Karhukoiran koe kehitys

Tämän otsikon alla keskustellaan karjalankarhukoiriin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

Re: Karhukoiran koe kehitys

Viesti Kirjoittaja eskoh » 26 Tammi 2018, 15:14

kummisetä kirjoitti:oliko esko tassu millainen koira,kun jätti noin kovaa jälkeä.mm.donna joka taas jätti kovaa jälkeä.
Olen joskus vuosia sitte kertonut jollakin palstalla, Tassun ensikosketuksen hirvelle joka oli muistaakseni keskisuomessa
Multialla, haukun alettua löytö jäi pikalleen ensimmäisen karkon jälkeen siirtyi viaraalle pyyntialueelle ja kuulumattomiin.
Siihen aikaan ei ollut nykypäivän seuranta laitteita, joten koiruus jäi yöksi metsään, palasi seuraavana päivänä irtilaskupaikalle.
Olisi ollut sitä kaivattua KVA. ainesta.
Tassun emällä 96.00. pisteellä narttujen mestaruus, emän emä myös kuningatar kisaan aikoinaa osallistunut, oli nuoruutensa
Maurin häkissä viimeist vuotensa, kuului allekirjoittaneen ruokakuppikuntaan.
Esko Halme

hannutii
Viestit: 599
Liittynyt: 08 Tammi 2007, 13:59
Paikkakunta: Ylikiiminki

Re: Karhukoiran koe kehitys

Viesti Kirjoittaja hannutii » 26 Tammi 2018, 17:54

Nyt on miehillä hyvät raatit. Tämmösiä lisää, näitä ymäärtää nuorempikin sälli kun ei tarvi rivien välistä lukea. :thumbsup:
Hannu Tiirola
Kuva

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: Karhukoiran koe kehitys

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 26 Tammi 2018, 20:32

Tositapaus kasvatusuran alkuajoilta.Ja tämä sattuu olemaan vielä totta. Köyhistä oloista ollaan aikonaan lähetty maailmalle. Pikkunen oli mökki ja ikkunat metänpuolella. Satametriä perinnöksi sain etumatkaa ja veli sai 80 metriä. Ei hääviä ollut koiratkaan silloin vielä. Eka narttu haukku tunnin pari ja seuraili muutaman kilometrin. Ajattelin astuttaa sen hyvällä uroksella ja kokeilla josko niistä tulisi parempia. Emän velipoika oli kuitenkin haukkunut ja emän emällä useita haukkuvia narttuja samasta pentueesta. Sitten keksin hyvän konstin ,kun en oiken siitosurosta vuosikirjaa lukemalla löytynyt enkä ketään jalostusneuvojakaan tuntetunut tein itse oman ratkaisun. Oli perjantai ilta ja velipoika oli lähtenyt viikonlopuksi reissuun. K&MVA SÄKä oli velipojalla tarhassa niin ajattelin että käyn haistattamassa entä onko oikea aika.14 vuorokausi oli menossa. Lupaa astuttamiseen en voinut kysyä kun veli oli matkoilla. Haistatin ja oikea aika oli .Jäivät onnettomat kiinni. Kävin pyhä iltana varulta parsimassa. Viiden viikon päästä tunnustin kun rupesi maha koiralla kasvavaan. Pennut sitten syntyivät ja siitä tuli mulle ensimmäinen oikea peli ja pyytökoira. SF40563/94 narttu FIN KVA USVANNIITYN MILLI. Jälestä päin kun sukutaulua kahtoo ei yhtää tarte ihmetellä miksi se onnistu. Ensiksi se vaikuttaa eniten kun käy ilman uroksen omistajan lupaa astuttamassa ja toiseksi Säkä osoittautu karhuahaukkuvana uroksena periyttäjä koiraksi. Sitten Säkä on Rapsun emän sisko eli vahingossa linjattiin huippu periyttäjiin. Kannatta katsoa suku taulu niin näette mitä tarkoitan. Eikös se sananlaskukin sano että vahingosta viisastuu. :lol: :lol: :thumbsup: :thumbsup: Muutama sukupolvi mentiin sitten eteenpäin vähän niinku tuurilla. Tuurillahan. ne valtamerilaivatkin seilaa.

Vastaa Viestiin