Karhukoiran jalostus

[Pentti Koskelo]

Pääsin illalla käymään Hirvenhaukut ottelun koe paikalla ja siellä syntyi keskustelua ymmärrettävistä syistä myös koiran jalostuksesta,kuten arvata saattaa.Vasta nyt tajuan mitä tarkoittaa,kun eräs pitkänlinjan karhukoiran kasvattaja sanoi minulle ainakin 20 vuotta sitten,että koirien jalostaminen lähtee ruohonjuuri tasolta.Se tarkoittaa sitä,niinkuin eräs kova koiramies illalla totesi,että jokaisella karhukoiran omistajalla pitää olla kotona tai läheisyydessä kaivettuna sulanmaan aikana yhtä monta monttua kuin on nuoria koiria tarhassa kasvamassa.Ja miksi näin,koska loppu syksystä usein todetaan että ei tuosta meidän ihanasta tessusta tulekaan hirvikoiraa,niin monttu on jo valmiina.On se paljon töisevämpi ruveta rautakangella sitä hautaa koputtelemaan.Olen itse samaa mieltä,kuin asiantuntijat tuolla koepaikalla,että suurin virhe on panna pelaamaton koira kiertämään suomea,myydä ,lahjoittaa tai antaa takuupentuna koira meemään.Siinä koiramies tekee niin suuren virheen ja karhunpalveluksen kuin yleensä näissä hommissa koiramies voi tehdä.Kyllä kokenut koiramies näkee koiran ollessa siinä toisella vuodella,että tuleeko koirasta pelikoiraa vai ei.Ei pelaamatonta koiraa kannattane antaa edes seurakoiraksi.Sattuu pelosta haukkumaan pian varttitunnin kun hirvet menee liian läheltä pihaa.Tulee liian suuri kiusaus tettää pennut vaikka kasvattaja on ajatellut toisin.Yksi hyvä konsti on,minkä kasvattajien kannattaa panna merkille.Kun pennut ovat lähteneet maailmalle ja koirien lähestyessä vuoden ikää,joka puolelta niistä pennuista kun rupeaa kuulumaa niitä hyviä uutisia,niinsilloin ollaan tekemisessä hyvän yhdistelmän eli jalostusyhdistelmän kanssa.Jos vastaavasti joka suunnalta rupeeaa kuulumaan huonoja uutisia,saa olla tytyväinen,että oli se hyvä kun tuo monttu oli jo valmiina,Näin se valitettavasti tahtoo välillä mennä namä jalostus asiat...

[nikr]

Eikö sen tessun voi antaa jollekki kuitenni jos sillä joku jotain tekee, tarpeet on erilaisia johtuen pyyntialueista ynnämuista seikoista, antaa koiran ilmaiseksi mutta paperit jää itelle, käyttöoikeus vain annetaan, jos taasen koira alkaa oikein huipusti pelaan voi käyttäjä yrittää ostaa papereita hyvillä perusteluilla ja kovalla rahalla, jalostuskoira ja käyttökoira on niin paljo eri assia.

[kyösti pöysti]

Pääsin illalla käymään Hirvenhaukut ottelun koe paikalla ja siellä syntyi keskustelua ymmärrettävistä syistä myös koiran jalostuksesta,kuten arvata saattaa.Vasta nyt tajuan mitä tarkoittaa,kun eräs pitkänlinjan karhukoiran kasvattaja sanoi minulle ainakin 20 vuotta sitten,että koirien jalostaminen lähtee ruohonjuuri tasolta.Se tarkoittaa sitä,niinkuin eräs kova koiramies illalla totesi,että jokaisella karhukoiran omistajalla pitää olla kotona tai läheisyydessä kaivettuna sulanmaan aikana yhtä monta monttua kuin on nuoria koiria tarhassa kasvamassa.Ja miksi näin,koska loppu syksystä usein todetaan että ei tuosta meidän ihanasta tessusta tulekaan hirvikoiraa,niin monttu on jo valmiina.On se paljon töisevämpi ruveta rautakangella sitä hautaa koputtelemaan.Olen itse samaa mieltä,kuin asiantuntijat tuolla koepaikalla,että suurin virhe on panna pelaamaton koira kiertämään suomea,myydä ,lahjoittaa tai antaa takuupentuna koira meemään.Siinä koiramies tekee niin suuren virheen ja karhunpalveluksen kuin yleensä näissä hommissa koiramies voi tehdä.Kyllä kokenut koiramies näkee koiran ollessa siinä toisella vuodella,että tuleeko koirasta pelikoiraa vai ei.Ei pelaamatonta koiraa kannattane antaa edes seurakoiraksi.Sattuu pelosta haukkumaan pian varttitunnin kun hirvet menee liian läheltä pihaa.Tulee liian suuri kiusaus tettää pennut vaikka kasvattaja on ajatellut toisin.Yksi hyvä konsti on,minkä kasvattajien kannattaa panna merkille.Kun pennut ovat lähteneet maailmalle ja koirien lähestyessä vuoden ikää,joka puolelta niistä pennuista kun rupeaa kuulumaa niitä hyviä uutisia,niinsilloin ollaan tekemisessä hyvän yhdistelmän eli jalostusyhdistelmän kanssa.Jos vastaavasti joka suunnalta rupeeaa kuulumaan huonoja uutisia,saa olla tytyväinen,että oli se hyvä kun tuo monttu oli jo valmiina,Näin se valitettavasti tahtoo välillä mennä namä jalostus asiat...

Nykysten talavien aikana ei maiden jäätyminen ole ongelma, paremminki kangasmailla kivisyys.Tammikuussakin kun katsoo suojaisen rahikkoisen paikan jossa on jonkin verran lunta niin varmasti lapio pystyy maahan,( kokemusta on).Valamiiksi kaivetussa montussa voi olla ongelmana kaivuumaiden jäätyminen.

[Susi81]

Eikö montun kaivua parempi vaihtoehto ois tulevaisuudessa Kasvattajien suunnitella toiminta varmempia yhdistelmiä.. Mikä on porukan mielestä jalostusnartun toiminta vaatimukset? Aikasemmin on kuulutettu VOI 1 perään.MUTTA Onko puheet ja teot yhteydessä?

[Havuinen]

Kyllähän vastuu jalostuksesta on kasvattajilla. Heistä vielä eniten sellaisilla, jotka tuottavat paljon pentuja. Itsekritiikkiä pitää olla, mutta siinä vaiheessa eniten, kun yhdistelmää suunnitellaan. Karhukoirillahan on aivan hyvä tilanne. Käyttövalionarttuja on, samoin -uroksia. Kun sukutauluissa on mahdollisimman paljon valioita, on todennäköisintä saada hakkuva jälkeläinen aikaiseksi. Se vain, että luontohan on oikukas ja järjestelee yllätyksiä: pelaamattomia jälkeläisiä syntyy huippukoirillekin ja toisin päin. Tässä jalostusmenetelmässä on riskinä se, että geenipohja kaventuu. Eli väliin olisi kai hyvä tuupata kaikenlaisia yhdistelmiä ja jalostaa sukutaustoiltaan erinomaisia, mutta omilta saavutuksiltaan mitättömämpiä narttuja. Tämä pitäisi sallia vain pienkasvattajille.
Jo syntyneiden jälkeläisten likvidointi vaikuttaa julmalta. Sairaat ja luonnevikaiset olisi karsittava hyvissä ajoin, mutta metsässä pelaamattoman kanssa pitää vain pärjätä ja ymmärtää olla käyttämättä sitä jalostukseen. Se on aivan helppoa, kun eurot eivät ole kasvatustyön päämotiivina. Edellä mainittu rekisteripapereiden "panttaaminen" on minustakin oikein hyvä konsti estää ei-toivottua jalostamista, jos antaa koiran vaikkapa seurakoiraksi.

[Pentti Koskelo]

En usko ,että yksikään kasvattaja säästyy montun kaivamiselta.En ainakaan minä,vaikkakin se on vastenmielistä puuhaa.Sekin on mielestäni parempi vaihtoehto,kuin panna kiertoon,vaikkakin onkait se tämäkin jonkinlaista luonnon kiertokulkua.Uskoisin että jokainen rehellinen kasvattaja joutuu jossakin vaiheessa myöntämään,että nyt meni mönkään.Silti ei pidä lannistua.Jatkossa se vain vaatii enempi perehtymistä asiaan ja koirien taustoihin.Eteenpäin sano mummo lumessa vai miten se oli.

[rija]

Eiköhän tänäpäivänä kierrätetä jo tarpeeksi nuita jätteitä. minun mielipiteeni on että pelaamattomat ja jatkuasti sairastavat laitettas sinne isänmaan syövereihin pitkässä juoksussa paras vaihtoehto. eihän pentuja tehä pantatuilla papereilla vaan sillä koiralla kaikki ei perusta papereista ja seon meidän pennun jalostuksesta/myynnistä jokainen parperiton pentu pois.

[Susi81]

Joo ei minunkaan mielestä kannata elättää pitkä aikas sairaita. Ja näytä luusto sairaita. Joilla se häirihtee pää työtään..MUTTA miten olette kasvattajat toimineet näitten ilmi tulon jälkeen tuleeko automaattisesti takuu pentu? Jos pelaamaton koira, onko se automaattisesti isännän vika.. Pentuhan on aina huippu kasvattajalta lähtiessä..

[Jyry-Sisu]

Johan pomppas!

"Ei pelaamatonta koiraa kannattane antaa edes seurakoiraksi."
Kuinka monelle "asiantuntijalle" on juolahtanut mieleen, että koiran toimimattomuus saattaisi johtua ongelmista "asiantuntijan" omien korvien välissä?! Ja koiraa sitten rangaistaan... Kovin monella tuntuu nykyään olevan karhukoira ja selkeästi on soitellen sotaan lähdetty. Dollarit ja kaadot vain kiiltelevät silmissä.

Olen kyllä siinä samaa mieltä, että ulkotarhassa pennusta saakka pidetty, lemmikkinä huonostikäyttäytyvä ja liian villi koira, ei sovellu kiertoon ja armeliaampaa on päästää se pois kuin hakattavaksi idiooteille, jotka eivät koiraa osaa kouluttaa ja luulevat, että väkivalta on se seuraava keino kun sana ei enää riitä. Toisaalta, koiran seuraavan sijoituspaikankin voisi vähän huolellisemmin valita. Myöskin, jos koiraa on pidetty hyvin, eikä se ole hyvistä yrityksistä huolimatta hyvä metsästyskoira, koiran voi kastroida/steriloida ja antaa sitten lemmikiksi. KKK on kuitenkin pelkästään kaverinakin valioluokkaa. Suomalaiseen mielenlaatuun sopiva: uskollinen, nöyrä ja hyvä koira.

Onneksi olen alkanut tutustua paremmin joihinkin (MVA & KVA) karhukoirien omistajiin ja he ovatkin olleet fiksua porukkaa ja kanssani samoilla linjoilla. Voi paremmalla mielellä jatkaa valitsemallaan tiellä. Lisäksi pisteet nimimerkeille "nikr" ja "Havuinen" kun yrittävät vähän tappointoja rauhoitella järkevämmillä kommenteilla.