Palataanpa vielä kirkastamaan ajatuksia, että keskustelu ohjautuisi yhä syvemmälle itse ongelman ytimeen. Tilapäiseen notkahduksen uskomiseen en halua langeta. Tässä asiassa ei ole vara jäädä asemalle, joten odottelu ei nyt minusta riitä. Muuten Juhanin kolmikannan allekirjoitan täysin. Tässä ollaan ajattelussa sillä toisella portaalla. Ensimmäinen porras on se peiliin tuijottelu, joka ei johda pettymystä valmiimpaan mielentilaan. Nyt pitäisi siirtyä vielä seuraavalle portaalle ja itse ongelman ratkaisuun tai edes ratkaisun yritykseen.jupe kirjoitti:Karhukoirien rekisteröinnit on monimutkainen yhtälö, kaikki edellämainitut seikat varmaan vaikuttavat siihen.
Itse uskon seuraavanlaiseen kolmikantaan:
Karjalankarhukoiran parantunut toimivuus/onnistumis % - Yhden nartun kasvattajat - Hirvikannan allonpohja.
Kaikki karhukoiran kanssa pitenpään puuhastelleet myöntävät kk.n huiman kehityksen viimeisen 20v.n aikana. Tästä johtuen monen aktiivin tarhassa useita pelaavia koiria ja heikon hirvikannan aikaan ei näilekkään riitä töitä.
Yhden nartun kasvattajilla on 1-2 pentua kasvamassa omasta nartustaan, eivät astuta kun eivät itse tarvi pentua, tämä ajattelu on se virhe.
Tätä hyvinkin tilapäistä notkahdusta ei kannata paikkaila toimivuuden kustannuksella.
Tämä vain vaatimaton mielipiteeni.
MInä en halua kannustaa ketään jalostamaan sairaita tai pelaamattomia koiria. En myöskään toivo, että pelaamattomilla tai sairailla koirilla teetettäisiin pentuja. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että 100 sairasta ja pelaamatonta antaa meille enemmän mahdollisuuksia, kuin 100 syntymätöntä koiraa. Jos tuo yhtälö ei jollekin aukea, kannattaa lukea vain kaksi alleviivattua lausetta ja hypätä tuo kommentti yli.
2012 Jalostuspäivillä näytin käppyröitä tuloksen haukkuneiden narttujen seuraavan kevään pennutuksista. Samat tilastot mahtavat löytyä Pystykorvan numerosta nro ? samalta vuodelta. Vielä 2003 syksyllä ykköstuloksen haukkuneista nartuista n.60% pennutettiin keväällä 2004. 2010- luvulla tuo prosentti on tippunut alle 30:een!!!! Miksi!?
On selvä, että tiukalla ja osin monimutkaisella Pevisalla pennutusta ei ole tehty yhtään helpommaksi. Tätä asiaa voidaan korjata, kun Pevisaa seuraavalle viisivuotiskaudelle uusitaan. On myös selvää, että Kennelliiton byrokratia on monessa kohtaa mennyt leveäksi. Siellä kuitenkin ammattilaiset ovat tämän myöskin huomanneet ja korjausliikkeitä on jo tehty oikeaan suuntaan. Silti väitän, että suurimmat syyt eivät löydy vielä edellisistä eikä byrokratiasta. Suurin syy on nykyisten karhukoiran kasvattajien, yleisesti ylikorkeiksi kasvaneet vaatimukset jalostuskoirasta! On selvää, että jalostukseen käytetään edelleen liian huonolaatuista materiaalia, mutta tämä johtuu pelkästään siitä, että niitä parempi laatuisia ei käytetä tarpeeksi! Edelleen jalostuskoiraksi riittää rodun keskitasoa parempi yksilö, että rotu menisi eteenpäin. Sen EI tarvitse olla sen parempi RODUN kannalta. Esimerkkinä KVA narttu on aina rodun keskitasoa parempi jalostusyksilö ja KVA narttu tulee AINA pennuttaa, jos koira sen lisäksi on TERVE!
Meillä ei oikeasti pitäisi olla hädän päivää, jos tuo edellinen tilasto saataisiin edes hieman paranemaan. Meillä on 2014 tuloksen haukkuneita, terveitä narttuja huomattavasti enemmän kuin 2003. Silti pentueita syntyy puolet vähemmän. Verrataanko me karhukoirien tilannetta liiaksi kaikkien hirvikoirien tilanteeseen? Onko jämptien huima kehitys saanut meidän keskivertokasvattajan asettamaan niin kovat tavoitteet jalostuskoiralleen tai sen pentuearvoille, että on unohdettu kehittää omaa rotua askel kerrallaan? On lakattu yrittämästä värkeillä, jotka olisivat kuitenkin vieneet kehitystä eteenpäin? Kyllähän me saadaan tiettyyn pisteeseen laatua parannettua huimasti, jos rodusta seulotaan tiukalla seulalla vain 10 parhaiten periyttävää narttua ja urosta ja teetetään pennut niillä. Luuleeko joku sen olevan kestävää?
Tähän edellä mainittujen vuosilukujen väliin mahtuu myös kasvattajakunnan rakenteen muutos pentutehtaista (pelkästään hyvällä sanottuna nykyisessä tilanteessa) yhden nartun yrityksiin. Sekä tuo p_erkeleen sosiaalinen media. Tämä se on aivan varmasti tehnyt karhukoiralle enemmän haittaa kuin hyötyä. Joku puupää heittää foorumilla, että "kyllä nartun vähintään pari erää täytyy takoa, ennekuin pennut kannattaa teettää". Ja joku toinen puupää menee ja uskoo tuon siltä seisomalta! Ja sitten odotetaan sitä kahden erän takojaa, ennenkuin voi pennut teettää. Kun kysytään miksi ei kaveri teetä Kva- nartullaan pentuja, syyksi sanotaan tuo edellinen ja että sehän on "yleinen mielipide"?!?
Nyt olisi todella tärkeää päästä tuosta laadun liioittelusta takaisin normaalin koiranjalostukseen. Niin terveydessä kuin käyttöominaisuuksissa. Jos jalostukseen käytetään tervettä, käyttöominaisuuksiltaan keskivertoa parempaa koiraa, se riittää viemään rotua eteenpäin! Kun kaikilla tällaisilla koirilla on teetetty pari pentuetta kokeeksi, seulotaan lisäkierroksille ne parhaiten periyttäneet ja pumpataan jälkeläismäärät täyteen. Eikö tuolla yhtälöllä saada sekä laatua, että määrää?