Sijaisemo

[Kojamo]

oli shhj:n palstalla ilmoitus
http://www.*shhj.info/keskustelu/viewtop ... 23&t=18447

[Uimonen]

Tuo yhtäaikainen koirasuru ja -ilo sattui lankomiehelle. Pennut ovat tuoreen tietoni mukaan hoidossa, ja tilanne näyttää vihdoinkin hyvälle. Tapahtumien kulkua sivusta, mutta tiiviisti seuranneena voin vain kiittää suuresti koko laajaa koirayhteisöä erittäin nopeasta reagoinnista ja sanan levittämisestä. Hienoa toimintaa!

Pentujen elämän turvaamisen jälkeen erittäin suureksi harmiksi jää tuon iloisen, ihmisystävällisen ja käyttövalion arvon saavuttaneen nuoren emän menehtyminen...

[Uimonen]

Ihan vaan hyvänä uutisena kaikille, koska niitä ei koskaan ole tässä maailmassa liikaa...

Mainitun edesmenneen harmaan suuresta pentueesta kaikki yhdeksän hengissä syntynyttä pentua ovat päässeet/pääsemässä omiin uusiin laumoihin, ja "se pienin rääpäle" jää jatkamaan tuoree kennelin toimintaa. Tietäen isäntäperheen pyyteettömän uhrautumisen tunnen suurta ja vilpitöntä iloa noiden pienten tulevien hirvenhaukkujien puolesta... myös näin punaisen edustajana.

Vaikka tässä otsikon ja linkin viittaamassa traagisessa tapauksessa ei ollutkaan kyse SPJ:n rodusta, niin koirista ja koiranpennuista kuitenkin. Niistähän, ja vain niistä, tässä meidän toiminnassa loppujen lopuksi pitää olla kysymys. Esimerkiksi tuota kiivasta sekä sinällään aiheellista ja erittäin mielenkiintoista PEVISA-keskustelua seuratessa tulee aika ajoin mieleen, että onko se poloinen ja vilpitön koira unohdettu jonnekin pihanperälle, kun ihmiset vaihtaa mielipiteitään siitä mikä sille koiralle olisi parhaaksi...

Vahva (yli-) reagointi, suuri tunne ja kiihkeys osoittaa, että asiasta todellakin välitetään, mutta ovatko motiivit oikeat; se jääkin sitten jokaisen itsensä arvioitavaksi. Voimavaroja ja energiaa näyttää olevan niin paljon, että kun se saadaan suunnatuksi oikein, niin meillä ei ole tämän harrastuksen kanssa mitään hätää.

Erittäin hieno koira, erittäin hieno harrastus!