan laikoihin sellaisen oman superlinjan, jotka pitelee hirven kuin hirven niinkuin liekassa olisivat, kellään muulla en ole moisia koiria kuullut olevan minkään rotuisina

[joni]

Tuossa koehommassa itse ainakin suurimmaksi epäkohdaksi näen hyvin eritasoisen tuomarityöskentelyn ainakin niiltäosin kun karkkoja ja at:tä otetaan ja annetaan. Osa saa aina hirven karkkoamaan reippaastikin ja toiset saa hirven pysymään rauhallisena. Samoin liikuntakyky ja maastokelpoisuus tuntuvat olevan enemmän katoava kuin kasvava ominaisuus.

Kyllä nuo koirat mitkä pitkiä karkkoja 1,5-3km kiinni ottavat ovat muutenkin itsenäisempiä työskentelijöitä joten itseä se ainakin kiinnostaa. Väitän että hutiosumia pennuissa alkaisi tapahtumaan enemmän jos painotus lisääntyisi pelkän löytöhaukun osalta. Tuolla kokeissa on jo nyt paljon sellaisia koiria jotka työstävät löytöhaukkua hamaan tappiin mutta muutaman siirtymän jälkeen meno loppuu. Ja erittäin tervetullutta on tuo hakuominaisuuden mukaan tulo ettei pelkkää kelloa poissaololle seurata.

J

[Marko L]

Näinhän se lähtee kun koira aloittaa haun, eli haku, löytö, löytöhaukku ja siitä at ja PAM -> suolistus -> nylky ja riippumaan. Noinhan se ihanteellisesti menee hyvällä koiralla. Jos karkaa niin se on jo pahempi juttu ja jos naapuri seuran passit ampuu niin se on vielä pahempi juttu

Samalla lailla sinne ykkösen vaatimukseksi voidaan laittaa se 20metriä leveän joen ylittäminen uimalla ja kytkentä tunnin sisään erän päättymisestä, niin sekin harvoisi sitä ykkösen porukkaa vielä kummasti.

Eiköhän pyynti ja koetapahtumat oo erikseen Koeta nyt saada se oma koira pysymään täysierä hirvillä ja rupea sitten asiantuntijaksi sääntö-asioissa

[Falco]

Miksi sä Tuutikki täällä Karjalankarhukoira palstalla kirjoitat joka hetki Eihän sulla ole edes karhukoiraa vai onko Eikös olisi luontevaa että kirjoittelisit siellä Laika forumissa!


Tiina

[marko.härkönen]

Mitäpä mieltä olette jos ei niinkään katsottaisi niin orjallisesti niitä karkkomatkoja vaan mieluummin niiden kappale lukua. Tällöin koira A saisi sen esimerkiksi 4 karkkoa kiinni sanotaan vaikka 2km matkalla jokainen karkko päättyisi kiinteään haukkuun. Koira B saisi myös 4 karkkoa kiinni mutta sanotaan vaikka 6-8km matkalla. Sanokaapa kumpi onkaan parempi. Tämä siksi että väitän on olemassa koiria joiden karkot tahtoo jäädä lyhyemmiksi kuin toisten. Eikä tätä voi sattumalla selittää kun syksystä ja hirvestä toiseen käy pääsääntöisesti näin. Toki on poikkeus tapauksiakin. Eikö tätä ominaisuutta pitäisi olla suosimassa???

Marko

[Tuutikki]

Mitäpä mieltä olette jos ei niinkään katsottaisi niin orjallisesti niitä karkkomatkoja vaan mieluummin niiden kappale lukua. Tällöin koira A saisi sen esimerkiksi 4 karkkoa kiinni sanotaan vaikka 2km matkalla jokainen karkko päättyisi kiinteään haukkuun. Koira B saisi myös 4 karkkoa kiinni mutta sanotaan vaikka 6-8km matkalla. Sanokaapa kumpi onkaan parempi. Tämä siksi että väitän on olemassa koiria joiden karkot tahtoo jäädä lyhyemmiksi kuin toisten. Eikä tätä voi sattumalla selittää kun syksystä ja hirvestä toiseen käy pääsääntöisesti näin. Toki on poikkeus tapauksiakin. Eikö tätä ominaisuutta pitäisi olla suosimassa???

Marko

Se jo taannoin laittamani kokeen esimerkki koira on juuri tuollainen Markon mainitsema paitsi että tottelevaisuudessa toivomista

A/08:00 B/08:42 C/42 D/1.2 E/0.8 F/103 G/0.0 H/295 I/261
J/34 K/97 L/300 M/3.5 N/4 O/2.1 P/0.7 Q/4 R/4
S/90 T/0 U/0 V/13:42 W/0 X/1 Y/3 Z/00:00 ?/1+1

Pisteet (10.0, 5.0, 7.0, 9.0, 10.0, 8.0, 7.0, 10.0, 10.0, 10.0, 10.0, 4.0, 4.0) - ( 0.0, 0.0, 0.0, 0.0, 0.0)

[hannutii]

Mitäpä mieltä olette jos ei niinkään katsottaisi niin orjallisesti niitä karkkomatkoja vaan mieluummin niiden kappale lukua. Tällöin koira A saisi sen esimerkiksi 4 karkkoa kiinni sanotaan vaikka 2km matkalla jokainen karkko päättyisi kiinteään haukkuun. Koira B saisi myös 4 karkkoa kiinni mutta sanotaan vaikka 6-8km matkalla. Sanokaapa kumpi onkaan parempi. Tämä siksi että väitän on olemassa koiria joiden karkot tahtoo jäädä lyhyemmiksi kuin toisten. Eikä tätä voi sattumalla selittää kun syksystä ja hirvestä toiseen käy pääsääntöisesti näin. Toki on poikkeus tapauksiakin. Eikö tätä ominaisuutta pitäisi olla suosimassa???

Marko

Tässä on vaan se huono puoli, että myös sesset saa nuita pikkukarkkoja kiinni. Kyllähän pikku rapsulla saa tehtyä vaikka 10kpl 1-300m pikkukarkkoa, mutta sitten vasta testataan koiran sitkeys pysäyttää hirvi kun hirvet pukataan juoksuun (esim. sillon kun pitää kerätä kokeessa matkat täyteen, tai pyörivä tuuli metillä antaa hajut hirvelle). Tämän takia matkat täytyy olla ehottomasti mukana.

[marko.härkönen]

Joopa joo, en tarkoita puolustella niitä vajaa vetoisia sessejä jotka heittää leikin kesken. Vaan tarkoitan että ylleensä jos koe päivänä annetaan puolikymmentä karkkoa tahtoo niistä joku olla hieman pidempi, ja hyvä niin, ei koira saa kesken heittää. Mutta tarkoitukseni oli kysellä mielipiteitä siitä että mielestäni koiraa jolla on kyky saada se karkko nopeasti kiinni ei arvosteta sen ominaisuuden vuoksi. Vaan nyky trendin mukaan pitää päästä hattu kallellaan sinne kuuluisaan Esson baariin kehumaan jämy miesten kanssa kenen sesse se pisimälle juoksi Kun mielestäni koira joka saa karkot kiinni nopeasti, saa siitä helposti lähestyttävän kiinteän uusintahaukun olisi jo sinnepäin. Mustilla vaan tahtoo joskus käydä noin että siinä haukkujen välisessä siirtymässä ei aina tartte sitä TDI:tä. Joskus sen jaksaa kävelläkkin

Marko

[mustankoiranmies]

-Hyvä pysäyttäjä saa uusintahaukun nopeammin kuin huono se on aika selkeä juttu, kuuluu mielestäni karhukoiran ominaisuuksiin
-Pääsääntöisesti jos ei koe-erän aikana saa karkkoja 4 km kysymys on siitä ettei koiraa ole riittävästi testattu, joko ryhmän laiskuus tai koiranohjaaja kieltää kun tietää ettei koira seuraa riittävästi!
-Mielestäni on kysymys siitä että TARVITTAESSA riistaverinen koira seuraa pakenevaa hirveä riittävästi, itse en tee mitään sellaisella koiralla joka ei pysty seuraamaan pakenevaa hirveä 4 km
-Sama koira aivan oikeasti pystyy sekä haukkumaan hirveä paikallaan, seuraamaan sitä ja saamaan uusintahaukun tarvittaessa vaikka mistä ennemmin tai myöhemmin jos se on riittävän riistaverinen,
ei kaikki hirvet ole kennelhirviä ja tähän pystyy myös karjalankarhukoira (ei siihen j:ä tarvi)

[teekoo]

Arvokas ominaisuus mikä harvalla koiralla löytyy on tuo pysäyttäminen. Valtaosa koirista haukkuvia hirvikoiria, ei pysäyttäviä hirvikoiria. Ensin mainitut haukkuu aina kun hirvi näkyy, ihan sama seisoiko, käveli vai juoksiko hirvi. Hiljenee kun hirvi häviää näkyvistä.

Uusissa säännöissä ilmeisesti painotetaan enemmän juuri hirven käsittelytaitoa. Kohdat haukkutyöskentelyn laatu ja pysäyttäminen. Niissä kumminkin sen verran tulkinnan varaa että ei uskalla sanoa minkälaisiksi niiden tulkinta menee.

Kokeiltavina olevia ominaisuuksia tulee jotenkin voida mitata. Miten hyvä pysäyttäjä näyttää kykynsä seurata karkkoa. Jokin minimi matka on hyvä olla olemassa.