Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Tämän otsikon alla keskustellaan karjalankarhukoiriin liittyvistä asioista.

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
pentti koskelo
Viestit: 982
Liittynyt: 27 Helmi 2014, 11:47

Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja pentti koskelo » 28 Joulu 2015, 15:26

Täältä löytyy aiapitoista tekstiä.Kannattaa lukea .http://www.amarantes.net/pentueet/jalostus.html

Rigby.416

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja Rigby.416 » 29 Joulu 2015, 17:56

Maanläheisen oloista tekstiä..rehellinen itselleen on helppo olla sitä muillekkin.

Musta13
Viestit: 452
Liittynyt: 10 Maalis 2013, 09:10

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja Musta13 » 29 Joulu 2015, 19:24

Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus. Joissakin kohdissa uskallan olla erimieltä (syvällisempi jatkoseuraamus - ajattelu eri osioista) kuitenkaan kirjoittajan kokemusta kyseenalaistamatta. Pitkä kokemus on etu myös jalostuksessa, näin otsikkoaiheena kirjoitettuna. Koska kirjoituksesta paistoi rivien välistä erittäin vahva - osaamisen kokemus, olisin toivonut kirjoittajalta syvällisempää jalostusajattelua - analysoimista.
Pertti Kemppainen
AJAN Kennel vuodesta 1989

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 30 Joulu 2015, 17:00

pentti koskelo kirjoitti:Täältä löytyy aiapitoista tekstiä.Kannattaa lukea .http://www.amarantes.net/pentueet/jalostus.html
Kirjoitus luettuani sen ei aiheuttanut minkäänlaisia ahaa-elämyksiä. Nämä ovat niin selviä asioita kuin olla ja voi, jos ihminen vain malttaisi olla sorkkimatta ja tekohengittämättä sellaisia jälkeläisiä, mitkä eivät omillaan tule toimeen. Olisi niitä murheita varmaan todella paljon vähemmän, kun pidettäisiin huolta, että emällä on tarpeeksi hyvää ravintoa saatavilla ja puhdasta vettä ja pääsisi tarpeilleen ulos silloin kun mieli tekee. Ja olla myöskin sorkkimatta jälkeisiä ja muitakaan, eikä kuivattelemassa myöskään pentuja, antaa emon hoitaa se, ei niitä luonnossakaan kukaan muu hoida kuin emo itse. Tilat täytyy olla sellaiset, että emo pystyy siirtämään itsensä ja pentunsa kuivaan paikkaan, missä on sopiva lämpötila. Mieluummin puupohjainen vanerialusta, ei mitään liukasta filmivaneria, ja ohut kerros, pari kolme senttiä kuivaa kutterinpurua, sekin raakapuusta - ei liimapuusta - höylättyä. Tällaiset olosuhteet kun antaa, niin kyllä sieltä niitä hirvenhaukkujia väkisinkin syntyy. Ja kun pentuja rupeaa valitsemaan jatkojalostusta ajatellen, esimerkiksi karhukoiria, sukupuoli sekä väritys nousevat alkuvaiheessa - ja varsinkin väritys - jatkumon kannalta oleelliseksi seikaksi. Ulkomuotoa pystyy katsomaan vasta noin viiden viikon iässä. Ja eihän siellä olekaan kuin hyviä koiria, kun luonto on hoitanut ne huonot pois. Jäljellä olevista onkin 90% vähintään sen yhden ykkösen haukkujia ja käyttövalioita noin 70% , ja jos itse saa valkata niin 50% on kaksoisvalioita, jos vain henkilö haluaa viedä koiraa eteenpäin. Tämmöiseksi muotoutuu pentue, jos ei tarvitse paljon tuijotella lonkkia eikä sen paremmin silmiäkään, mutta omasta mielestäni ei niitä lonkkia ja silmiä passaa unohtaa, jos haluaa tehdä todellista pitkälle kantavaa jalostustyötä. Mutta se on joidenkin osalta mennyt sellaiseksi bisneksen tekemiseksi, löytyy niin ulkomuototuomareita, ylituomareita sekä muita johtohenkilöitä, jotka tämänkin homman tuntuvat hyväksyvän. Että bisnes, bisnes, bisnes...
Hyvää uutta vuotta,
terveisin BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 11 Tammi 2016, 21:02

BlägBoi kirjoitti:
pentti koskelo kirjoitti:Täältä löytyy aiapitoista tekstiä.Kannattaa lukea .http://www.amarantes.net/pentueet/jalostus.html
Kirjoitus luettuani sen ei aiheuttanut minkäänlaisia ahaa-elämyksiä. Nämä ovat niin selviä asioita kuin olla ja voi, jos ihminen vain malttaisi olla sorkkimatta ja tekohengittämättä sellaisia jälkeläisiä, mitkä eivät omillaan tule toimeen. Olisi niitä murheita varmaan todella paljon vähemmän, kun pidettäisiin huolta, että emällä on tarpeeksi hyvää ravintoa saatavilla ja puhdasta vettä ja pääsisi tarpeilleen ulos silloin kun mieli tekee. Ja olla myöskin sorkkimatta jälkeisiä ja muitakaan, eikä kuivattelemassa myöskään pentuja, antaa emon hoitaa se, ei niitä luonnossakaan kukaan muu hoida kuin emo itse. Tilat täytyy olla sellaiset, että emo pystyy siirtämään itsensä ja pentunsa kuivaan paikkaan, missä on sopiva lämpötila. Mieluummin puupohjainen vanerialusta, ei mitään liukasta filmivaneria, ja ohut kerros, pari kolme senttiä kuivaa kutterinpurua, sekin raakapuusta - ei liimapuusta - höylättyä. Tällaiset olosuhteet kun antaa, niin kyllä sieltä niitä hirvenhaukkujia väkisinkin syntyy. Ja kun pentuja rupeaa valitsemaan jatkojalostusta ajatellen, esimerkiksi karhukoiria, sukupuoli sekä väritys nousevat alkuvaiheessa - ja varsinkin väritys - jatkumon kannalta oleelliseksi seikaksi. Ulkomuotoa pystyy katsomaan vasta noin viiden viikon iässä. Ja eihän siellä olekaan kuin hyviä koiria, kun luonto on hoitanut ne huonot pois. Jäljellä olevista onkin 90% vähintään sen yhden ykkösen haukkujia ja käyttövalioita noin 70% , ja jos itse saa valkata niin 50% on kaksoisvalioita, jos vain henkilö haluaa viedä koiraa eteenpäin. Tämmöiseksi muotoutuu pentue, jos ei tarvitse paljon tuijotella lonkkia eikä sen paremmin silmiäkään, mutta omasta mielestäni ei niitä lonkkia ja silmiä passaa unohtaa, jos haluaa tehdä todellista pitkälle kantavaa jalostustyötä. Mutta se on joidenkin osalta mennyt sellaiseksi bisneksen tekemiseksi, löytyy niin ulkomuototuomareita, ylituomareita sekä muita johtohenkilöitä, jotka tämänkin homman tuntuvat hyväksyvän. Että bisnes, bisnes, bisnes...
Hyvää uutta vuotta,
terveisin BlägBoi
Bisnes, bisnes, bisnes. Kyllä tuohon samaan syyllistyvät jotkut uroksen omistajatkin, vaikka uroksella on jälkeläisiä noin 20:stä nartusta. Joukkoon mahtuu EJ-pentuekin vielä. En tiedä, onko millään uroksella niin paljon annettavaa, että se tällaista EJ:täkin kaiken lisäksi vaatii. :D :D
Terveisin BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 21 Tammi 2016, 01:03

Anteeksi, jos puutun viereistenkin sivujen keskusteluun. Ei pistetä vastakkain itää ja länttä, ei koillista eikä lounasta, mutta ennen kaikkea painottaisin sitä, mitä aikaisemminkin olen hokenut, että mikään osio ei saa mennä toisen edelle. Väritys, toimivuus, koko, yleinen terveys mukaan lukien terveys/pevisa, kasvatus on kokonaisvaltaista koiran jalostusta, jossa tulee tasapuolisesti ottaa kaikki seikat huomioon. Mitä enemmän esimerkiksi tupla-aata lonkissa koirissa, sitä paremman joustovaran se antaa sopivalle kumppanille. Erityistä plussaa jalostuskoirissa, jos ne pystyvät työskentelemään, etsimään ja löytämään oma-aloitteisesti karhun ja toimivat karhulla itsenäisesti ilman isännän avitusta eivätkä toimi niin sanotusti isäntää hyväksi käyttäen, vaan ovat siellä eturintamassa niikuin hyvän päällikön kuuluukin. Edelleen, muistakaa koirien historia, niin pystytte panostamaan tulevaisuuteen. Erittäin tärkeitä koiria historiassa Suopellon Retu, Piipun Rassi, Piipun Nysä, Rajakontion Iita ja niin monta kertaa mainitsemani PP/PP/BB ja Vilkun Vartti sekä Karhunkairan Hemmetär.
Aikaisemmin, kun kirjoitin, että Aamu ilman usvaa, lähinnä tarkoitin sitä, että kun karhukoira on ilmavainuinen koira, paras aamu lähteä metsälle on sopiva pieni pakkaskeli päivän valjetessa ilmavirrat lähtevät sopivaisesti liikkeelle. Ilmavainuiselle koiralle ideaaliset kelit saada aikaiseksi hyvä löytö. :thumbsup:
Terveisin BlägBoi :D
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja eskoh » 22 Tammi 2016, 13:36

BlägBoi kirjoitti:Anteeksi, jos puutun viereistenkin sivujen keskusteluun. Ei pistetä vastakkain itää ja länttä, ei koillista eikä lounasta, mutta ennen kaikkea painottaisin sitä, mitä aikaisemminkin olen hokenut, että mikään osio ei saa mennä toisen edelle. Väritys, toimivuus, koko, yleinen terveys mukaan lukien terveys/pevisa, kasvatus on kokonaisvaltaista koiran jalostusta, jossa tulee tasapuolisesti ottaa kaikki seikat huomioon. Mitä enemmän esimerkiksi tupla-aata lonkissa koirissa, sitä paremman joustovaran se antaa sopivalle kumppanille. Erityistä plussaa jalostuskoirissa, jos ne pystyvät työskentelemään, etsimään ja löytämään oma-aloitteisesti karhun ja toimivat karhulla itsenäisesti ilman isännän avitusta eivätkä toimi niin sanotusti isäntää hyväksi käyttäen, vaan ovat siellä eturintamassa niikuin hyvän päällikön kuuluukin. Edelleen, muistakaa koirien historia, niin pystytte panostamaan tulevaisuuteen. Erittäin tärkeitä koiria historiassa Suopellon Retu, Piipun Rassi, Piipun Nysä, Rajakontion Iita ja niin monta kertaa mainitsemani PP/PP/BB ja Vilkun Vartti sekä Karhunkairan Hemmetär.
Aikaisemmin, kun kirjoitin, että Aamu ilman usvaa, lähinnä tarkoitin sitä, että kun karhukoira on ilmavainuinen koira, paras aamu lähteä metsälle on sopiva pieni pakkaskeli päivän valjetessa ilmavirrat lähtevät sopivaisesti liikkeelle. Ilmavainuiselle koiralle ideaaliset kelit saada aikaiseksi hyvä löytö. :thumbsup:
Terveisin BlägBoi :D
Varmaankin hyviä ja tärkeitä edellisessä listassa Harrin esille tuomat koiruuksien nimet, vaikka viittaakin osittain aatamin aikaisiin Morseaakkosiin?

Kysymys kuuluukin Kannattaako uhreta koiruutta jolla, Tupla AA + EP + RM + KVA + MVA. Vaikka puuttuukin suurrin osa edellisessä nimilistassa mainituista
koirista ja varsinkin, Jonkun huulilla usein pyörivät PP /PP + BB , kun vastapuoleksi, olisi tarjolla koiruus jonka sisarus parvessa on asteikon koko kirjo A+B+C+jopa D.
Esko Halme

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 22 Tammi 2016, 20:30

eskoh kirjoitti:
BlägBoi kirjoitti:Anteeksi, jos puutun viereistenkin sivujen keskusteluun. Ei pistetä vastakkain itää ja länttä, ei koillista eikä lounasta, mutta ennen kaikkea painottaisin sitä, mitä aikaisemminkin olen hokenut, että mikään osio ei saa mennä toisen edelle. Väritys, toimivuus, koko, yleinen terveys mukaan lukien terveys/pevisa, kasvatus on kokonaisvaltaista koiran jalostusta, jossa tulee tasapuolisesti ottaa kaikki seikat huomioon. Mitä enemmän esimerkiksi tupla-aata lonkissa koirissa, sitä paremman joustovaran se antaa sopivalle kumppanille. Erityistä plussaa jalostuskoirissa, jos ne pystyvät työskentelemään, etsimään ja löytämään oma-aloitteisesti karhun ja toimivat karhulla itsenäisesti ilman isännän avitusta eivätkä toimi niin sanotusti isäntää hyväksi käyttäen, vaan ovat siellä eturintamassa niikuin hyvän päällikön kuuluukin. Edelleen, muistakaa koirien historia, niin pystytte panostamaan tulevaisuuteen. Erittäin tärkeitä koiria historiassa Suopellon Retu, Piipun Rassi, Piipun Nysä, Rajakontion Iita ja niin monta kertaa mainitsemani PP/PP/BB ja Vilkun Vartti sekä Karhunkairan Hemmetär.
Aikaisemmin, kun kirjoitin, että Aamu ilman usvaa, lähinnä tarkoitin sitä, että kun karhukoira on ilmavainuinen koira, paras aamu lähteä metsälle on sopiva pieni pakkaskeli päivän valjetessa ilmavirrat lähtevät sopivaisesti liikkeelle. Ilmavainuiselle koiralle ideaaliset kelit saada aikaiseksi hyvä löytö. :thumbsup:
Terveisin BlägBoi :D
Varmaankin hyviä ja tärkeitä edellisessä listassa Harrin esille tuomat koiruuksien nimet, vaikka viittaakin osittain aatamin aikaisiin Morseaakkosiin?

Kysymys kuuluukin Kannattaako uhreta koiruutta jolla, Tupla AA + EP + RM + KVA + MVA. Vaikka puuttuukin suurrin osa edellisessä nimilistassa mainituista
koirista ja varsinkin, Jonkun huulilla usein pyörivät PP /PP + BB , kun vastapuoleksi, olisi tarjolla koiruus jonka sisarus parvessa on asteikon koko kirjo A+B+C+jopa D.
Onnea ja menestystä Esko sinulle. Sinä teet, niinkuin parhaaksi näet, teet sellaisia yhdistelmiä mitkä hyvältä tuntuu. Onnea ja menestystä kasvatustyössäsi. Olethan sinä ns. pitkän linjan kasvattaja. Meidän nuorempien on turha sinua neuvoa. :thumbsup: :D
Terveisin BlägBoi
PS. Morsettamisesta vielä, vaikka se on menneisyyttä, mutta tulevaisuuden näkeekin koirien nykyisistä sukutauluista :thumbsup:
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

eskoh
Viestit: 1598
Liittynyt: 13 Huhti 2008, 21:09

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja eskoh » 22 Tammi 2016, 23:38

Harrille, nimen omaan nimen omaan, just noin kuin sanoit, en saanut vastauksestasi aivan selvää
ja pääsitkö sisällöstä rivien välistä selville, että esimerkkini VSP. on maestron itsesi kasvattama??.

Hyvää jatkoa ja menestystä myös itsellesi.

Ps; onkos ( Koronkorsuun ) vaihtunut puhelinumero vain hankittu valikoiva puhelinvastaaja??.
Esko Halme

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 25 Tammi 2016, 20:10

Kiitos Kennelliiton jalostustietojärjestelmän ylläpitäjälle, kun korjasit tulokset vuodelta 2002, oikeiksi pistemäärät BB FIN19426/97. On mukavampi katsella paikkansa pitäviä pistemääriä, mitkä koira on joskus ansainnut. Vielä kerran kiitos ylläpitäjälle. :thumbsup: :thumbsup: :D :D
Terveisin BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

BlägBoi
Viestit: 1258
Liittynyt: 10 Elo 2010, 14:54

Re: Koiran jalostuksesta ja kasvattamisesta

Viesti Kirjoittaja BlägBoi » 26 Maalis 2016, 22:39

Hirviparoonilla johdonmukaista, hyviin tavoitteisiin suuntautuvaa kasvatustyötä.
BlägBoi
Harri Heininen
Suu käy ja ääni kuuluu, omin jaloin metsään mennään ja sieltä pois.

Vastaa Viestiin