Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallintotapa
Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1
Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallintotapa
Arvoisat Foorumin lukijat.
Tänään 17.2.2012 lähti sähköpostissa SPJ:n hallituksen jäsenille, puheenjohtajalle, sihteerille ja Lahtisen Heidille alla oleva kirje. Sama kirje lähti allekirjoitettuna paperiversiona postin kuljetettavaksi kohti Kajaania niin ikään tänään.
Olli Silvennoinen
Koivutie 6
86400 Vihanti
17.2.2012
SPJ–FSK RY/Yleinen kokous
Puheenjohtaja Risto Ylitalo
Suksikatu 47
87150 Kajaani
JÄSENALOITE YLEISELLE KOKOUKSELLE HYVÄN HALLINTOTAVAN KÄYTTÖÖN OTTAMISEKSI
IMATRA 17.3.2012
Hyvä hallintotapa.
Suomessa julkisen hallinnon järjestämistä ja toimintatapoja ohjaa julkisuusperiaate. Julkisuusperiaate on olennainen osa demokraattista päätöksentekoa, minkä johdosta se on sisällytetty erittäin vahvasti myös perustuslaissa vahvistettuun valtiosääntöön. Julkisuusperiaatteella halutaan taata, että kansalaiset voivat valvoa päätöksentekoa, valitsemiensa edustajien toimintaa, omia etujaan ja oikeuksiaan sekä vaikuttaa hallinnossa valmisteilla oleviin yleisesti merkittäviin asioihin.
Julkisuusperiaate on siis erityisesti avoimen hallinnon osatekijä. Julkisuus luo mahdollisuuksia yleiselle mielipiteen muodostukselle, hallinnon toimintaa koskevalle viestinnälle sekä toiminnan arvioinnille ja kritiikille. Tätä kautta julkisuusperiaate kuuluu myös sananvapauden käyttämisen edellytyksiin. Tiedon saatavuus on yleensäkin välttämätön perusta mahdollisuudelle osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Julkisuutta voidaan pitää myös yhtenä hyvän hallintotavan edellytyksenä ja se kuuluu hallintotoiminnan laadullisiin kriteereihin. Julkisuusperiaate paitsi tukee vallankäytön konkreettista valvontaa myös lisää kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Ei riitä että hallinto toimii asianmukaisesti ja lainmukaisesti, vaan jokaisen on myös voitava arvioida ja todeta tämä mahdollisimman luotettavan tiedon perusteella. Varsinkin asioiden valmisteluun liittyvä etukäteisjulkisuus on omiaan ehkäisemään mahdollisia viranomaistoiminnan väärinkäytöksiä ja antaa vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joilla ei ole virallista asemaa päätöksenteossa. Avoimuus estää jo ennakolta epäasianmukaista ja lainvastaista hallintotoimintaa, joten sillä on tässä mielessä ennalta vaikuttava tehtävä.
Julkisuuperiaate tarkoittaa hallinnon avoimuutta, yleiseen päätöksentekoon liittyvien kokousten julkisuutta sekä yleisten asiakirjojen julkisuutta. Asiakirjajulkisuus on avoimen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen tiedonsaantioikeuden ydin. Asiakirjat ovat tärkeitä selvitettäessä päätöksentekoa, päätöksen sisältöä, syitä ja perusteita. Koska oikeus saada tietoja julkisista asiakirjoista on perusoikeus, on viranomaisen edistettävä sen toteutumista. Päätöksiä tehtäessä ja tehtäviä hoidettaessa on huolehdittava, että tietojen saamista ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja, että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Mitä on säädetty julkisen hallinnon järjestämisestä ja viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuudesta ei sellaisenaan suoraan koske järjestö- ja yhdistystoiminnan hallinnon järjestämistä ja asiakirjojen julkisuutta. Järjestöjen ja yhdistysten hallinnon järjestämisestä ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään yhdistyslaissa. Lisäksi järjestöt ja yhdistykset voivat omissa säännöissään määrätä hallintoon ja asiakirjajulkisuuteen liittyvistä asioista.
Järjestöt ja yhdistykset ovat aina olleet merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Järjestäytyminen ja yhdistyminen ovat yksi keskeisimmistä mahdollisuuksista ja keinoista vaikuttaa niin omiin, kuin yhteisiinkin asioihin. Lait sekä käytännöt muodostavat järjestö- ja yhdistystoiminnalle keskeisiä periaatteita, joita ovat julkisuus, vapaaehtoisuus, kansanvaltaisuus ja yhdenvertaisuus. Julkisuus tarkoittaa, että lähtökohtaisesti järjestö- ja yhdistystoiminnassa noudatetaan yleistä julkisuusperiaatetta. Asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä tulee olla oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Vapaaehtoisuuden periaate antaa jäsenelle oikeuden liittyä ja erota yhdistyksestä, sekä oikeuden osallistua tai olla osallistumatta yhdistyksen toimintaan. Kansanvaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet edellyttävät, että järjestön ja yhdistyksen päätäntävalta on sen jäsenillä ja, että kaikkia jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.
Järjestön ja yhdistyksen keskeisin sidosryhmä, jolla on merkittävällä tavalla mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan, jopa sen olemassaoloon, on jäsenistö. Jäsenet päättävät yhdistyksen toiminnan tavoitteista, valitsevat yhdistykselle hallituksen ja ovat mukana rahoittamassa yhdistyksen toimintaa. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhdistys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäsenistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle. Hallituksen tulee antaa yhdistyksen jäsenille heidän pyytämänsä yhdistystä koskevat tiedot. Hallituksen vastuulla on, että jäsenistön ääntä ja mielipiteitä kuullaan myös yhdistyksen kokouksien välisenä aikana. Hallitus vastaa siitä, että yhdistyksen toiminnassa voidaan ottaa huomioon eri sidosryhmien arvot ja odotukset. Hallituksen tulee varmistua, että yhdistyksen toiminnasta on riittävästi saatavilla sellaista tietoa, joka on eri sidosryhmille tarpeellista.
Aktiivisen tiedottamisen yhdistys on aloitteellinen ja ennakoiva. Se haluaa kertoa jäsenilleen mitä on tapahtumassa ja mitä tapahtuu juuri nyt. Yhdistys kertoo toiminnasta avoimesti ja tasa-arvoisesti kaikille jäsenilleen. Ilman tätä jäsenet eivät tiedä, mihin ja miten he voivat osallistua. On tärkeää varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan kaikille jäsenille ja, että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Toivon, että Suomen Pystykorvajärjestössä halutaan ja tullaan tulevaisuudessa paremmin noudattamaan hyvää hallintotapaa. Tämän johdosta esitän, että: Suomen Pystykorvajärjestö päättää lisätä sääntöihinsä kohdan, jossa todetaan yhdistyksen noudattavan toiminnassaan julkisuusperiaatetta ja kohdan, jossa määrätään hallituksen tehtäväksi huolehtia siitä, että yhdistys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäsenistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle sekä varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan riittävän ajoissa kaikille jäsenille ja että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Yllä esitetty tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Suomen Pystykorvajärjestön toimintaan ja päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkisia asiakirjoja olisivat mm. hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Tiedotusväline on hallituksen valittavissa, mutta ehto tiedon ajantasaisuudesta ja siitä, että se on riittävän ajoissa kaikkien jäsenten saatavissa sekä kustannusten nousun välttäminen tarkoittanevat käytännössä, että tiedottaminen tapahtuu järjestön internet-sivujen kautta.
Vihanti 17.2.2012
Olli Silvennoinen
Tänään 17.2.2012 lähti sähköpostissa SPJ:n hallituksen jäsenille, puheenjohtajalle, sihteerille ja Lahtisen Heidille alla oleva kirje. Sama kirje lähti allekirjoitettuna paperiversiona postin kuljetettavaksi kohti Kajaania niin ikään tänään.
Olli Silvennoinen
Koivutie 6
86400 Vihanti
17.2.2012
SPJ–FSK RY/Yleinen kokous
Puheenjohtaja Risto Ylitalo
Suksikatu 47
87150 Kajaani
JÄSENALOITE YLEISELLE KOKOUKSELLE HYVÄN HALLINTOTAVAN KÄYTTÖÖN OTTAMISEKSI
IMATRA 17.3.2012
Hyvä hallintotapa.
Suomessa julkisen hallinnon järjestämistä ja toimintatapoja ohjaa julkisuusperiaate. Julkisuusperiaate on olennainen osa demokraattista päätöksentekoa, minkä johdosta se on sisällytetty erittäin vahvasti myös perustuslaissa vahvistettuun valtiosääntöön. Julkisuusperiaatteella halutaan taata, että kansalaiset voivat valvoa päätöksentekoa, valitsemiensa edustajien toimintaa, omia etujaan ja oikeuksiaan sekä vaikuttaa hallinnossa valmisteilla oleviin yleisesti merkittäviin asioihin.
Julkisuusperiaate on siis erityisesti avoimen hallinnon osatekijä. Julkisuus luo mahdollisuuksia yleiselle mielipiteen muodostukselle, hallinnon toimintaa koskevalle viestinnälle sekä toiminnan arvioinnille ja kritiikille. Tätä kautta julkisuusperiaate kuuluu myös sananvapauden käyttämisen edellytyksiin. Tiedon saatavuus on yleensäkin välttämätön perusta mahdollisuudelle osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Julkisuutta voidaan pitää myös yhtenä hyvän hallintotavan edellytyksenä ja se kuuluu hallintotoiminnan laadullisiin kriteereihin. Julkisuusperiaate paitsi tukee vallankäytön konkreettista valvontaa myös lisää kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Ei riitä että hallinto toimii asianmukaisesti ja lainmukaisesti, vaan jokaisen on myös voitava arvioida ja todeta tämä mahdollisimman luotettavan tiedon perusteella. Varsinkin asioiden valmisteluun liittyvä etukäteisjulkisuus on omiaan ehkäisemään mahdollisia viranomaistoiminnan väärinkäytöksiä ja antaa vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joilla ei ole virallista asemaa päätöksenteossa. Avoimuus estää jo ennakolta epäasianmukaista ja lainvastaista hallintotoimintaa, joten sillä on tässä mielessä ennalta vaikuttava tehtävä.
Julkisuuperiaate tarkoittaa hallinnon avoimuutta, yleiseen päätöksentekoon liittyvien kokousten julkisuutta sekä yleisten asiakirjojen julkisuutta. Asiakirjajulkisuus on avoimen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen tiedonsaantioikeuden ydin. Asiakirjat ovat tärkeitä selvitettäessä päätöksentekoa, päätöksen sisältöä, syitä ja perusteita. Koska oikeus saada tietoja julkisista asiakirjoista on perusoikeus, on viranomaisen edistettävä sen toteutumista. Päätöksiä tehtäessä ja tehtäviä hoidettaessa on huolehdittava, että tietojen saamista ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja, että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Mitä on säädetty julkisen hallinnon järjestämisestä ja viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuudesta ei sellaisenaan suoraan koske järjestö- ja yhdistystoiminnan hallinnon järjestämistä ja asiakirjojen julkisuutta. Järjestöjen ja yhdistysten hallinnon järjestämisestä ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään yhdistyslaissa. Lisäksi järjestöt ja yhdistykset voivat omissa säännöissään määrätä hallintoon ja asiakirjajulkisuuteen liittyvistä asioista.
Järjestöt ja yhdistykset ovat aina olleet merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Järjestäytyminen ja yhdistyminen ovat yksi keskeisimmistä mahdollisuuksista ja keinoista vaikuttaa niin omiin, kuin yhteisiinkin asioihin. Lait sekä käytännöt muodostavat järjestö- ja yhdistystoiminnalle keskeisiä periaatteita, joita ovat julkisuus, vapaaehtoisuus, kansanvaltaisuus ja yhdenvertaisuus. Julkisuus tarkoittaa, että lähtökohtaisesti järjestö- ja yhdistystoiminnassa noudatetaan yleistä julkisuusperiaatetta. Asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä tulee olla oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Vapaaehtoisuuden periaate antaa jäsenelle oikeuden liittyä ja erota yhdistyksestä, sekä oikeuden osallistua tai olla osallistumatta yhdistyksen toimintaan. Kansanvaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet edellyttävät, että järjestön ja yhdistyksen päätäntävalta on sen jäsenillä ja, että kaikkia jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.
Järjestön ja yhdistyksen keskeisin sidosryhmä, jolla on merkittävällä tavalla mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan, jopa sen olemassaoloon, on jäsenistö. Jäsenet päättävät yhdistyksen toiminnan tavoitteista, valitsevat yhdistykselle hallituksen ja ovat mukana rahoittamassa yhdistyksen toimintaa. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhdistys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäsenistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle. Hallituksen tulee antaa yhdistyksen jäsenille heidän pyytämänsä yhdistystä koskevat tiedot. Hallituksen vastuulla on, että jäsenistön ääntä ja mielipiteitä kuullaan myös yhdistyksen kokouksien välisenä aikana. Hallitus vastaa siitä, että yhdistyksen toiminnassa voidaan ottaa huomioon eri sidosryhmien arvot ja odotukset. Hallituksen tulee varmistua, että yhdistyksen toiminnasta on riittävästi saatavilla sellaista tietoa, joka on eri sidosryhmille tarpeellista.
Aktiivisen tiedottamisen yhdistys on aloitteellinen ja ennakoiva. Se haluaa kertoa jäsenilleen mitä on tapahtumassa ja mitä tapahtuu juuri nyt. Yhdistys kertoo toiminnasta avoimesti ja tasa-arvoisesti kaikille jäsenilleen. Ilman tätä jäsenet eivät tiedä, mihin ja miten he voivat osallistua. On tärkeää varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan kaikille jäsenille ja, että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Toivon, että Suomen Pystykorvajärjestössä halutaan ja tullaan tulevaisuudessa paremmin noudattamaan hyvää hallintotapaa. Tämän johdosta esitän, että: Suomen Pystykorvajärjestö päättää lisätä sääntöihinsä kohdan, jossa todetaan yhdistyksen noudattavan toiminnassaan julkisuusperiaatetta ja kohdan, jossa määrätään hallituksen tehtäväksi huolehtia siitä, että yhdistys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäsenistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle sekä varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan riittävän ajoissa kaikille jäsenille ja että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Yllä esitetty tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Suomen Pystykorvajärjestön toimintaan ja päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkisia asiakirjoja olisivat mm. hallituksen kokousten esityslistat ja pöytäkirjat. Tiedotusväline on hallituksen valittavissa, mutta ehto tiedon ajantasaisuudesta ja siitä, että se on riittävän ajoissa kaikkien jäsenten saatavissa sekä kustannusten nousun välttäminen tarkoittanevat käytännössä, että tiedottaminen tapahtuu järjestön internet-sivujen kautta.
Vihanti 17.2.2012
Olli Silvennoinen
Olli Silvennoinen
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Hyvä aloite Peijalta, harmi vaan kun tällaisia aloitteita täytyy tehdä. Kyllä tiedottamisen tulisi olla automaattista näinä aikoina ja hallituksen ja vastuuhenkilöiden pitää ymmärtää oma toimenkuva jo silloin kun asettuu ehdolle järjestön eri tehtäviin.
Yritin äsken etsiä tietoa jalostuspäivillä esitetystä uudesta epilepsia-taulukosta. En löytänyt vaikka kahlailin terveys- yms. osiot läpi. Huomiota kiinnitti se, että pystykorvien jaoston pj on edelleen Arvo Hurskainen (blogikirjoitus 24.2.2011) , Risto Ylitalon blogia oli päivitetty kolme kertaa , viimeisin viesti viime vuoden toukokuulta.
Tässä pj:n ajatuksia tiedottamisesta vuoden 2011 maaliskuun blogista
Uudet www-sivut puheenjohtajan silmin
Vihdoin meillä on uudet sivut! Tämä projekti on ollut yksi merkittävimmistä asioista minun puheenjohtajakaudella. Ja uskon vilpittömästi siihen, että tämä panostus kannatti! Sen näemme tulevaisuudessa... Itse odotan uusien www-sivujen antavan rivijäsenille ja pystykorvaisten harrastajille paremmin, nopeammin ja positiivisemmin ajankohtaista ja oikeaa tietoa roduistamme. Siksi...
Jokainen päätelköön itse kuinka tässä tiedottamisessa ja informaation jakamisessa on onnistuttu.
Pystykorvapuolen keskustelupalstan hiljeneminen ja ”pliisuuntuminen” harmittaa ainakin itseäni. Kukahan oli se älypää, joka päätti laittaa keskustelijoiden nimet ilman lupaa näkyville. Nyt palstalta on kadonnut monia värikkäitä ja teräviä nimimerkkejä. Itse olen sitä mieltä, että nimimerkkikirjoittelun idea juuri siinä, että keskitytään siihen mitä sanotaan eikä siihen kuka sen sanoo. Näin saataisiin esiin kaikenlaisia mielipiteitä ja uusia näkökulmia keskusteluihin.
SPJ:n puheenjohtajistossa tuntuu olevan ainakin epikeskustelun perusteella sellainen mielipide, että jäsenistö on väärässä ja sitä pitää ”suojella” liialta informaatiolta.
Uusi PJ ja hallitus toivottavasti tekee omat johtopäätöksensä kuluneesta vuodesta ja Peijan aloite hyväksytään sellaisenaan ilman turhia äänestyksiä.
Yritin äsken etsiä tietoa jalostuspäivillä esitetystä uudesta epilepsia-taulukosta. En löytänyt vaikka kahlailin terveys- yms. osiot läpi. Huomiota kiinnitti se, että pystykorvien jaoston pj on edelleen Arvo Hurskainen (blogikirjoitus 24.2.2011) , Risto Ylitalon blogia oli päivitetty kolme kertaa , viimeisin viesti viime vuoden toukokuulta.
Tässä pj:n ajatuksia tiedottamisesta vuoden 2011 maaliskuun blogista
Uudet www-sivut puheenjohtajan silmin
Vihdoin meillä on uudet sivut! Tämä projekti on ollut yksi merkittävimmistä asioista minun puheenjohtajakaudella. Ja uskon vilpittömästi siihen, että tämä panostus kannatti! Sen näemme tulevaisuudessa... Itse odotan uusien www-sivujen antavan rivijäsenille ja pystykorvaisten harrastajille paremmin, nopeammin ja positiivisemmin ajankohtaista ja oikeaa tietoa roduistamme. Siksi...
Jokainen päätelköön itse kuinka tässä tiedottamisessa ja informaation jakamisessa on onnistuttu.
Pystykorvapuolen keskustelupalstan hiljeneminen ja ”pliisuuntuminen” harmittaa ainakin itseäni. Kukahan oli se älypää, joka päätti laittaa keskustelijoiden nimet ilman lupaa näkyville. Nyt palstalta on kadonnut monia värikkäitä ja teräviä nimimerkkejä. Itse olen sitä mieltä, että nimimerkkikirjoittelun idea juuri siinä, että keskitytään siihen mitä sanotaan eikä siihen kuka sen sanoo. Näin saataisiin esiin kaikenlaisia mielipiteitä ja uusia näkökulmia keskusteluihin.
SPJ:n puheenjohtajistossa tuntuu olevan ainakin epikeskustelun perusteella sellainen mielipide, että jäsenistö on väärässä ja sitä pitää ”suojella” liialta informaatiolta.
Uusi PJ ja hallitus toivottavasti tekee omat johtopäätöksensä kuluneesta vuodesta ja Peijan aloite hyväksytään sellaisenaan ilman turhia äänestyksiä.
Matti Mäkelä
-
- Viestit: 202
- Liittynyt: 14 Huhti 2009, 20:40
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Peijan aloite on hyvä ja pitää ihmetellä että vuonna 2012 pitää vielä puhua avoimuudesta. Mutta on muistettava myös se että kun puhutaan terveydestä ei keskustelijoiden pää joukko VOI olla käpyjenkerääjiä, vaan keskustelun lähtökohtana pitää OLLA kokemus ja AMMATTITAITO. Muista asioista mielestäni voidaan keskustella ja mielipiteitä vaihdella tilanteen mukaan, mutta siinäkin on muistettava, rakentava lähtökohta. Ja kokemukesta voin sanoa että johtamistaitoa joko on tai ei ole ja johtamistaidon puuttuminen ei välttämättä parane koulutuksella.
Tapio Arola
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Mitä tässä yritetään sanoa terveysasioista ?Haapajärvi kirjoitti:Peijan aloite on hyvä ja pitää ihmetellä että vuonna 2012 pitää vielä puhua avoimuudesta. Mutta on muistettava myös se että kun puhutaan terveydestä ei keskustelijoiden pää joukko VOI olla käpyjenkerääjiä, vaan keskustelun lähtökohtana pitää OLLA kokemus ja AMMATTITAITO. Muista asioista mielestäni voidaan keskustella ja mielipiteitä vaihdella tilanteen mukaan, mutta siinäkin on muistettava, rakentava lähtökohta. Ja kokemukesta voin sanoa että johtamistaitoa joko on tai ei ole ja johtamistaidon puuttuminen ei välttämättä parane koulutuksella.
Ketkä terveysasioista saisivat keskustella, jos ei koirien omistajat ?
Kumpaan joukkoon kirjoittaja tuntee kuuluvansa viimeisen lauseen mukaan ?
V-P Pouttu
-
- Viestit: 202
- Liittynyt: 14 Huhti 2009, 20:40
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
V-P Pouttu, Siihen ensimmäiseen joukkoon, eli rakentavasti ei repien. Aina löytyy ratkaisu kunhan keskustellaan RAKENTAVASTI.
Tapio Arola
-
- Viestit: 93
- Liittynyt: 06 Elo 2004, 01:48
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Lueppa nimimerkki Haapajärvi uudelleen Pyrykoiran kirjoitus ja siihen sinulle asetettu kysymys. Kysymys oli sinun kirjoituksesi viimeisestä lauseesta.Ja vastaa siihen, jos kerran vastailemaan aloit.
Odotetaan vastausta.
HYVÄ peija04 ! !
Nykyjohto on elänyt omaa sisäpiiriänsä ymmärtämättä olevansa rotujärjestön johdossa.
Odotetaan vastausta.
HYVÄ peija04 ! !
Nykyjohto on elänyt omaa sisäpiiriänsä ymmärtämättä olevansa rotujärjestön johdossa.
Antti Mäkinen
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Johto, jonka jäsenet ovat valinneet. Se on sitä edustuksellista demokratiaa. Eli mars mars vuosikokoukseen jos haluaa vaikuttaa.kertalaaki kirjoitti:Nykyjohto on elänyt omaa sisäpiiriänsä ymmärtämättä olevansa rotujärjestön johdossa.
Arto Sikiö
-
- Viestit: 202
- Liittynyt: 14 Huhti 2009, 20:40
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Kertalaaki pyysi napakasti tarkennusta kirjoitukseeni. Olen kasvattanut pystykorvia vuodesta 83 lähtien, vaihtelevalla menestyksellä. Terveydestä keskustelen hyvin varovasti koska en SIINÄKÄÄN ole ammattilainen ja toivon että ne jotka aidosti niistä asioista tietävät osallistuvat keskusteluun, kuten järjestön lehdissä useanpana vuonna on ollut. Johtamistaitoa, kuten totesin, joko on tai ei ole ja hyvän johtajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on eri kannanottojen kuuleminen ja niiden pohjalta päätöksen tekeminen. Tämä on sitä RAKENTAVAA järjestötoimintaa joka mielestäni johtaa parhainpaan tulokseen. Kuten Arto Sikiö toivoi, Imatralle tuomaan niitä omia toivomuksia. Kyse on kokonaisuudesta.
Tapio Arola
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Olenko ymmärtänyt oikein kyseisen asian? Jaoston puheenjohtajilla on itsemääräys valta valita jaoston jäsenet, ainoastaan jaoston jäsenillä on valta vaihtaa jaoston puheenjohtaja ja puheenjohtajalla jaoston jäsenet! Miten tavallinen rivi jäsen voi, enään vaikutta asioihin? Minun käsityksen mukaan ei voi, kun mistään ei löydy selkeää tietoa. jos on mahdollista niin missä? Kertokaa te fiksummat!
M Herraniemi
M Herraniemi
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Ei se noin mene. Kyllä tuolta nettisivuilta nuo ohjeet löytyvätMJH kirjoitti:Olenko ymmärtänyt oikein kyseisen asian? Jaoston puheenjohtajilla on itsemääräys valta valita jaoston jäsenet, ainoastaan jaoston jäsenillä on valta vaihtaa jaoston puheenjohtaja ja puheenjohtajalla jaoston jäsenet! Miten tavallinen rivi jäsen voi, enään vaikutta asioihin? Minun käsityksen mukaan ei voi, kun mistään ei löydy selkeää tietoa. jos on mahdollista niin missä? Kertokaa te fiksummat!
M Herraniemi
http://www.spj.fi/binary/file/-/id/97/fid/72/
http://www.spj.fi/binary/file/-/id/97/fid/63/
http://www.spj.fi/binary/file/-/id/97/fid/67/
Arto Sikiö
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Miten tavallinen rivi jäsen voi, enään vaikutta asioihin? Minun käsityksen mukaan ei voi, kun mistään ei löydy selkeää tietoa. jos on mahdollista niin missä?
On ensiarvoisen tärkeää jäsenten tasavertaisuuden takia, että esityslistat ja hallituksen pöytäkirjat tulevat näkyviin kaikille.
Asioihin voi pyrkiä vaikuttamaan ottamalla yhteyttä jaoston, toimikuntien ja hallitukseen jäseniin. Jos asia ei tunnu saavan vastakaikua ko. henkilöiden kohdalta, on mahdollisuus tehdä vuosikokoukselle esityksiä säännöissä määritelyllä tavalla.
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/yhteystiedot/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... ystykorva/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... arhukoira/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... ystykorva/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... oimikunta/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... oimikunta/
On ensiarvoisen tärkeää jäsenten tasavertaisuuden takia, että esityslistat ja hallituksen pöytäkirjat tulevat näkyviin kaikille.
Asioihin voi pyrkiä vaikuttamaan ottamalla yhteyttä jaoston, toimikuntien ja hallitukseen jäseniin. Jos asia ei tunnu saavan vastakaikua ko. henkilöiden kohdalta, on mahdollisuus tehdä vuosikokoukselle esityksiä säännöissä määritelyllä tavalla.
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/yhteystiedot/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... ystykorva/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... arhukoira/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... ystykorva/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... oimikunta/
http://www.spj.fi/fi/jarjesto/toiminta/ ... oimikunta/
Rähkyyttä suunnitellessa kannattaa miettiä, vaikuttaako se muiden elämään ja jättää tekemättä.
pekka.salomaki(at)gmail.com
pekka.salomaki(at)gmail.com
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Kyse on siitä, jos on esittää ehdokas puheenjohtajaksi/jaoston jäseneksi. Niin kenelle asiasta ilmoitetaan, lisäksi pitääkö ilmoitus tapahtua viikkoa, kuukautta vai vuotta ennen tulevaa järjestäytymiskokousta? Vuosi sitten kuopion jalostuspäivillä ilmoitettiin pohjanpystykorva harrastajien "yleiskokouksessa" Ettei tilaisuudessa käsitellä henkilövalintoja millään tavalla, vaan tilaisuus on harrastajien yhteinen keskusttelu tapahtuma ja kyseiset asiat käsitellään talvipäivillä.Artsi kirjoitti:Ei se noin mene. Kyllä tuolta nettisivuilta nuo ohjeet löytyvätMJH kirjoitti:Olenko ymmärtänyt oikein kyseisen asian? Jaoston puheenjohtajilla on itsemääräys valta valita jaoston jäsenet, ainoastaan jaoston jäsenillä on valta vaihtaa jaoston puheenjohtaja ja puheenjohtajalla jaoston jäsenet! Miten tavallinen rivi jäsen voi, enään vaikutta asioihin? Minun käsityksen mukaan ei voi, kun mistään ei löydy selkeää tietoa. jos on mahdollista niin missä? Kertokaa te fiksummat!
M Herraniemi
http://www.spj.fi/binary/file/-/id/97/fid/72/
http://www.spj.fi/binary/file/-/id/97/fid/63/
http://www.spj.fi/binary/file/-/id/97/fid/67/
M. Herraniemi
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Uusimmassa pystykorvalehdessä 1/13 oli sivulla 8 kutsu talvipäiville Tampereelle.
Hallituksen esitykset vuosikokoukselle (1.-4.) oli lueteltu myös kutsussa ja maininta että "esitykset vuosikokoukselle on julkaistu etukäteen tiedoksi tarkemmin tässä pystykorvalehdessä". Ja lisäksi, "esityksiä ei julkaista enää uudelleen kokouksen käsiohjelmassa".
Minun sisälukutaitoni ei riittänyt löytämään lehdestä kohdan 4 esitystä ?!? Onko toimitukselle sattunut nyt pieni moka ? Noin tärkeää asiaa ei ainakaan tilanpuutteesta ole voitu jättää pois...
Hallituksen esitykset vuosikokoukselle (1.-4.) oli lueteltu myös kutsussa ja maininta että "esitykset vuosikokoukselle on julkaistu etukäteen tiedoksi tarkemmin tässä pystykorvalehdessä". Ja lisäksi, "esityksiä ei julkaista enää uudelleen kokouksen käsiohjelmassa".
Minun sisälukutaitoni ei riittänyt löytämään lehdestä kohdan 4 esitystä ?!? Onko toimitukselle sattunut nyt pieni moka ? Noin tärkeää asiaa ei ainakaan tilanpuutteesta ole voitu jättää pois...
Esko Taivalkoski
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Neljäs esitys vuosikokoukselle saapui toimitukseen siinä vaiheessa, kun täällä oli jo "painettu nappia" lehden painoon lähettämiseksi. Hätäjarrutuksen jälkeen lisäsin kutsuun kohdan neljä, mutta virheekseni myönnän, että Punakoneen mainitseman kohdan päivitys ajan tasalle unohtui. Siinä vaiheessa esityksen lisääminen lehteen oli mahdotonta, mutta luonnollisesti tämä lehdestä pois jäänyt teksti julkaistaan vuosikokouksen käsiohjelmassa. Ja tässä alla. Esitys on sama, mikä oli käsittelyssä vuoden 2012 vuosikokouksessa.
-----------------------------------------------------------------------------------
OLLI SILVENNOISEN ESITYS HYVÄN HALLINTOTAVAN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA (Esitys oheisena)
JÄSENALOITE YLEISELLE KOKOUKSELLE HYVÄN HALLINTOTAVAN KÄYTTÖÖN OTTAMISEKSI
Hyvä hallintotapa.
Suomessa julkisen hallinnon järjestämistä ja toimintatapoja ohjaa julkisuuspe-riaate. Julkisuusperiaate on olennainen osa demokraattista päätöksentekoa, minkä johdosta se on sisällytetty erittäin vahvasti myös perustuslaissa vahvis-tettuun valtiosääntöön. Julkisuusperiaatteella halutaan taata, että kansalaiset voivat valvoa päätöksentekoa, valitsemiensa edustajien toimintaa, omia etu-jaan ja oikeuksiaan sekä vaikuttaa hallinnossa valmisteilla oleviin yleisesti merkittäviin asioihin.
Julkisuusperiaate on siis erityisesti avoimen hallinnon osatekijä. Julkisuus luo mahdollisuuksia yleiselle mielipiteen muodostukselle, hallinnon toimintaa kos-kevalle viestinnälle sekä toiminnan arvioinnille ja kritiikille. Tätä kautta jul-kisuusperiaate kuuluu myös sananvapauden käyttämisen edellytyksiin. Tiedon saatavuus on yleensäkin välttämätön perusta mahdollisuudelle osallistua yh-teiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Julkisuutta voidaan pitää myös yhtenä hyvän hallintotavan edellytyksenä ja se kuuluu hallintotoiminnan laadullisiin kriteereihin. Julkisuusperiaate paitsi tukee vallankäytön konkreettista valvontaa myös lisää kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Ei riitä että hallinto toimii asianmukaisesti ja lainmukaisesti, vaan jokaisen on myös voitava arvioida ja todeta tämä mah-dollisimman luotettavan tiedon perusteella. Varsinkin asioiden valmisteluun liittyvä etukäteisjulkisuus on omiaan ehkäisemään mahdollisia viranomaistoi-minnan väärinkäytöksiä ja antaa vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joilla ei ole virallista asemaa päätöksenteossa. Avoimuus estää jo ennakolta epä-asianmukaista ja lainvastaista hallintotoimintaa, joten sillä on tässä mielessä ennalta vaikuttava tehtävä.
Julkisuuperiaate tarkoittaa hallinnon avoimuutta, yleiseen päätöksentekoon liittyvien kokousten julkisuutta sekä yleisten asiakirjojen julkisuutta. Asiakirja-julkisuus on avoimen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen tiedonsaantioi-keuden ydin. Asiakirjat ovat tärkeitä selvitettäessä päätöksentekoa, päätöksen sisältöä, syitä ja perusteita. Koska oikeus saada tietoja julkisista asiakirjoista on perusoikeus, on viranomaisen edistettävä sen toteutumista. Päätöksiä tehtäessä ja tehtäviä hoidettaessa on huolehdittava, että tietojen saamista ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja, että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Mitä on säädetty julkisen hallinnon järjestämisestä ja viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuudesta ei sellaisenaan suoraan koske järjestö- ja yhdistystoiminnan hallinnon järjestämistä ja asiakirjojen julkisuutta. Järjestöjen ja yhdistysten hallinnon järjestämisestä ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään yhdistyslaissa. Lisäksi järjestöt ja yhdistykset voivat omissa säännöissään määrätä hallintoon ja asiakirjajulkisuuteen liittyvistä asioista.
Järjestöt ja yhdistykset ovat aina olleet merkittävä osa suomalaista yhteiskun-taa. Järjestäytyminen ja yhdistyminen ovat yksi keskeisimmistä mahdollisuuk-sista ja keinoista vaikuttaa niin omiin, kuin yhteisiinkin asioihin. Lait sekä käy-tännöt muodostavat järjestö- ja yhdistystoiminnalle keskeisiä periaatteita, joita ovat julkisuus, vapaaehtoisuus, kansanvaltaisuus ja yhdenvertaisuus. Julki-suus tarkoittaa, että lähtökohtaisesti järjestö- ja yhdistystoiminnassa noudate-taan yleistä julkisuusperiaatetta. Asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä tulee olla oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Vapaaehtoisuuden periaate antaa jäsenelle oikeuden liittyä ja erota yhdistyksestä, sekä oikeuden osallistua tai olla osallistumatta yhdistyk-sen toimintaan. Kansanvaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet edellyt-tävät, että järjestön ja yhdistyksen päätäntävalta on sen jäsenillä ja, että kaik-kia jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.
Järjestön ja yhdistyksen keskeisin sidosryhmä, jolla on merkittävällä tavalla mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan, jopa sen olemassaoloon, on jäsenistö. Jäsenet päättävät yhdistyksen toiminnan tavoitteista, valitsevat yhdistykselle hallituksen ja ovat mukana rahoittamassa yhdistyksen toimintaa. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhdistys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäsenistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle. Hallituksen tulee antaa yh-distyksen jäsenille heidän pyytämänsä yhdistystä koskevat tiedot. Hallituksen vastuulla on, että jäsenistön ääntä ja mielipiteitä kuullaan myös yhdistyksen kokouksien välisenä aikana. Hallitus vastaa siitä, että yhdistyksen toiminnassa voidaan ottaa huomioon eri sidosryhmien arvot ja odotukset. Hallituksen tulee varmistua, että yhdistyksen toiminnasta on riittävästi saatavilla sellaista tietoa, joka on eri sidosryhmille tarpeellista.
Aktiivisen tiedottamisen yhdistys on aloitteellinen ja ennakoiva. Se haluaa kertoa jäsenilleen mitä on tapahtumassa ja mitä tapahtuu juuri nyt. Yhdistys kertoo toiminnasta avoimesti ja tasa-arvoisesti kaikille jäsenilleen. Ilman tätä jäsenet eivät tiedä, mihin ja miten he voivat osallistua. On tärkeää varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan kaikille jäsenille ja, että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Toivon, että Suomen Pystykorvajärjestössä halutaan ja tullaan tulevaisuudes-sa paremmin noudattamaan hyvää hallintotapaa. Tämän johdosta esitän, että:
Suomen Pystykorvajärjestö päättää lisätä sääntöihinsä kohdan, jossa todetaan yhdistyksen noudattavan toiminnassaan julkisuusperiaatetta ja kohdan, jossa määrätään hallituksen tehtäväksi huolehtia siitä, että yh-distys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäse-nistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle sekä varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan riittävän ajoissa kaikille jäsenille ja että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Yllä esitetty tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Suomen Pystykorvajärjes-tön toimintaan ja päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erik-seen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkisia asiakirjoja olisivat mm. hallituksen kokous-ten esityslistat ja pöytäkirjat. Tiedotusväline on hallituksen valittavissa, mutta ehto tiedon ajantasaisuudesta ja siitä, että se on riittävän ajoissa kaikkien jäsenten saatavissa sekä kustannusten nousun välttäminen tarkoittanevat käytännössä, että tiedottaminen tapahtuu järjestön internet-sivujen kautta.
Vihanti 17.2.2012 Olli Silvennoinen
-----------------------------------------------------------------------------------
OLLI SILVENNOISEN ESITYS HYVÄN HALLINTOTAVAN KÄYTTÖÖN OTTAMISESTA (Esitys oheisena)
JÄSENALOITE YLEISELLE KOKOUKSELLE HYVÄN HALLINTOTAVAN KÄYTTÖÖN OTTAMISEKSI
Hyvä hallintotapa.
Suomessa julkisen hallinnon järjestämistä ja toimintatapoja ohjaa julkisuuspe-riaate. Julkisuusperiaate on olennainen osa demokraattista päätöksentekoa, minkä johdosta se on sisällytetty erittäin vahvasti myös perustuslaissa vahvis-tettuun valtiosääntöön. Julkisuusperiaatteella halutaan taata, että kansalaiset voivat valvoa päätöksentekoa, valitsemiensa edustajien toimintaa, omia etu-jaan ja oikeuksiaan sekä vaikuttaa hallinnossa valmisteilla oleviin yleisesti merkittäviin asioihin.
Julkisuusperiaate on siis erityisesti avoimen hallinnon osatekijä. Julkisuus luo mahdollisuuksia yleiselle mielipiteen muodostukselle, hallinnon toimintaa kos-kevalle viestinnälle sekä toiminnan arvioinnille ja kritiikille. Tätä kautta jul-kisuusperiaate kuuluu myös sananvapauden käyttämisen edellytyksiin. Tiedon saatavuus on yleensäkin välttämätön perusta mahdollisuudelle osallistua yh-teiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon.
Julkisuutta voidaan pitää myös yhtenä hyvän hallintotavan edellytyksenä ja se kuuluu hallintotoiminnan laadullisiin kriteereihin. Julkisuusperiaate paitsi tukee vallankäytön konkreettista valvontaa myös lisää kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Ei riitä että hallinto toimii asianmukaisesti ja lainmukaisesti, vaan jokaisen on myös voitava arvioida ja todeta tämä mah-dollisimman luotettavan tiedon perusteella. Varsinkin asioiden valmisteluun liittyvä etukäteisjulkisuus on omiaan ehkäisemään mahdollisia viranomaistoi-minnan väärinkäytöksiä ja antaa vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joilla ei ole virallista asemaa päätöksenteossa. Avoimuus estää jo ennakolta epä-asianmukaista ja lainvastaista hallintotoimintaa, joten sillä on tässä mielessä ennalta vaikuttava tehtävä.
Julkisuuperiaate tarkoittaa hallinnon avoimuutta, yleiseen päätöksentekoon liittyvien kokousten julkisuutta sekä yleisten asiakirjojen julkisuutta. Asiakirja-julkisuus on avoimen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisen tiedonsaantioi-keuden ydin. Asiakirjat ovat tärkeitä selvitettäessä päätöksentekoa, päätöksen sisältöä, syitä ja perusteita. Koska oikeus saada tietoja julkisista asiakirjoista on perusoikeus, on viranomaisen edistettävä sen toteutumista. Päätöksiä tehtäessä ja tehtäviä hoidettaessa on huolehdittava, että tietojen saamista ei rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja, että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti.
Mitä on säädetty julkisen hallinnon järjestämisestä ja viranomaisten hallussa olevien asiakirjojen julkisuudesta ei sellaisenaan suoraan koske järjestö- ja yhdistystoiminnan hallinnon järjestämistä ja asiakirjojen julkisuutta. Järjestöjen ja yhdistysten hallinnon järjestämisestä ja asiakirjojen julkisuudesta säädetään yhdistyslaissa. Lisäksi järjestöt ja yhdistykset voivat omissa säännöissään määrätä hallintoon ja asiakirjajulkisuuteen liittyvistä asioista.
Järjestöt ja yhdistykset ovat aina olleet merkittävä osa suomalaista yhteiskun-taa. Järjestäytyminen ja yhdistyminen ovat yksi keskeisimmistä mahdollisuuk-sista ja keinoista vaikuttaa niin omiin, kuin yhteisiinkin asioihin. Lait sekä käy-tännöt muodostavat järjestö- ja yhdistystoiminnalle keskeisiä periaatteita, joita ovat julkisuus, vapaaehtoisuus, kansanvaltaisuus ja yhdenvertaisuus. Julki-suus tarkoittaa, että lähtökohtaisesti järjestö- ja yhdistystoiminnassa noudate-taan yleistä julkisuusperiaatetta. Asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä tulee olla oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Vapaaehtoisuuden periaate antaa jäsenelle oikeuden liittyä ja erota yhdistyksestä, sekä oikeuden osallistua tai olla osallistumatta yhdistyk-sen toimintaan. Kansanvaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet edellyt-tävät, että järjestön ja yhdistyksen päätäntävalta on sen jäsenillä ja, että kaik-kia jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti.
Järjestön ja yhdistyksen keskeisin sidosryhmä, jolla on merkittävällä tavalla mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen toimintaan, jopa sen olemassaoloon, on jäsenistö. Jäsenet päättävät yhdistyksen toiminnan tavoitteista, valitsevat yhdistykselle hallituksen ja ovat mukana rahoittamassa yhdistyksen toimintaa. Hallituksen tulee huolehtia siitä, että yhdistys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäsenistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle. Hallituksen tulee antaa yh-distyksen jäsenille heidän pyytämänsä yhdistystä koskevat tiedot. Hallituksen vastuulla on, että jäsenistön ääntä ja mielipiteitä kuullaan myös yhdistyksen kokouksien välisenä aikana. Hallitus vastaa siitä, että yhdistyksen toiminnassa voidaan ottaa huomioon eri sidosryhmien arvot ja odotukset. Hallituksen tulee varmistua, että yhdistyksen toiminnasta on riittävästi saatavilla sellaista tietoa, joka on eri sidosryhmille tarpeellista.
Aktiivisen tiedottamisen yhdistys on aloitteellinen ja ennakoiva. Se haluaa kertoa jäsenilleen mitä on tapahtumassa ja mitä tapahtuu juuri nyt. Yhdistys kertoo toiminnasta avoimesti ja tasa-arvoisesti kaikille jäsenilleen. Ilman tätä jäsenet eivät tiedä, mihin ja miten he voivat osallistua. On tärkeää varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan kaikille jäsenille ja, että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Toivon, että Suomen Pystykorvajärjestössä halutaan ja tullaan tulevaisuudes-sa paremmin noudattamaan hyvää hallintotapaa. Tämän johdosta esitän, että:
Suomen Pystykorvajärjestö päättää lisätä sääntöihinsä kohdan, jossa todetaan yhdistyksen noudattavan toiminnassaan julkisuusperiaatetta ja kohdan, jossa määrätään hallituksen tehtäväksi huolehtia siitä, että yh-distys saavuttaa aktiivisella, avoimella ja ajantasaisella viestinnällä jäse-nistön luottamuksen ja luo hyvät edellytykset jäsenistön ja hallituksen väliselle vuoropuhelulle sekä varmistaa, että hallituksen päätöksistä ja päätösten valmistelusta tiedotetaan riittävän ajoissa kaikille jäsenille ja että tiedot ovat kaikkien jäsenten saatavissa.
Yllä esitetty tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki Suomen Pystykorvajärjes-tön toimintaan ja päätöksentekoon liittyvät asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erik-seen rajoitettu, samoin jokaisella jäsenellä on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Julkisia asiakirjoja olisivat mm. hallituksen kokous-ten esityslistat ja pöytäkirjat. Tiedotusväline on hallituksen valittavissa, mutta ehto tiedon ajantasaisuudesta ja siitä, että se on riittävän ajoissa kaikkien jäsenten saatavissa sekä kustannusten nousun välttäminen tarkoittanevat käytännössä, että tiedottaminen tapahtuu järjestön internet-sivujen kautta.
Vihanti 17.2.2012 Olli Silvennoinen
Heidi Lahtinen, Höyheneukon kennel
Re: Jäsenaloite Imatran vuosikokoukselle, aihe Hyvä hallinto
Ei pyhä Sylyvi että on pantu Tampereella tuulemaan. KAIKKI Silvennoisen Ollin kannattajat tms. on potkittu "pelipaikoilta" pois ! Läskiperseet tilalle !?!
Säästöjä muka, minä säästän kans tästä etteen päin... SPJ:n jäsenmaksussa !
-Esko -
Säästöjä muka, minä säästän kans tästä etteen päin... SPJ:n jäsenmaksussa !
-Esko -
Esko Taivalkoski