PEVISAAN muutoksia?

[BlägBoi]

Jatkoa edelliseen kirjoitukseeni. Suuri vaara, jos tällaista rajua, nopeaa hajoittamista tehdään karhukoirapopulaatiossa ja haetaan sinne isoilla sukukertoimilla erilaisia koiria, mitkä eivät olleet niin sanotusti jalostusneuvonnan suosiossa vuosia takanapäin, niin on suuri vaara, että jos joku menee pieleen, niin siitä tehdään se suurin syyllinen mahdollisesti tulevaan tilanteeseenkin. Jos taas tänäpäivänä se on antanut laajenemista ja mahdollisuutta, muttei anna mahdollisuutta jokaisen koiran kautta tulevaisuutta yhdistelmien kautta, koska hajoitus on ollut monessa tapauksessa niinkin raju. Olisi omasta mielestäni kumminkin parempi edetä pienin askelin eikä loikin.
BlägBoi

[pentti koskelo]

Jalostusneuvonta voisi vasta missä mennään.Tuleeko vääjämättä eteen se että rotuun joudutaan ottamaan vierasta verta.? Jos on niin mistä?

[280581]

Henkilökohtaisesti uskon että tällä hetkellä ollaan kestävällä tasolla, eli että geenejä ei hukata nopeammin kuin mitä luonto korjaa. Rotukirjan aukomiseen tai risteytyksiin täytyisi olla painavat perusteet. Myöskään en pidä ajatuksesta että voitaisiin toimia jotenkin huolettomasti, kun on olemassa "katumuspillerinä" edellä mainittuja temppuja.

[Sisukas]

Jalostusneuvonta voisi vasta missä mennään.Tuleeko vääjämättä eteen se että rotuun joudutaan ottamaan vierasta verta.? Jos on niin mistä?

Sukutaulujen ja nykyisen tietämyksen mukaan tämän kokoinen populaatio tulisi vääjämättä tuon valinnan eteen. Pitääkö sukutaulut kuitenkaan paikkaansa aivan täysin? Asian seuraamiseen on luotu useita mittareita esim. lisääntymisen seuraaminen, terveystilastot. Lopulta tuollaisten asioiden kehittyminen määrittää tarpeen uuden veren ottamiselle. Tällä hetkellä meillä on luontaisesti helposti lisääntyvä ja terve rotu, joten akuuttia tarvetta ei ole.

Kuten Jalostuspäivillä sanoin, tuollainen sekoittelu täytyisi tehdä todella harkitusti ja vasta painavin perustein. Olisi hyvä muistaa rodunjalostuksen pohjimmaiset perusteet, miksi ylipäätään vaalimme puhdasrotuisuutta sekarotuisuuden sijaan? Sehän on ennustettavuuden takia. Joku innokas jämttiharrastaja jo vihjailee ruotsinrytkän sekoittamista karhukoiraan. Vaikka samoilla hirvikoesäännöillä kilpaillaankin, kuka pystyy varmaksi sanomaan, saneleeko eri rotujen käyttöominaisuuksia samat geenit? Laminaattilattia saadaan näyttämään yhtä lailla puulta kuin parketti tai lankkulattiakin. Jollekin on sama uudessa talossa kummalla tassunsa,kuhan näyttää puulta

[Sisukas]

Jatketaan kun lähti viesti ennen aikojaan...

Noissa lattioissa on kuitenkin eronsa, niinkuin roduissakin. Rotuja risteyttämällä tai sotkemalla voidaan hyvän tarkoituksen mukana saada jotain huonoakin. Suljettu populaatio on myös suoja ei toivotuille ominaisuuksille, jota rodussa ei ole. Halutaanko me karhukoiralle jämttien myötä vaikka suurempaa riskiä saada vatsalaukunkiertymä? Toki tiukoilla seurannoilla noihin päästäisiin kiinni ja kulo saataisiin rajattua. Näin teoriassa, jos kaikki koiranomistajat ja kasvattajat olisivat rehellisiä. Ja ovathan he? Joskus johonkin asiaan uskotaan liian sokeasti ja unohdetaan tosiasiat.

On asioita puolesta ja vastaan rotujen sekoittamiselle. Jos tuollaiseen turvaudutaan, asiaa pitäisi valmistella mielellään useampi koirasukupolvi. Terveyshistoriaa pitkältä ajalta, luonteen testausta, käyttöominaisuuksia paljon syvemmin kuin hirvikoesäännöillä mitattuna. Karhukoira on jalostuksen seurauksena kehittynyt tiettyyn pisteeseen, rodulle ominaisilla tavoilla. Saavutetuista ominaisuuksista kannattaa pitää kiinni.

[Katja]

Kuten Johanneskin totesi niin mitä luultavammin nykyisen tiedon valossa se tilanne tulee vastaan ennenpitkää. Ei välttämättä heti, mutta tulevaisuudessa. Ja tosiaan jos tähän joudutaan turvautumaan eikö se ole parempi tehdä hyvin suunnitellusti ja pitemmän ajan operaationa pikkuhiljaa, kuin räjäyttämällä kokonaisuus ja miettimällä sitten mitä tuli tehtyä ja menetettyä... Miten käy metsästysseuralle joka ei halua ottaa uusia jäseniä, omanporukan ulkopuolelta? Tulee ennen pitkään pullonkaula vastaan...

Jos kuvitellaan että 80-90 luvulla olisi karjalankarhukoira ja VE-laika yhdistetty yhdeksi roduksi kuten myöhemmin tehtiin Suomenpystykorvalle. Mitä meillä olisi nyt? Luultavasti meillä olisi Karhukoira joka näyttäisi aikalailla samalta kuin tänäkin päivänä, ehkä koon suhteen hajontaa saattaisi olla enemmän, veikkaisin tummia silmiä olisi enemmän, mutta myös jonkun verran enemmän värivirheitä vaikka VE-laikoissakin riistanväriset ovat nykyään aika harvinaisia. Käyttöominaisuuksissa hajontaa olisi varmaan jonkin verran enemmän lähinnä sen kiinnostuksen kohteen suhteen eli ns. enempi kaikenviljankoiria, ei pelkästään hirvelle. Käyttöominaisuuksista hirvelle on vaikea sanoa paljonko oltaisiin jäljessä tätä päivää? Ehkä hieman, mutta uskoisin että siltikkin terävin kärki olisi siellä missä nytkin, eli huipulla muihinkin rotuihin vertailussa.
Sukutauluissa valtaosa esivanhemmista olisi mitä luultavammin kuitenkin karhukoiria, ja ne vaikuttavimmat koirat olisi edelleen samoja karhukoiria kuin nykyäänkin, sukutauluissa ripaus ve-laikaa. Eli ulkoisesti ja käyttöominaisuuksiltaan uskoisin että oltaisiin silti aikalähellä rodun nykytilaa. Luultavasti monikaan ei koiransa sukutaulusta tietäisi sanoa keiden taustalla on laikoja, (kasvattajat varmaan muistasi)

Mutta mitä sisältäisi karhukoiran perimä? Missä mentäisiin terveyden suhteen? Nämä ovat isoja kysymysmerkkejä ainakin minulle. Rodun geneettinen monimuotoisuus olisi suurempi kuin tänä päivänä mutta kuinka kauan eteenpäin se vielä kantaisi? Jos näin olis käynyt että rodut yhdistetty, olisiko toisaalta tehty iso virhe ja ikään kuin hukkaan heitetty tuo Juhan mainitsema katumupilleri? Toisaaltavoitaisiin mennä vain syvemmälle Venäjälle uutta verta hakemaan, huolehtimatta siitä mitä koirien taustalla on karhukoiria / VE-laikoja.

Kenties on hyvä asia että rodut ovat säilyneet ominaan ja järkevämpää hakea ennemmin apuja tulevaisuudessa nimeenomaan niiden harkkittujen ja hyvin suunniteltujen, terveysongelmat huomioivien roturisteytyksien kautta, pikkuhiljaa ja tarvittaessa. EI OLE MISSÄÄN NIMESSÄ ENSIMMAISENÄ TOTEUTUS LISTALLA MUTTA MIELESTÄNI KESKUSTELUA AIHEESTA ON HYVÄ KÄYDÄ JO NYTKIN.

Vielä muistuttaisin kaikkia siitä miten hieno suomalainen koirarotu on myös suomenajokoira. Eikä mielestäni vähennä sen arvostusta ja rodun vaalimista tieto siitä kuinka rotu on luotu. Samoin lapinporokoira ja suomenlapinkoira molemmissa otetaan edelleenkin rotuun tyypin täyttäviä "piskejä" pohjanperukoilta eikä ollenkään vähennä rotujen arvoa, päinvastoin nämä rotuunotetut monesti täyttävät alkuperäisen käyttötarkoituksensa jopa paremmin kuin kirjakoirat, sama varmaan pohjiksilla ja suomenpystykorvakin on yhdistetty karjalaissuomalaisen laikan kanssa, eikä käsittääkseni paljoa siinä ole hävitty. Näin ollen en todellakaan näkisi tätä rotukirjojen avaamis/ roturisteytys keskusteluakaan millään lailla 80 vuotiasta karjalankarhukoiraa ja rodun historiaa väheksyvänä tai häpäisevänä vaan nimenomaan arvokkaana keskusteluna tulevaisuutta varten, että joskus rodunharrastajat voisivat juhlia vaikka rodun 100 ja 150 vuotistaipaleita.

JA kysymykseen mistä? Se lienee niitä asioita mitä lie hyvä pohtia ajankanssa...

[tkokko]

Risteytyssuunnitelma ja -hanke kannattaa tehdä hyvissä ajoin etukynteen kuin jälkikäteen, sillä silloin se on tuloksiltaan kaikkein kustannustehokkainta, oli mittarit mitkä tahansa. Pakottavissa tilanteissa on erittäin suuri epäonnistumisen riski.

Nykyisin karsinta voidaan tehdä niin, ettei käytetä kkk päkelpoja takaisinjalostukseen, vaan siirrettäköön ne vaikka pohjanpystykorvarotuun, sillä se tarvitsee vakaampaa ja kehittyneempää psyyksettä. Rodun jalostusta voidaan tehdä ulkopuolella rotukirjan, mutta sellainen menetelmä tarvitsee luottamusta ja selkeän sopimuksen Kennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan kanssa. Silloin kysymyksessä on rotuun otto.

Karhukoiranomistajien kohdalla tilanne on vastaava kuin suomenpystykorvien omistajien eli ei uskalleta tehdä aloitetta ja käyttää hyväksi venäjän spk koiria niiden ulkomuodollisiin ominaisuuksiin perustuen. Karhukoira on niin alkukantainen rotu, että se kestää erinomaisesti risteytykset ja mahdollisesti muutamat väritykseltään alkuaikoijen Peten tai syrjäänipystykorvan kaltaiset.

Tässä yhteydessä totean että, jos joku kasvattaja pistää risteytyshankeen-seurantaohjelman sidosryhmän keskuudessa pystyyn, niin rotujärjestö ei sitä kykene estämään. Joten parempi lienee toteuttaa hanke yhteistyönä, jolloin siitä saadaan kaikkein parhaiten kokemukset ja hyöty haltuun tulevisuuden kenneltyötä varten.
Asiassa ei ole mitään menetettävää, paremminkin kelpoinen mahdollisuus.

Pystykorvaharrastamisen pioneerina olen mukana t.

[pentti koskelo]

Norjan harmaan risteyttämisestä on hyviä kokemuksia karhukoiran kanssa käyttöpuolta ajatellen.Eräs tuttava kokeillut vahinko astutuksen kautta. Se vain että sieltä tulee sitä värivikaa vielä useamman polven jälkeen.Sieltä voi saada myös sen tappijalkageenin ja rasvapatit kaupanpäälle.Kyllä minä ainakin tähyäisin itärajan taakse jos jossakin vaiheessa rotuun ottoja joudutaan tekemään.Toivottavasti siihen ei tarvitse mennä.Minkä ohjeen jalostusneuvonta antaa pentueita suunnitteleville mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota eniten tässä vaiheessa,että rotuunotolta vältyttäisiin???

[Katja]

Vielä keltanokkana jalostustuspuolella uskoisin että parhaiten tähän voidaan vaikuttaa hyväksymällä yleisesti erilaisia paritusyhdistelmiä, ts. annettaisiin jokaiselle kasvattajalle työrauha valitsemallaan tiellä vaikkei 1.prioriteetistä oltaisikaan samaa mieltä. Lisäksi avainasemmassa ovat minusta nämä kovien varhaiskypsien narttujen omistajat, minkälaisia yhdistelmiä he uskaltavat ja haluavat kokeilla ja toteuttaa, kuinka kova luotto on siihen omaan toimivaan linjaan että uskalletaan ottaa urosvalinnassa papereiden valossa tai jopa todellisuudessakin riskiä sen huippu toimivuuden suhteen?

[teekoo]

Minulla on ollut kaksi VE laippaa. Halusin kk:n näköisen kaiken riistan koiran. En näe yhtäkään järkevää perustetta noiden rotujen risteyttämisestä. Kukaan ei tarvi riistainnotonta huonoluonteista ruumiiltaan tervettä karhukoiraa.

[teekoo]

Se mitä pevisan nykysäännöillä on jo saavutettu ja mitä sillä tulla vielä saamaan hyviä asioita rotuun, on nopeasti menetetty jos sääntöjä höllennetään. Tulokset ja haitat näkyvät vasta useiden sukupolvien jälkeen. Haitat on työläs kitkeä pois. Tässäkin voorumissa monet pitkän linjan kasvattajat ovat asiasta puhuneet, pikavoittoja jakaa poliisi ja veikkaus. Ne ei kuulu koirien jalostukseen.

Perimän laaajentaminen vaikeaa, menetetään huonolla tuurilla käyttöominaisuuksia vähäksi aikaa kun toisaalta saadaan rodun säilymiseen pelimerkkejä.

Kk on suur riistan metsästykseen käytettävä rotu. Sekaan syntyy yksilöitä jo ihan evoluution ansiosta millä pää ei kestä alkuperäistä käyttöä, mutta johonkin muuhun jahtiin loistavia koiria. Mitä tapahtuu kun näitä alkuperäiseen käyttöön soveltumattomia tuodaan mukaan jalostukseen? Ulkonäköä on helppo jalostaa, korvien väliä todella vaikea. Ilmentääkö esim. herasilmäisyys jotain muuta vikaa, voisiko näistä löytyä joitain yksilöitä geenipohjaa laajentamaan.

[Musta13]

Hetkinen hyvät herrat.

Oletteko aivan tosissanne esityksenne kanssa että rupeaisimme jalostamaan rinnalle uutta kkk rotua. Vahinkoastumiset on ihan eri asia eikä näille koskaan tule sallia pentue rekisteröintiä olipa koira kuinka hyvä tahansa, eikä näitä tule koskaan vapauttaa jalostukseen.

Karjalan karhukoira täyttää tänä vuonna 80 vuotta, se ei ole kuin nykyisen miehen ikä. Mielestäni meillä ei ole mitään hätää rodun katoamiseen kapealinjaisuuden jalostamisessa.

Ensimmäiset karhukoirat rekisteröitiin kennelliiton rekisteriin n. 70 vuotta sitten. Mikäli halutaan että toimivuus ja kanta säilyy arvokkaana rotunamme meidän tulee rajata - antaa minimivaatimus sukusiitosprosentille. Onko tänä päivän sukusiitos % oikea mielipiteenimukaan ei ole. Että linja laajenisi sen tulisi olla 2,25% . Kun katsotaan hivenen taaksepäin rekisteröityjen pentujen sukusiitosprosentti oli v. 2003 6,65%, vuonna 2004 6,30% ja 2008 4,99%, 2009 4,72% ja 2010 4,49% rekisteröidyistä pennuista. Tämän taulukon varjolla olemme oikeilla jäljillä, siis suunta on oikea ja laskevana sukusiitos asteena. Saman vuosikymmenen aikana meillä on jalostukseen tullut erinomaisia ja toimivia suurriistakoiria.

Toisena hyvänä vaihtoehtona olisi se geeni pankki. Munasolut ja siittiöt talteen vuonna 2016.

Mennäkseni vielä tuohon alkutekstiin. Käykää päättäjä lukaisemassa mitä tapahtui vuonna 1946 jolloin karhukoira luotiin ja rekisteröitiin. Päästäksemme nykysaavutuksen, kertaamme historiaa ja haetaan elementit historiasta.

[Musta13]

lisäys… meillä on spj tietokannan mukaan rekisteröityjä karjalankarhukoiria 40098 koiraa. Olisikko n. 55% %(22053) koiraa hengissä (huom! arvio). Minusta olisi hyvinkin tärkeää että kaikki ne karhukoirat jotka eivät ole elävien kirjoissa tulisi omistajien oikean tilastojen laatimiseksi ilmoittaa koiransa omakoirajärjestelmän kautta kuolleeksi. Kun puhutaan kokonaiskuvasta on hyvin tärkeää että lähtökohdat myös numeraalisesti ovat oikein.

Johannes, pystynee kertomaan paljonko meillä on tällä hetkellä uroksia ja narttuja rekisterissä elävien kirjoissa.

[tkokko]

Minulla on olemassa ehdotus, että rakennetaan karhukoiralle genomin kromosomi Xy -uroslinjoista ja Xx - emälinjoista sukupuut tietokannat exceliin. Tietokantaan lisätään tarpeellisia tietoja es. yleisterveydestä ja käyttöominaisuuksia. Tämä siksi, jotta saadaan realistinen kuva koirakannan nykytilasta

Oheisena esimerkki: Olen rakentanut sukupuun ja terveystietokannan pohjanpystykorvien suomen kannan kromosomi Xy -koiraslinjoista. Minulla on olemassa ehdotus sen hyödyntämisestä jalostusneuvonnassa ja geenivaraohjelmassa. http://viljakoiran.nettisivu.org/wp-con ... at-N22.jpg

Toinen esimerkki eri ppk narttulinjojen seurantaan: http://viljakoiran.nettisivu.org/wp-con ... -ppk-n.jpg
Kuten tässä huomataan Koiranet antaa roiman yliarvion tilanteesta

Muistelen Xy -karhukoiralinjoja olevan sen yhdeksän kipaletta, jossa Usvan Humu ja Usvan Karski edustaa yli 70% kaikista urooista.

[Musta13]

Tilasto puhuu pystykorvat. onko pelkästään kkk. Lisäksi 2013 tilasto sekä 2014 uupuu. Osaatko kertoa miksi?