Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Aloitetaan lonkkien tarkastelu KoiraNetin lonkkakuvauslausuntojen jakaumalla 1995-2017:
Käytännössä lonkat eivät yli kahdenkymmenen vuoden aikana kehittyneet mihinkään suuntaan kovin merkittävästi. A- ja B-lonkan osuus on noin 60% lausunnoista, C:n hieman yli 30% ja D-lonkan osuus noin 5-7%. D-lonkan osuus on hieman laskemaan päin mutta kuten sanoin ei merkittävästi.
Tällä hetkellä PEVISA sallii D-lonkkaisen koiran jalostuskäytön, mutta pitkään D-lonkkaiset koirat olivat kokonaan FI-rekisteröinnin ulkopuolella ja käytännössä jopa C-lonkkaisten koirien jalostuskäyttö oli harvinaista. Tästä huolimatta A- ja B-lonkan osuus ei ole muuttunut - miksi? Onko C-lonkkalausunto karhukoiran rotutyypillinen, rakenteeseen sitoutunut ominaisuus jota ei tulisikaan rinnastaan muiden rotujen C-lausuntoon?
2013 PEVISA muuttui edellisen kerran ja voidaan jopa sanoa, radikaalisti edellisestä. D-lonkkaiset koirat otettiin taas jalostuksen piiriin ja lonkkaa alettiin katsoa KoiraNetin tarjoaman BLUP-indeksin kautta vuosikausia käytetyn kirjaimiin tuijottamisen sijaan. FI-rekisteröinnin raja-arvoksi asetettiin vanhempien yhteenlasketuksi indeksiksi 190 ja jalostussuositus vaati 200.
Pentujen rekisteröintimäärät lähtivät samaan aikaan nousuun 2010-luvun alun aallonpohjasta ja vuosina 2013-2016 onkin rekisteröity 2621 pentua(563, 631, 671, 756).
Yhdistelmien vanhempien yhteenlaskettujen lonkkaindeksien keskiarvot ovat olleet seuraavanlaisia:
2014: 210,62
2015: 212,17
2016: 212,85
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on ollut keskimäärin 105-106 lonkkaindeksit.
Mitä tuo 105-106 indeksi sitten on kirjaimina?
2000-luvulla syntyneillä koirilla lausunnot ovat välillä AA-CC. D-lausunnon saaneita koiria ei yllä indeksilukuun 105 tai parempi.
AA: 6,3%
AB: 10,9%
BB: 76,9%
BC: 4,5%
CC: 1,4%
AA-BB: 94,1%
BC-CC: 5,9%
Näistä luvuista voidaan päätellä, että vaikka C- (ja D-)lausunnon saaneita otetaan perustellusti jalostuskäyttöön, kasvattajat huomioivat lonkat parituksissa ja keskiarvot kohoavat siten hyvälle tasolle vuodesta toiseen. Vielä on liian aikaista arvioida, kuinka nopeasti lonkkatilanne lähtee kehittymään parempaan mutta näiden lukujen valossa ainakaan huonompaan suuntaan ei olla menossa.
D-lonkkaisia koiria on vuoden 2013 jälkeen käytetty jalostukseen 11 kpl. Näistä kahdeksan on narttuja ja kolme on uroksia. Nartuista seitsemän on palkittu kokeissa ja näistä viisi on käyttövalioita. Ehdotonta rodun kärkeä käyttöominaisuuksiltaan siis. Uroksista kaksi on palkittu kokeessa. Yhteensä pentueita on 16 kpl ja jälkeläisiä 99 kpl tai 3,8% 2013-2016 rekisteröidyistä pennuista(yhden D-lonkkaisen nartun pennut 5 kpl on rekisteröity 2017, muut 2013-2016). Vaikka jopa Vuolasvirta-palkitut kasvattavat manasivat rodun terveydentilan romahtamista edellisen PEVISA-muutoksen jälkeen niin muutaman vuoden "kokeilujakson" perusteella voidaan todeta ettei D-lonkkaisista koirista tulevien pentujen pieni määrä riitä keikuttamaan venettä. Ja kun huomioidaan, että käyttöominaisuuksiltaan kyseiset koirat ovat reilusti rodun keskiarvon yläpuolella niin lopputulos on varmasti positiivinen.
Näillä perusteilla totean, että PEVISA-muutos, jossa sallittaisiin yksi pentue FI-rekisteriin tarkastetun kumppanin kanssa ilman kuvausta, on perusteltu. Pelottelut rodun lonkkatilanteen heikkenemisestä muutoksen jälkeen eivät perustu kriittistä tarkistelua kestäviin väitteisiin.
Käytännössä lonkat eivät yli kahdenkymmenen vuoden aikana kehittyneet mihinkään suuntaan kovin merkittävästi. A- ja B-lonkan osuus on noin 60% lausunnoista, C:n hieman yli 30% ja D-lonkan osuus noin 5-7%. D-lonkan osuus on hieman laskemaan päin mutta kuten sanoin ei merkittävästi.
Tällä hetkellä PEVISA sallii D-lonkkaisen koiran jalostuskäytön, mutta pitkään D-lonkkaiset koirat olivat kokonaan FI-rekisteröinnin ulkopuolella ja käytännössä jopa C-lonkkaisten koirien jalostuskäyttö oli harvinaista. Tästä huolimatta A- ja B-lonkan osuus ei ole muuttunut - miksi? Onko C-lonkkalausunto karhukoiran rotutyypillinen, rakenteeseen sitoutunut ominaisuus jota ei tulisikaan rinnastaan muiden rotujen C-lausuntoon?
2013 PEVISA muuttui edellisen kerran ja voidaan jopa sanoa, radikaalisti edellisestä. D-lonkkaiset koirat otettiin taas jalostuksen piiriin ja lonkkaa alettiin katsoa KoiraNetin tarjoaman BLUP-indeksin kautta vuosikausia käytetyn kirjaimiin tuijottamisen sijaan. FI-rekisteröinnin raja-arvoksi asetettiin vanhempien yhteenlasketuksi indeksiksi 190 ja jalostussuositus vaati 200.
Pentujen rekisteröintimäärät lähtivät samaan aikaan nousuun 2010-luvun alun aallonpohjasta ja vuosina 2013-2016 onkin rekisteröity 2621 pentua(563, 631, 671, 756).
Yhdistelmien vanhempien yhteenlaskettujen lonkkaindeksien keskiarvot ovat olleet seuraavanlaisia:
2014: 210,62
2015: 212,17
2016: 212,85
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhemmilla on ollut keskimäärin 105-106 lonkkaindeksit.
Mitä tuo 105-106 indeksi sitten on kirjaimina?
2000-luvulla syntyneillä koirilla lausunnot ovat välillä AA-CC. D-lausunnon saaneita koiria ei yllä indeksilukuun 105 tai parempi.
AA: 6,3%
AB: 10,9%
BB: 76,9%
BC: 4,5%
CC: 1,4%
AA-BB: 94,1%
BC-CC: 5,9%
Näistä luvuista voidaan päätellä, että vaikka C- (ja D-)lausunnon saaneita otetaan perustellusti jalostuskäyttöön, kasvattajat huomioivat lonkat parituksissa ja keskiarvot kohoavat siten hyvälle tasolle vuodesta toiseen. Vielä on liian aikaista arvioida, kuinka nopeasti lonkkatilanne lähtee kehittymään parempaan mutta näiden lukujen valossa ainakaan huonompaan suuntaan ei olla menossa.
D-lonkkaisia koiria on vuoden 2013 jälkeen käytetty jalostukseen 11 kpl. Näistä kahdeksan on narttuja ja kolme on uroksia. Nartuista seitsemän on palkittu kokeissa ja näistä viisi on käyttövalioita. Ehdotonta rodun kärkeä käyttöominaisuuksiltaan siis. Uroksista kaksi on palkittu kokeessa. Yhteensä pentueita on 16 kpl ja jälkeläisiä 99 kpl tai 3,8% 2013-2016 rekisteröidyistä pennuista(yhden D-lonkkaisen nartun pennut 5 kpl on rekisteröity 2017, muut 2013-2016). Vaikka jopa Vuolasvirta-palkitut kasvattavat manasivat rodun terveydentilan romahtamista edellisen PEVISA-muutoksen jälkeen niin muutaman vuoden "kokeilujakson" perusteella voidaan todeta ettei D-lonkkaisista koirista tulevien pentujen pieni määrä riitä keikuttamaan venettä. Ja kun huomioidaan, että käyttöominaisuuksiltaan kyseiset koirat ovat reilusti rodun keskiarvon yläpuolella niin lopputulos on varmasti positiivinen.
Näillä perusteilla totean, että PEVISA-muutos, jossa sallittaisiin yksi pentue FI-rekisteriin tarkastetun kumppanin kanssa ilman kuvausta, on perusteltu. Pelottelut rodun lonkkatilanteen heikkenemisestä muutoksen jälkeen eivät perustu kriittistä tarkistelua kestäviin väitteisiin.
Verne Tervaharju
-
- Viestit: 27
- Liittynyt: 03 Kesä 2010, 20:43
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Kaksi kysymystä, joihin saadut vastaukset olisivat tärkeää faktaa pevisan löysentämistä puntaroitaessa:
- Minkä verran täyden koiran iän eläneistä C-lonkkaisista koirista on ollut sellaisia, joilla lonkkavika on vaikuttanut metsästyskäyttöön niiden käyttöiän aikana?
- Minkä verran aikuisiällä katarakta-diagnoosin saaneista koirista on ollut sellaisia, joilla näkökyvyn huononeminen on vaikuttanut metsästyskäyttöön niiden käyttöiän aikana?
Tässä olisi tiedon keräämisen ja asiallisen keskustelun paikka.
- Minkä verran täyden koiran iän eläneistä C-lonkkaisista koirista on ollut sellaisia, joilla lonkkavika on vaikuttanut metsästyskäyttöön niiden käyttöiän aikana?
- Minkä verran aikuisiällä katarakta-diagnoosin saaneista koirista on ollut sellaisia, joilla näkökyvyn huononeminen on vaikuttanut metsästyskäyttöön niiden käyttöiän aikana?
Tässä olisi tiedon keräämisen ja asiallisen keskustelun paikka.
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Pidetään tämä ketju lonkkien ympärillä. Silmätarkastuksista tulee oma vastaava keskustelunavaus, mutta sen julkaisu menee toukokuulle. Hyvää kannattaa odottaa
Verne Tervaharju
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
C lonkkasis en ole huomannu mitään vaivaa vielä 10vuotiaaksi mennes, nuoresta kuitenki annettu kovasti mettää.
Pasi Ahola
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
13 vuotiaalla c lonkkaisella vielä metsästin , tosin alkoi jo vauhti hiipuun, sitkaus ei. tein sen kans pitkiä metsäreissuja jopa 11päivää ja niistä koira irti 9,nä päivänä. ei ollut mikään löysä koira. koskaan en huomannut, että lonkat jotenki vaivais.
Arto Kulju
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Tuossa kaverilla on C/D lonkkanen On nyt 15v.Tulos aikoinaan lannisti kaverin sen takia ei käytetty näyttelyissä eikä kokeissa.Vaikka koira on ollut parhaimmillaan täydenpäivän työstäjä.Vielä 13v ammutiin useita hirviä.Nyt on saanut jäädä viettämään eläkepäiviä.Tänäki päivänä hyppää maasta kopinkatolle ekä lonkat ole koskaan vaivannu.On ollut kovassa metsästyskäytössä koko ikäsä niin hirvelle ja pohjoisessa karhunpyynnissä. Itellä tuossa C lonkkanen narttu jolla ikää nyt 12v eikä silläkään nämä lonkat ole vaivannut koskaan ja sitkin on pyynnissä käytetty tosi paljon
Jarmo Helander
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Saman tyyppisiä kokemuksia kuin edellisillä kirjoittajilla jos koirat pääsivät yli kymmenen vuotiaana karkuun niin ominluvin metsään ja hirville ettei ne c lonkat ilmeisesti paljon vaivanneet.Varmaankin on toisen laisia kokemuksia kerran asia on tärkeäksi koettu , olisi hyvä kuulla niistäkin.
Sauli Ojatalo
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Broidilla D-lonkkanen narttu, lonkat ei vaivanneet. Lopetus noin 12v.
Eipä sitä juuri pyynnillä rasitettu, mutta koivet kesti vaan ei pumppu.
Eipä sitä juuri pyynnillä rasitettu, mutta koivet kesti vaan ei pumppu.
Simo Sova
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Appiukko on harrastanut rotua yli 50v. Totesi ettei ole vielä nähnyt karhukoiraa, jota lonkat vaivaisivat.
Juha Leppänen, Ruokolahti
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Pikainen silmäily tilastoihin D ja E lonkkaiset koirat, kuolin syy. Aika harvalla tutkitulla koiralla oli kuolinsyy luusto-ongelmat. Yleensä lopetus jo penikkana.
Usiampi koira joilla elämän polku oli kestänyt yli kymmenen vuotta.
Usiampi koira joilla elämän polku oli kestänyt yli kymmenen vuotta.
Simo Sova
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Aika harvassa ovat lonkkien takia lopetetut koirat. Kaksi olen saanut tietooni kun on olen tätä koittanut kysellä.
Juuso Tahkola
-
- Viestit: 982
- Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Meinaako palstalaiset että pevisaa pitäisi lonkkien osalta höllentää. Siinähän käy kuin omaan housuun p-askantaisi. Niin oli käynyt jo ehtoopuolella olleelle mummolle. Kysyy lääkäriltä että mitä pitäisi tehä kun tarpeella pitäisi käyvä joka aamu seitsemältä. Sehän on hyvä että vatsa pelaa säännöllisesti sanoo lääkäri, mutta herään vasta kahdeksalta sanoo mummo.
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että ainakin omalla D-lonkkaisella koiralla alkoivat lonkat kyllä vaivata, kun ikää tuli riittävästi. Pitkä elämä 13,5-vuotiaaksi tuli lonkista huolimatta, mutta silti väittäisin, että ainakin kyseisellä koiralla lonkat vaivasivat.
Anni Asikainen
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Omakohtasesti vastasin lähinnä tuohon Tuomon kysymykseen.Mutta olen kyllä tuon uuden pevisan kannalla josta tässä on ollut kysymys.Se ei vie tätä rotua terveyden kustannuksella ojata allikkoon vaikka tuon yhden pentueen teetää.Verne kirjoitti tuolla ylempänä kyllä aika tyjentävästi.pentti koskelo kirjoitti:Meinaako palstalaiset että pevisaa pitäisi lonkkien osalta höllentää. Siinähän käy kuin omaan housuun p-askantaisi. Niin oli käynyt jo ehtoopuolella olleelle mummolle. Kysyy lääkäriltä että mitä pitäisi tehä kun tarpeella pitäisi käyvä joka aamu seitsemältä. Sehän on hyvä että vatsa pelaa säännöllisesti sanoo lääkäri, mutta herään vasta kahdeksalta sanoo mummo.
Jarmo Helander
-
- Viestit: 27
- Liittynyt: 03 Kesä 2010, 20:43
Re: Faktaa PEVISA-löysennyksen tueksi: LONKAT
Annin kanssa samaa mieltä D-lonkkaisista. Kokemusta on muiden puheista ja muutaman D-lonkkaisen taivalta sivusta seuratessa: niillä perän pettäminen (ilmeisesti nivelrikko) on todennäköinen vaiva, joka lopettaa koiran metsästyskäytön ennen aikojaan. Joskus hyvinkin nuorena, joskus on menty kymmenvuotiaaksikin täyttä vauhtia, sitten alkaa perä laahata.
Mutta mistä niitä D-lonkkia sitten tulee? Selasin parin viime vuoden tulokset ja katsoin yhdistelmät jotka ovat tuottaneet D-lonkkia. Yleisin taitaa olla kahden B-lonkkaisen paritus, paritushetkellä molempien vanhempien lonkkaindeksi on sadan yläpuolella. Eli tavanomaisin paritus tässä rodussa.
Ylipäätään D-lonkkaisten koirien vanhempien lonkkataustat jakautuvatkin kuin bingopallosta nosteltuna. No, kahdesta A-lonkkaisesta koirasta en löytänyt D-lonkkia syntyneen, mutta on varmaan olemassa sellainenkin.
Mutta mistä niitä D-lonkkia sitten tulee? Selasin parin viime vuoden tulokset ja katsoin yhdistelmät jotka ovat tuottaneet D-lonkkia. Yleisin taitaa olla kahden B-lonkkaisen paritus, paritushetkellä molempien vanhempien lonkkaindeksi on sadan yläpuolella. Eli tavanomaisin paritus tässä rodussa.
Ylipäätään D-lonkkaisten koirien vanhempien lonkkataustat jakautuvatkin kuin bingopallosta nosteltuna. No, kahdesta A-lonkkaisesta koirasta en löytänyt D-lonkkia syntyneen, mutta on varmaan olemassa sellainenkin.