Kyyt

[sumu]

Nuuppasin viidennen kyyn tällekesälle tuosta koiratarhasta,ei taida olla mitään karkotus konstia joka toimisi Jos p.p.peteliukseen on luottaminen niin olen tässä syylistynyt rikoksesista ankaripaan,niin tämä petelius juontaa nykyään luontoiltaa ja onnistunut pilaamaan perinteikään radioohjelman tykkänään olis vain pysynyt näytteliänä ja pilkailut vähenmistöjä ainut mikä näkyy häneltä sujuvan Aikuinen koira näkyy pistoksen kestävän mutta on kyllä jonkin päivän nolpulla nokin.Aina tässä kartanolla joku käärme on kesäisin tavattu mutta pari viimeisitä kesää on ollut aivan mahdottomia.onko tämä käärmeiden runsastuminen vain täkäläinen ilmiö ,miltä käärmeiden runsaus muualla näyttää.PS:Lasten lapset tässä juoksetelee päivisi kartanolla siitä moinen ärsyyntyminen nunukka mieheen

[virve]

Minäkin olen lenkillä tavannut jo 6 kyytä.
Olen samaa mieltä, että niitä on näkynyt enemmän kuin muina vuosina. Olisiko viime kesä ja talvi ollut suotuisa käärmeille.

Koirallekin käärmeen purema voi olla vaaralline. Vaikka toipuisi vuorokaudessa, niin siittä myrkystä voi jäädä jonkin asteinen munuaisvaurio ja siksi vien aina koirani kyyn pureman jälkeen eläinlääkärille nesteytykseen.
Toinen vaihtoehto on yrittää saada koira juomaan REILUSTI vettä.

Terveisin Virve

[telindfo]

eikös nää vanhankansan karkoitus toimet tepsi ? Siilien siirto istutus pihapiirin alueelle tai sitten siirrät yhden muurahaispesän koiratarhan läheisyyteen..

[koivumäki]

Vedä tontin ympärille paksua tervaa nauhana. Kyy vierastaa tulla siitä yli.

[Jyry-Sisu]

Meillä on juurikin tilanne päällä kyiden kanssa... Siivotaan tonttia ja laajennetaan hoidetun nurmikon osuutta. Tuhkaa olen levitellyt pihan reunalle (kalkkikin kuulemma käy). Meillä on myös kolme myyräkarkotinta sirisemässä maassa strategisilla paikoilla (karkottaa käärmeiden ruuan ja toivottavasti itse käärmeetkin). Lähistön kettu on rauhoitettu meidän tontilla (se käy siellä käärmeiden alueella iltaisin). Siinäpä niitä meidän konsteja! Niin ja juuri kävi aviomies ostamassa allekirjoittaneelle uuden Fiskarsin etu-kuormaajan...

[Roippakoipi]

Nostetaanpa tätä vähän ylemmäs kun tuntuu, että tämä kesä on oikea käärmekesä. Ei oo monikaan koira välttyny puremilta

Tänään oli myös omalla koiralla purema lähellä. Oltiin menossa järvelle uimaan kun yks kaks koira sykäs tienposkeen ja armoton ravistelu alko.
Käärme oli nujerrettu lähes heti ja suoraan sanottuna mitään en kerenny tekemään. Ei vissiin käärmekään ihan tajunnu kun ei purra kerenny. Häntä puoli lenti keskelle tietä ja pääpuoli jäi tien penkalle. Ei ikinä oo kyllä vastaavaa tapahtunu ja siinä kyllä meni ihan hölmistyneeks ite. Koira kävi ihan kierroksilla ja leukoja sai tosissaan vääntää auki jotta käärmeen häntä puolisko tipahti tielle.

Kyllä muuten säikäytti ja meillä kävellään tästä lähtien 1,5 metrin hihnassa eikä fleksissä.

[Heini]

Tässäpä linkki Turun yliopiston ja Turun biologisen museon kyselyyn käärmeenpuremista, siihen toivotaan koiranomistajien vastauksia kaikkialta Suomesta. Itse kävin viime viikolla vastaamassa, onneksi ei ole kuin kerran koiraani purrut kyy ja toivottavasti jäi myös viimeiseksi!
http://users.utu.fi/pakisa/Kaarmehavainnot.html

[heidi]

Minuakin naapuri oli ennättänyt varoittamaan, että tavallista enemmän on käärmeitä liikkeellä. Viime keskiviikkona näin ensimmäisen - sen, joka puri nelikuista Hippaa iltalenkillä. Tunnissa selvittiin el-päivystykseen, jossa vahva kortisoni, nesteytys, kipulääke ja antibiootti. Niin kuin Virve sanoikin, nesteytys suojelee munuaisia ja antibioottikin on hyvä, koska puremat tulehtuvat helposti.
Kyytabletin antamisesta kannattaa kysyä eläinlääkäriltä, nimittäin itse en olisi nykyohjeita uskoen edes uskaltanut antaa, ellei eläinlääkäri olisi sitä itse ehdottanut. Jos purema on päässä ja matkaa lääkäriin paljon, niin kyytabletti voi olla edes jokinlainen ensiapu (kuulin tämän jälkeen ajokoirasta, jota käärme oli ajokokeessa purrut kaulaan, matkalla päivystykseen koira oli tukehtunut )
Eläinlääkäriin kannattaa AINA olla yhteydessä, jos koira on saanut pureman. Tosi hyvä tuo Heinin linkki, kiitos siitä! Pitääpä mainostaa kesäkuun Pystykorvassakin


Potilas muutama tunti pureman jälkeen. Nesteytyspussi näkyy nahan alla niskassa/kaulassa ja mieli on maassa.


Seuraavana päivänä ulkonäkö on kuin syöttiläsporsaalla, mutta ruoka ja juoma jo maistuu. Kipulääkkeitä saatiin, mutta niitä ei onneksi tarvittu. Viikon antibioottikuuri kuitenkin.
Pakko myöntää, että lenkeillä hirvittää. Vaikka kuinka ovat hihnassa, niin eiväthän pystykorvat malta tiellä kulkea. Pentu varsinkin nuohoaa kaikki heinikot ja ojanpohjat...

[mage]

Voin hyvin kuvitella paniikin tunteen kun koira joutuu kyyn puremaksi.

Itse, aiheesta poiketen, koin näädän jäljestysretkellä viime helmikuussa vastaavanlaisen tuntemuksen, kun löysin koirani kuusen näreen tyvestä hirttymässä, 330 conit kaulassa. Onneksi oli alkumatkan tapahtuma, koira ei ollut viittäkymmentä metriä kauempana. Onneksi oli astron panta kaulassa, joka varmaankin otti pahimman iskun vastaan koska luita ei särkynyt. Ja tutkasta näin jotta koira on paikallaan, muttei ääntä anna. Ensin luulin kaivavan näätää maakomosta. Kun ehdin paikalle, ihmettelin aluksi kun ei kuuluu rähinää, astro ilmoittaa alle 9 metrin etäisyydeltä koiran olevan lähellä. Viereisen, pienen tykkyisen kuusen tyveltä kuului kuolinkamppailu, hirttyvän koiran kähinää. Koira rautojen kera ylös puun tyvestä ja sitten alkoi jousien puristelu. Toista jousta puristaessa kasaan ja varmistin koukkua asetellessa koira oli luovuttanut. Velton eläimen sain lopulta piinasta. Siitä kaveri kuitenkin sai happea keuhkoihin ja kampesi horjuen jaloilleen, tuli hengästyneen isännän viereen ja virtsasi alleen.
Kuvissa käytiin ja luut oli säilyneet ehjinä. Viikon oli kaulavarsi ja nielu turvoksissa. Ei viikkoon haukkunut, ei pystykorvamaiseen tyylin jutellut, "urrannut".
Kuukauden päivät oli isännän oikean käden sormien nivelet hellinä kun adrenaliini ryöpyn avustamana piteli jousta kasassa jotta sai varmistinkoukun paikalleen. Jopa "vatsalihaksia" särki muutaman päivän tapahtuman jälkeen..
No, asia on viranomaisten tiedossa, rautojen asentaja myhäilee tyytyväisenä, vielä.
Koira on tänäpäivänä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan, isännälle jäi varmaankin pahimmat traumat..



Uploaded with ImageShack.us

[Roippakoipi]

Kaikkea sitä sattuu, mutta kyllä pitää olla idiootti kun rautoja tuolleen virittelee. Voin kuvitella miltä omistajasta tuntuu kun koira löytyy tuollasesta jumista.
Ite tuli jo suunnilleen itkua tiherrettyä kun huomasin koiran jalassa olevan veren ja rinta karvoissa kans. Onneksi lähempi tutkailu osoitti, että ei ne oo koirasta vaan taistelukaverista.

Voikohan koiralle jäähä joku ajatus päälle, koska viikko ennen tätä episodia Roni hyppäs lenkillä käärmen päälle. Käärme sihahti ja koira hyppäs takas, koska se selvästi itekin säikähti. En tienny puriko käärme vai ei, mutta olin kyllä ihan huolesta soikeana ja tarkkailin koiraa koko päivän. No, puremalta vältyttiin, mutta koko seuraavan päivän Roni käveli minun perästä ja sen mielestä oli ihan kamalaa jos jätin sen mökin kuistille ja menin pois näkyvistä. Ei se ikinä oo silleen käyttäytyny.
Nyt sitten se kävi suoraan käsiks tuohon käärmeeseen.


Pikaista paranemista Hipalle! Aika ilkeän näköisesti on osunu tuo purema kun nuinkin paljon on turvonnu.

Ps. Merisuolaa kun ripottelee häkin ympärille ei käärmeet mene koiranhäkkiin.

[mage]

Ps. Merisuolaa kun ripottelee häkin ympärille ei käärmeet mene koiranhäkkiin.

Kiitos vinkistä! Täytyy mainita hyvälle ystävälle, jonka narttujen tarhojen ympärillä tuppaa noita otuksia esiintymään.

[heidi]

Kiitokset Roippakoivelle toivotuksista - pentu vaikuttaa olevan jo ihan kunnossa Van on se siun Ronisi hurja sälli!

Olen pelännyt, että milloin tuo Magen järkyttävä kokemus sattuu omalle kohdalle. Taisi viime syksynä ainakin yksi koira kuolla rautoihin ja takavuosina lienee sattunut muitakin hengenlähtöjä. Kyyt ovat luonnon omia vitsauksia joiden kanssa vaan pitää tavalla tai toisella pärjätä, mutta se, että ihmisen piittaamattomuuden vuoksi koiria joutuu hengenvaaraan, niin se se pistää oikeasti vihaksi
Hyvä, että rautapyytäjä on tiedossa. Toivottavasti ei selviä seuraamuksitta.