Geenipankki
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Re: Geenipankki
On kyllä just sitä sumun mainitsemaa puuhastelua tällaset geenipankit. Samaa sarjaa kuin Kennelliiton tiedotteet siitä kuinka ollaan huolissaan suomenpystykorvan rekisteröintimäärien romahduksesta.
Sitten kun tehdään jotain kentällekin näkyvää konkreettista toimenpidettä niin nostetaan jäsenmaksua, PEVISA-tarkastusten lausuntomaksuja tai pentujen rekisteröintimaksuja
Ei sillä että näistä muodostuvilla muutamilla kympeillä olisi iso merkitys pentumääriin mutta uskottavuuden takia puheiden ja tekojen olisi hyvä olla linjassa.
Sitten kun tehdään jotain kentällekin näkyvää konkreettista toimenpidettä niin nostetaan jäsenmaksua, PEVISA-tarkastusten lausuntomaksuja tai pentujen rekisteröintimaksuja
Ei sillä että näistä muodostuvilla muutamilla kympeillä olisi iso merkitys pentumääriin mutta uskottavuuden takia puheiden ja tekojen olisi hyvä olla linjassa.Verne Tervaharju
Re: Geenipankki
Siinäpä esimerkki mikä mahdollistuu pakastesperman avulla:
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 0129E%2F82
Järkevin vaihtoehto, joka on tullut esiin kokeneidenkin kasvattajien kanssa keskustellessa, olisi kasvattajien tai rotuyhdistyksen oma siemenpankki, jolla olisi jalostuksellinen tavoite. Joka ikäluokasta talteen useamman erisukuisen uroksen tavaraa, jolloin ajan kuluessa voisi heittää pois itkuvirren rodun jalostuspohjan kapenemisesta. Eri suvut olisi tallessa, jälkeläisnäytöt sekä metsäverien että vikojen suhteen näkyvillä. Samoin koirista ja perimästä saatava tieto laajenee kokoajan, jolloin jalostusvalintoja voidaan tehdä paremmalla osaamisella kunhan oikea lähtöaineet ovat saatavilla. Näkemykseni mukaan pentumäärät tulevat kampanjoinnista huolimatta edelleen pitkällä aikavälillä laskemaan ja luonnollinen jalostukseen käytettävä kanta edelleen vähenee.
Jos yksittäinen kasvattaja yrittää tallentaa koirastaa versot talteen, ovat nykyiset hinnat aika suolaisia. Tämän vuoksi touhu pitäisi olla puuhastelua järjestelmällisempää ja suunniteltua. Samaan typpisäiliöön menee helposti kymmeniä koiria verrattuna siihen yhden säilömiseen. Kasvattajan näkökulmasta uusien jalostusvalintojen ja mahdollisuuksien luominen nykyisten rinnalle ei olisi huono juttu. Rotuyhdistyksen tai kasvattajakommuunin siemenpankin käyttäminen olisi järjestelmän luojien vapaammassa käytössa verrattuna Kennelliiton kaavailemaan hätäpankkiin.
Tähän loppuun voisi heittää ajatuksena, kuinka moni haikailee "elämänsä koiran" geeniperimän perään, mutta samaan syssyyn surkuttelee sitä, että sessehän on ollut mullan alla jo pitemmän tovin. Jos oikeanlainen järjestelmä olisi jo toiminnassa voisi turvautua ns. kravattisonniin. Näinhän se menee monilla tuotantoeläimillä. Haetaan parasta perimää haudantakaa jälkeläisnäyttöjen perusteella.
http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoir ... 0129E%2F82
Järkevin vaihtoehto, joka on tullut esiin kokeneidenkin kasvattajien kanssa keskustellessa, olisi kasvattajien tai rotuyhdistyksen oma siemenpankki, jolla olisi jalostuksellinen tavoite. Joka ikäluokasta talteen useamman erisukuisen uroksen tavaraa, jolloin ajan kuluessa voisi heittää pois itkuvirren rodun jalostuspohjan kapenemisesta. Eri suvut olisi tallessa, jälkeläisnäytöt sekä metsäverien että vikojen suhteen näkyvillä. Samoin koirista ja perimästä saatava tieto laajenee kokoajan, jolloin jalostusvalintoja voidaan tehdä paremmalla osaamisella kunhan oikea lähtöaineet ovat saatavilla. Näkemykseni mukaan pentumäärät tulevat kampanjoinnista huolimatta edelleen pitkällä aikavälillä laskemaan ja luonnollinen jalostukseen käytettävä kanta edelleen vähenee.
Jos yksittäinen kasvattaja yrittää tallentaa koirastaa versot talteen, ovat nykyiset hinnat aika suolaisia. Tämän vuoksi touhu pitäisi olla puuhastelua järjestelmällisempää ja suunniteltua. Samaan typpisäiliöön menee helposti kymmeniä koiria verrattuna siihen yhden säilömiseen. Kasvattajan näkökulmasta uusien jalostusvalintojen ja mahdollisuuksien luominen nykyisten rinnalle ei olisi huono juttu. Rotuyhdistyksen tai kasvattajakommuunin siemenpankin käyttäminen olisi järjestelmän luojien vapaammassa käytössa verrattuna Kennelliiton kaavailemaan hätäpankkiin.
Tähän loppuun voisi heittää ajatuksena, kuinka moni haikailee "elämänsä koiran" geeniperimän perään, mutta samaan syssyyn surkuttelee sitä, että sessehän on ollut mullan alla jo pitemmän tovin. Jos oikeanlainen järjestelmä olisi jo toiminnassa voisi turvautua ns. kravattisonniin. Näinhän se menee monilla tuotantoeläimillä. Haetaan parasta perimää haudantakaa jälkeläisnäyttöjen perusteella.
Antti Turpeinen