Paluu suomalaiseen haukkuvaan lintukoiraan?

SPJ:n yleiseen toimintaan liittyvät keskustelut käydään täällä !

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
mage
Viestit: 145
Liittynyt: 31 Loka 2009, 10:06
Paikkakunta: qsamo

Re: Paluu suomalaiseen haukkuvaan lintukoiraan?

Viesti Kirjoittaja mage » 11 Huhti 2010, 22:54

Jospa ssa. onkin pienempi koirilla kuin näillä loanheittäjillä:mrgreen:
Suomenpystykorva, rihlakko ja vanhametsä
Terveisin Marko Liikanen

ellutii
Viestit: 282
Liittynyt: 30 Marras 2006, 21:22

Re: Paluu suomalaiseen haukkuvaan lintukoiraan?

Viesti Kirjoittaja ellutii » 13 Huhti 2010, 19:56

Olipa hyva kirjoitus "itsekkyydella"!
Raija Tiilikainen

Backwoods
Viestit: 18
Liittynyt: 30 Heinä 2008, 19:02
Paikkakunta: P Salo

Re: Paluu suomalaiseen haukkuvaan lintukoiraan?

Viesti Kirjoittaja Backwoods » 14 Huhti 2010, 20:44

Mikähän mahtoi olla aikanaan näiden pitkospuiden päässä olevien syrjäkylien kaikenviljankoirien sukurutsan aste? Veikkaan että jos niihin aikoihin aikakoneella pääsisi ja sukutaustat jollain ihme konstilla selvittäisi, niin saattaisi olla monella alahuuli hämmästyksestä kuin pajatson kuppi. Nuo haikaillut kaikkien kippurahäntäisten ja pystykorvaisten sekasikiöt jälkeläiset voisikin sitten kätevästi nimittää vaikkapa Venäläis-scandinaaviksi laikoiksi?
P Salo

sumu
Viestit: 722
Liittynyt: 18 Helmi 2010, 21:43

Re: Paluu suomalaiseen haukkuvaan lintukoiraan?

Viesti Kirjoittaja sumu » 14 Huhti 2010, 21:22

Backwoods kirjoitti:Mikähän mahtoi olla aikanaan näiden pitkospuiden päässä olevien syrjäkylien kaikenviljankoirien sukurutsan aste? Veikkaan että jos niihin aikoihin aikakoneella pääsisi ja sukutaustat jollain ihme konstilla selvittäisi, niin saattaisi olla monella alahuuli hämmästyksestä kuin pajatson kuppi. Nuo haikaillut kaikkien kippurahäntäisten ja pystykorvaisten sekasikiöt jälkeläiset voisikin sitten kätevästi nimittää vaikkapa Venäläis-scandinaaviksi laikoiksi?
Tuota se olisi paljon pienempi kun uskoisitkaan sillä koira ilman ihmisen puuttumista pyrkii pariutumaan mahdolisimman vieras sukuisen yksilön kanssa ,ja kyllä tieto killasesta nartusta koira mailmassa kantaa riittävän kauas :wink:
Sauli Ojatalo

Emma
Viestit: 92
Liittynyt: 18 Helmi 2008, 15:05
Paikkakunta: Oulu

Re: Paluu suomalaiseen haukkuvaan lintukoiraan?

Viesti Kirjoittaja Emma » 15 Huhti 2010, 11:45

sumu kirjoitti:
Backwoods kirjoitti:Mikähän mahtoi olla aikanaan näiden pitkospuiden päässä olevien syrjäkylien kaikenviljankoirien sukurutsan aste? Veikkaan että jos niihin aikoihin aikakoneella pääsisi ja sukutaustat jollain ihme konstilla selvittäisi, niin saattaisi olla monella alahuuli hämmästyksestä kuin pajatson kuppi. Nuo haikaillut kaikkien kippurahäntäisten ja pystykorvaisten sekasikiöt jälkeläiset voisikin sitten kätevästi nimittää vaikkapa Venäläis-scandinaaviksi laikoiksi?
Tuota se olisi paljon pienempi kun uskoisitkaan sillä koira ilman ihmisen puuttumista pyrkii pariutumaan mahdolisimman vieras sukuisen yksilön kanssa ,ja kyllä tieto killasesta nartusta koira mailmassa kantaa riittävän kauas :wink:
Tuskimpa olisi pienempi ssa. Aiheesta löytyy ihan tutkimustuloksiakin kirjassa Koiran villit sukulaiset, kirjoittaja Kaarina Kauhala. Suosittelen lämpimästi!

Aloittajan pointti on ihan hyvä ja olen ehdottomasti samaa mieltä, että moinen pikkutäpliin tuijottaminen on aivan pöyristyttävää. Sen sijan en tue sekarotuisten koirien kasvatusta koska ei-hallittu ulkosiitos tuo väjäämättä mukanaan uusia ongelmia ja ennalta-arvaamattomia ominaisuuksia ja jopa sairauksia. Sen sijan tuen ajatusta hallitusta ulkosiitoksesta ja tätähän on tehty jo monelle rodulle ihan Kennelliiton siunauksella. Hallittu ulkosiitoshan tulee nimenomaan kysymykseen kun rodun geenikanta käy liian kapeaksi ja/tai ulkosiitos on ainut tapa päästä eroon jostain sairaudesta tai vaivasta.

Pienenä takaisinvit*uiluna on kuitenkin todettava, että itse omistan metsästyskoirien lisäksi kaksi rotua jota aloittaja todennäköisesti nimeäisi "epäsikiöiksi". Aloittaja ei kuitenkaan ilmeisesti ole koskaan moisia epäsikiöitä omistanut ja näimpä tyydyn toteamaan, että minun pienet epäsikiöt on ihan saa*anan paljon terveempiä kun suurin osa tämän porukan metsästyskoirista.
Emma Pirilä
www.karvaisetkaverit.fi

Vastaa Viestiin