TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Tämän otsikon alla keskustellaan karjalankarhukoiriin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja eskoh » 12 Helmi 2016, 14:34

Nyt kun näyttää joutoaikaa olevan, eripuolilla pitkää SUOMENNIEMEÄ eikö olisi aika
muistella vähän menneitäkin, onhan meneillään oikein juhlavuosikin?.

Kaivelkaahan muistiinpanojanne ja esityksiä eetteriin.
Esko Halme

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 16 Helmi 2016, 18:49

Kuten tuolla jo moderointikeskustelussa on kerrottu niin vastataan sinne missä keskustelu on käyty.

Tästä poistettu lainaus ja kommentti joka oli toisesta ketjusta.
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 16 Helmi 2016, 19:30

Naapurin ukolta,(kova metsämies) oi kysytty että mikä oli tiukin ja jännittävin paikka silloin sodassa? "Se oli se kun olin vartiossa ja metso söi siinä puun latvassa niin ei pystynyt ampumaan"

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 16 Helmi 2016, 23:03

BlägBoi kirjoitti:Kuten tuolla jo moderointikeskustelussa on kerrottu niin vastataan sinne missä keskustelu on käyty.

Tästä poistettu lainaus ja kommentti joka oli toisesta ketjusta.
On se vaan hyvä, kun on noita tarkkoja kavereita tarvittaessa. Ymmärsin tämän TOP-10:n että tänne saa pistää jalostuksesta ja menneistä karhukoirista. Aina nämä jutut on jostakin lainattu, jos ei kennelliiton tietokannasta niin jostakin muusta. Ja jos tosiaan joku pystyy kahden pentueen kautta saamaan enemmän käyttövalioita ja tuloksen haukkuneita koiria kuin toinen mahdollisesti 15 vuoden aikana useammasta pentueesta, niin ei pitäisi olla niin lapsellinen kuin vuosikas karhu, joka kiipeää puuhun ja tulee sinne ammutuksi. Toimisi niinkuin isompi kokeneempi karhu, joka on yhteistyökykyinen ja katsoo tulevaisuuteen. Tulevaisuus on yhtä tärkeä kuin tieto menneisyydestäkin. Ja jos käyttää PP:tä ja BB:tä, niin tulevaisuus näyttää, pystyvätkö nämä koirat pelastamaan jonkun kennelin tulevaisuutta. :thumbsup: :thumbsup: :D :D
Terveisin BlägBoi
PS: Mitä teet sellaisella karhukoiralla, joka kulkee isännän takana eikä ole valmis uhraamaan itseään isännän puolesta vaikeassa tilanteessa, kuten kohdatessaan karhun.
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

tikka55
Viestit: 150
Liittynyt: 30 Syys 2015, 18:35
Paikkakunta: Eno

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja tikka55 » 16 Helmi 2016, 23:12

Pikkusen epäilyttää pystyneekö nuo koiruuvet pelastaan enää kennelin tulevaisuutta saati sitte isäntääsä...? :D :D
Kalevi Sallanne

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 17 Helmi 2016, 16:23

Ennen vanhaan täällä Lounais-Suomessakin kiertelivät kaikenmoiset rihkamakauppiaat ja luutakauppiaat ja kalakauppiaat pitkin kyliä ja taloja, mutta vielä 1998 vuonna 13.12. siellä kierteli vielä pentukauppias napapiirin eteläpuolelta. Oli tullut Uuraisille tekemään pentukauppaa. Tapasin ostajan, joka kertoi tällaisesta kauppiaasta. Ja kuinka ollakaan minullakin oli yksi astutuspentu kotona vapaana, uros, sellainen karhukoira. Jätin kaverille puhelinnumeron, jos ei sattuisi sen kulkukauppiaan myymät pennut olemaan mieluisia, niin voisi tulla sinne Lounais-Suomeen katsomaan josko sieltä löytyisi. Kuinka ollakaan kaveri ilmestyi alkuviikolla ja osti tuplahinnalla karhukoiranpennun, mihin mieltyi. Kun kysyin, miksei kauppoja tullut Uuraisissa, hän vain sanoi, että olivat niin aran tuntuisia, ettei hän sellaisia halunnut, koska oli karjalankarhukoiraa ostamassa. Tämä oli sinä vuonna, kun James voitti kisat. Taitaa olla ihan sama, jos kulkee pulkalla tai pakettiautolla, niin lopputulos on sama.
:D :D :D :D
BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 17 Helmi 2016, 16:43

Sen verran ylilyönti, että vuosi oli 1997. :D
BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja eskoh » 17 Helmi 2016, 17:52

Onkohan jollakin aivot takkalassa vai käsittääkö asian tahallaan väärin, eikai tänne
kukaan / kenenkään tarvii omia ylilyöntejään ilmoittaa.
Esko Halme

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 18 Helmi 2016, 20:30

Muisteluja edelleen vuosien varrelta.
Joskus vuosia taaksepäin olin Vohon alueella haukuttamassa karhua tällä ensimmäisellä karhukoirallani BB:llä. Se haukkui pitkän päivän Korouoman länsipuolella, mutta ei ollut itsellä tilaisuutta kaatoon, koska karhu valui Korouoman alueelle valtion maille, mihin ei ollut kaatolupaa. Itselläni oli vain Posion yhteismetsän lupa, koska olen osakkaana siinä. Haukku jatkui useita tunteja. Kuvittelin olevani yksin alueella, mutta en ollutkaan, mikä myöhemmin selvisi. Muutaman kilometrin päässä oli mökki, jonka omistaja oli Pohjanmaalta, muistaakseni Mustonen sukunimeltään. Tuli kuin vahingossa tiedoksi itselleni puskaradion kautta Pohjanmaalta toiselta karhukoiran omistajalta, jolla on myös ollut näitä BB-koiria. Kun ilta tuli, soittelin BB:n luokseni ja palasin sen jälkeen tontilleni Lammivaarantien varteen. Rupesi pohjoisen reissu olemaan paketissa. Palasin Laitilaan.
Sen jälkeen vajaa viikko ja tuli soitto Posiolta, että muutamaa päivää aikaisemmin oli Jumiskossa lintumies haavoittanut karhua, kolme-neljä päivää aikaisemmin. Se oli tullut hänen lintukoiransa perässä melkein syliin ja hän oli ampunut sitä. Oli osunut muistaakseni takareiden sisäosaan, tullut haavakoksi. Jumiskossa oleva jahtipäällikkö oli kuulut BB:n karhutyöskentelystä puskaradiosta yhteismetsän metsänhoitajan kautta. Läksin Laitilasta pyynnöstä, että voisitko tulla tarkistamaan, josko karhu olisi Jumiskon alueella edelleen. Ajoin noin tuhat kilometriä takaisin Posiolle viikon sisällä, ja siinä oli aikaa ihmetellä ajellessani sinne, että missä ne paikalliset karhunhaukkujat ovat, kun minulle soitettiin. Mutta kun sinne maastoon menin ja siellä maastoa haravoin, niin löytyi sieltä talvipesä poronluineen, päiväpesäalue, missä karhu oli majaillut, muttei ollut kotona. Siellä kairassa samoillessani BB:n kanssa yhtäkkiä ilmestyi jonkun paikallisen koira kku, ja ei muuta kuin BB:n kimppuun niin, että katajapuskat tärisivät. BB tarjosi ensin kylkeään kuten karhukoiran kuuluukin, että mitäs tässä nyt riitelemään. Nuori uros elämänsä voimissa, mutta ei tajunnut, mistäpäin koira oli kotoisin. Sen jälkeen otin oman koirani linkkuun ja siirryin sivummalle. Tämä paikallinen kku jäi pyörimään kehää meidän ympärille. Ja kuinka ollakaan, jonkun ajan kuluttua kaksi henkilöä ilmestyi maastosta. Ilmoitin koiran omistajille, että pistäkää nyt se koiranne kiinni, kun se keräsi rohkeutta kun porukkaa tuli paikalle ja kävi uudelleen hyökkäykseen. Sanoin koiran omistajille, että viekää koiranne sivummalle, ettei tule haaveria että kyllä minäkin voin laskea koirani irti tarvittaessa. Ja kaverit pisti koiransa kiinni ja lähtivät kävelemään muualle. Karhu jäi löytymättä, mutta löytyi kumminkin joskus myöhemmin, kun tuli Kemijärveltä vanha, harmaantunut karhu, jota oli ammuttu ja joka sopi etsimääni karhuun.
Kokemusta tämäkin kaikki, koirien luonteet ja se, että joskus tarvitaan etelänmiestäkin täältä Lounais-Suomesta. Sopivainen luonne pitää olla niin koiralla kuin omistajallakin, jotta elämä jatkuu sopuisasti. Tämä tarina on tosi, vaikkei sitä joku mahdollisesti uskoisikaan. :D
BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 18 Helmi 2016, 20:42

Anteeksi, tuli väärin. Ensimmäinen karhukoirani oli PP eikä BB.
BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja eskoh » 18 Helmi 2016, 20:46

Hieno tarina, kirjataan mukan kun ensin kerrot, kuka tai mikä jutussasi on ylilyöntiä??.

Jaa ehdit jo korjata.
Esko Halme

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: TOP - 10. Surkuhupaisinta Ylilyöntiä.

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 26 Helmi 2016, 17:09

Onko joku joskus seurannut astutuspalstaa sillä silmällä, että 8:ssa polvessa astutuspalstalla vallitsevana koirana eli ykkösenä palkkirivistössä on narttukoira jokaista 10 yhdistelmää kohden, että halutaan tavallaan tätä määrätynlaista nartun tyyppistä koiraa, kun yleensä vallitsevana koirana on uros. Mistä johtuu moinen? Hehkutetaan narttukoiran tärkeyttä, mutta toimitaan toisin!?
BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

Vastaa Viestiin