Uusi puheenjohtaja

[Kojamo]

Hurja ja kurja tilanne järjestölle.
Vuosikokous on vedenjakajana mille kantille järjestön tulevaisuus suuntautuu. Nyt kun Eilan ilmoitus tuli puskista niin ja yllätti aika monen, olisiko syytä ottaa aikalisä vuoden 2017 vuosikokoukseen saakka, ja valita pj hallituksen sisältä. Näin saataisiin aikaa etsiä uusi pidenpiaikainen pj. Nyt harkinta-aika jää aika lyhyeksi. Toinen vaihtoehto voisi olla ylimääräisen kokouksen järjestäminen myöhemmin tänävuonna. Toisaalta onhan meillä jäsenissä hyviä henkilöitä, joilta pj:n pesti sujuisi, Odotan mielenkiinnolla ehdokkaita ja toivottavasti heistä saadaan tänne someen jonkinlainen esittely.

[peija04]

Kovin on hiljaista julkinen keskustelu puheenjohtaja-asiaan liittyen, tällä foorumilla. Muista ns. avoimista foorumeista minulla ei ole tietoa, sillä olen ilmeisesti Lahtisen Heidin kanssa ainoita ns. face-negatiivisia henkilöitä koko pystykorvayhteisössä. Kulisseissa ei kuitenkaan ole hiljaista, siitä meillä kaikilla on tietoa, ainakin toisen käden tietoa.

Tämä ei ole hyvä asia, sillä uuden puheenjohtajan valintaan on aikaa enää kolme viikkoa. Vaikka SPJ:n puheenjohtajuus ei sinänsä ole yleisellä tasolla mittapuu millekään asialle, on sillä yllättävänkin suuri merkitys harrastajayhteisömme keskuudessa. Tämä on hyvä asia, sillä se kertoo omalta osaltaan harrastajakuntamme yhteisöllisyydestä ja yhteisömme intohimosta harrastamaansa asiaa kohtaan. Tämä yhteisöllisyys ja intohimo on mittaamattoman suuri voimavara, jonka jäsenet valintatilaisuudessa vapaaehtoisesti ja korvauksetta ovat valmiita luovuttamaan puheenjohtajansa käyttöön.

Olisikin erittäin suuri vääryys tätä suurinta osaa harrastakunnastamme kohtaan, joka vilpittömin mielin toimii yhteisen hyvän eteen, että edelleenkin valintatilaisuuden koko ajan kovaa vauhtia lähestyessä, kaikki olisi edelleenkin vain arvailujen ja alati voimistuvan huhumyllyn tuottaman epätietoisuuden varassa. Tätä vääryyttä vastustaen ja samalla kaikki harrastajayhteisömme jäsenet rehelliseen peliin haastaen ilmoitan, että asetun ehdolle jäsenistön valitessa SPJ:n hallitukselle seuraavaa puheenjohtajaa.

Lyhyt itseni esittely:
Olen 52-vuotias naimisissa oleva kolmen aikuisen lapsen isä. Kaikesta ed. lauseessa esille tuomastani tunnustan olevani vilpittömästi ylpeä. Ikävuosiin liittyen on jotain mitä en välttämättä tarvitsisi, mutta kaikki muu on parasta mitä minulle olisi ikinä voinut tapahtua.

Synnyin ja vartuin Kouvolassa, josta erinäisten vaiheiden jälkeen muutimme reilut kymmenen vuotta sitten Vihantiin, joka nykyään on osa Raahen kaupunkia.

Koulutukseltani olen rakennusmestari. AMK-insinööritutkintotodistus, mihin koulutukseen hakeutuminen ja Vihantiin muuttamisemme oleellisesti liittyi, odottaa Oulun ammattikorkeakoulun arkistossa lopputyön valmistumista.

Työurani liittyy vahvasti talonrakentamiseen. Tästä olen erityisen ylpeä, sillä arvostan yli kaiken rehellistä työntekoa, joka perustuu todelliseen osaamiseen, tapahtuipa se sitten suunnittelupöydän ääressä tai vasaran varressa. Omien kätteni jälki näkyy Kouvolan seudun lisäksi monessa kohteessa myös täällä nykyisessä elinympäristössäni. Olen onnellinen, että olen saanut tähänastisen elämäni aikana mahdollisuuden toimia yksityisyrittäjänä toisiakin työllistäen ja kaikkine yrittäjyyteen liittyviä haasteita kokemaan joutuen, että olen saanut toimia vastuullisissa tehtävissä vastaavana mestarina rakennusliikkeiden palveluksessa ja että olen saanut toimia vastuullisissa tehtävissä julkissektorilla Vihannin kunnan teknisen osaston päällikkönä, kunnanjohtajan sijaisena, kunnan omistaman kaukolämpöyhtiön toimitusjohtajana ja nykyisessä tehtävässäni Raahen kaupungin tilapalvelupäällikkönä, teknisen palvelukeskuksen johtoryhmän jäsenenä, ent. Vihannin kunnan aluelautakunnan esittelijänä jne.

Harrastukseni liittyy erittäin vahvasti metsästykseen suomalaisten metsästyspystykorvarotujen kanssa. Hirvenmetsästykseen liittyvien lieveilmiöiden johdosta päädyin aikanaan myötäsyntyisesti ihannoimaani Suomenpystykorvalla tapahtuvaan linnunpyyntiin, josta ei enää käy luopuminen. Vaikka punainen onkin vienyt sydämeni, elää sisimmässäni palo myös mustavalkoiseen. Siinä nimittäin on sitä jotain minulle vielä aukeamatonta, mikä muutoin täydellisestä Suomenpystykorvasta osaltaan puuttuu. Olen pennun jo kerran varannutkin, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä.

Harrastukseeni liittyen olen saanut toimia mm. Kymenläänin kennelpiirin hallituksessa, Kymenläänin pystykorvakerhon puheenjohtajana ja sihteerinä, Tirvan seudun metsästysyhdistyksen pystykorvajaoston puheenjohtajana ja Pohjois-Pohjanmaan kennelpiirin pystykorvajaoston puheenjohtajana ja jäsenenä. Olen LINT-ylituomari ja minulla on HIRV-palkintotuomarikortti, tosin odottamassa päivitystä ja ns. parempia aikoja.

Minulla on käynyt tähän mennessä omistamieni seitsemän Suomenpystykorvan kanssa uskomattoman hyvä tuuri. Sen lisäksi, että ne ovat olleet loistavia koko perheen jäseniä, ne ovat omalla olemassa olollaan suoneet minulle ja lukuisille kavereilleni unohtumattomia kokemuksia, ja jokainen niistä on omana aikanaan ollut opettajana minulle monessa asiassa. Olen näiden koirien kautta oppinut mikä on kaikkein tärkeintä. Ne ovat luontaisella vilpittömyydellään ja rehellisyydellään, minkä vain suomalainen pystykorva voi syntyperäisesti omata, pystyneet opettamaan, että ilman luottamusta ei ole tulevaisuutta. Ja toisaalta, että kun luottamus on olemassa, ns. isotkin virheet ovat anteeksi annettavissa.

Lyhyt perustelu ehdokkaaksi asettumiselle:
On automaattisesti selvää, että järjestömme puheenjohtajan paikka ei jää täyttymättä. Olen itse tehnyt ns. oppositiosta käsin paljon töitä, että yhteisen järjestömme toiminta ja etenkin sen toimintakulttuuri saavuttaisi harrastuksemme perusperiaatteen edellyttämän ja vaatiman tason. Meillä on aivan oikeasti vaalittavanamme koira-asioihin liittyen korkeimmat ja kalleimmat arvot mitä suomalaisessa koiraharrastuksessa on olemassa. Toisinaan tuntuu, että edes Kennelliitossa ei tätä ymmärretä. Meidän tehtävä on ketään nöyristelemättä tehdä tämä asia kaikilla tahoilla ymmärrettäväksi.

Eila oli ensimmäisenä naisena kautta SPJ:n historian erittäin hyvä puheenjohtaja, ja hän vei ansiokkaasti järjestöä häntä äänestyksessä kannattaneen enemmistön tahdon mukaiseen suuntaan. Hänellä ei näin ollen ole voinut olla mitään henkilökohtaista syytä epäillä jatkomahdollisuuksiaan ns. kentän luottamuksen suhteen. Joistain muista syistä hän kuitenkin teki päätöksen, joka tuli suurimmalle osalle meistä yllätyksenä, ja jota suurin osa meistä ei todellakaan ymmärtänyt, saatikka toivonut.

Näin ei saa käydä enää ikinä. Valittakoon puheenjohtaja jatkossakin rehellisellä pelillä yhteisesti sovittujen ja voimassa olevien sääntöjen mukaisesti. Kaikkien tulevien puheenjohtajien ykköstehtävänä tulee kuitenkin jatkossa olla jäsenistön ajan tasalla pitäminen kaikissa niissä järjestöä koskevissa asioissa, joilla saattaa olla vaikuttavuutta yksittäisen jäsenen mahdollisuuksiin olla tekemässä vilpittömin mielin parastaan harrastamansa rodun eteen.

Kasvattajan rooli SPJ:n tehtäväkentässä?
Luulin jo aiemmin mm. tälläkin foorumilla saaneeni kaiken sanottavissani olevan tästä aiheesta sanotuksi. Näin voi ollakin, mutta silti, SPJ:n ei pidä ikinä unohtaa kasvattajien, koskee myös jalostusuroksen omistajia, roolia koiraharrastuksessa. Heitä ei pidä nostaa jalustalle, eikä yli korostaa, sillä historia toistaa tässäkin asiassa itseään, mutta heidät pitää tunnustaa oman aikansa jäljenjättäjinä, joita ilman ei ole tulevaisuutta, eli aikaa joka tulee olemaan meidän lapsillemme historiaa.

Kysykää sillä kysyjille vastataan.
Asettumisestani puheenjohtajaehdokkaaksi tulee nousemaan aivan varmasti monenlaisia kysymyksiä. Ja vastauksia on todennäköisesti luvassa vastaajasta riippuen vieläkin enemmän. Minusta tulee liikkumaan jos jonkinlaista tietoa ja tarinaa. Vaan eipä siinä. Kaikkiin minulle suoraan osoitettuihin kysymyksiin tulee jokainen kysyjä saamaan vastauksen. Kysymykset toivon esitettävän julkisesti tälle foorumille, eli vastauksetkin olisivat näin ollen kaikille julkisia. Muitakin mahdollisuuksia yhteydenottoihin on olemassa, mutta kuten kerroin, mieluummin julkisesti, koska perusperiaatteeni on, että yhteisissä asioissa ei ole mitään syytä tietoiseen salailuun.

[AM]

Hieno avaus Ollilta puheenjohtajakisaan. On hyvä, että ehdokkaaita alkaa tulla esiin niin voimme alkaa arvioida kuka voisi tässä tilanteessa johtaa järjestöämme niin, että sen toiminta saadaan rauhoitettua ja vakiinnutettua sellaiselle tasolle, että hallitukseen, jaostoihin ja muihin toimikuntiin löytyy motivoituneita, yhteiseen hiileen puhaltavia henkilöitä.
Itse toivoisin myös, että joku hallituksesta lähtisi mukaan kisaan sillä jatkuvutta nykylinjalle olisi toivomuslistalla. Ollin hyviksi puoliksi luen kyllä päättäväisyyden ja sitkeyden sekä erinomaisen kirjallisen ja suullisen esitystaidon.

[jani.k]

Miten Olli suhtaudut pohjanpystykorvaan . Annat ymmärtää että olet suomenpystykorvan mies. "Harrastukseni liittyy erittäin vahvasti metsästykseen suomalaisten metsästyspystykorvarotujen kanssa. Hirvenmetsästykseen liittyvien lieveilmiöiden johdosta päädyin aikanaan myötäsyntyisesti ihannoimaani Suomenpystykorvalla tapahtuvaan linnunpyyntiin, josta ei enää käy luopuminen. Vaikka punainen onkin vienyt sydämeni, elää sisimmässäni palo myös mustavalkoiseen. Siinä nimittäin on sitä jotain minulle vielä aukeamatonta, mikä muutoin täydellisestä Suomenpystykorvasta osaltaan puuttuu. Olen pennun jo kerran varannutkin, mutta aika ei vielä tuolloin ollut kypsä.
"
Yksi kaikkien ja kaikki yhden rodun puolesta.
-jani karttunen

[PERTTIS]

Reilu viikko sitten sain useamman puhelun, jossa minua pyydettiin asettumaan ehdokkaaksi Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtajaksi. Tunnustan reilusti, että päätös lähteä ehdokkaaksi ei ollut helppo ja vaati pitkän pohdinnan ja useamman hiihtolenkin miettimisen.

Olen Pertti Saarenketo 56 vuotias Jyväskylässä asuva suomenpystykorva harrastaja. Perheen viidestä lapsesta meillä on vielä kotona yksi. Olen tällä hetkellä mm. järjestön suomenpystykorvajaoston sekä Keski-Suomen kennelpiirin pystykorvajaoston puheenjohtaja. Työtaustani on rajavartiolaitoksesta ja puolustusvoimista eri esimiestehtävissä, josta jäin eläkkeelle 2009. Toisen työuran olen tehnyt Millog Oy:ssä, jossa olen tällä hetkellä kehittämispäällikön tehtävässä.

Puheenjohtajan tehtävän hoitamisen edellytyksenä on hallituksen toimivuus, joka muodostuu avoimesta ja keskustelevasta päätöksenteosta. Uskon, että minun tapani ohjata hallitustyöskentelyä loisi tämän kaltaisen tavan käsitellä vaikeimpiakin asioita. Toinen merkittävä asia on, että hallitustyötä tukevat toimihenkilöt ovat osaavia ja vastuullisia tehtävissään. Arvio toimihenkilöiden toiminnasta on tehtävä jokaisen hallituksen vaihdon yhteydessä ja tarvittaessa tehtävä muutoksia, mikäli luottamus vastuualueiden tehtävien suorittamiseen ei ole täysin varma.

Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa hallitusta siten, että se hoitaa yhdistyksen taloutta vastuullisesti ja tekee päätöksensä sääntöjen sekä yhdistyslain mukaisesti. Tämä asia on keskeinen muistaa. Puheenjohtaja ei ole kanava, jota kautta jonkin yksittäisen ryhmän asioita voidaan kuvitella saatavan päätettäväksi. Tästä johtuen ajattelen, ettei ole merkitystä minkä rodun harrastajien piiristä puheenjohtaja valitaan. Vuosikokoukset antavat päätöksillään mandaatin hallitukselle toteuttaa annetut tehtävät. Puheenjohtajan on huolehdittava, että päätösten mukaisesti asioita viedään eteenpäin.

Yhdistystoiminnassa ei onneksi toimita kvartaali taloudessa, jolloin päätökseen tarvittavien perusteiden selvittämiselle täytyy antaa mahdollisuus. Asia voidaan jättää pöydälle lisäperusteiden hankkimiseksi ja asiantuntijalausuntojen saamiseksi. Laadukas rotujaostojen toiminta valmistelevana asiantuntijaelimenä antaa päätöksenteolle pohjan. Vanha viisaus, hyvin valmisteltu on puoliksi tehty, pätee myös tässä asiassa.

Merkittävä työ meidän yhdistyksessämme on selkeyttää tulevaisuutta, mitä haluamme olla viiden tai kymmenen vuoden päästä. Jos osaamme tämän tavoitteen hahmottaa ja pyrkiä määrätietoisesti toteuttamaan tavoitteeseen pääsyä eri toimenpitein, niin onnistumme olemaan vahva ja kiinnostava toimija metsästyskoira harrastuksen piirissä tulevaisuudessakin. Uskon, että kokemukseni työtehtävissäni auttaa tämän tulevaisuuden tavoitteen asettamisessa ja tehtävien määrittämisessä tavoitteen saavuttamiseksi.

Vahvat ja aktiiviset jäsenyhdistykset luovat perustan koko järjestön toiminnalle. Tulevaisuuden kehittämisessä tulee miettiä keinoja, miten tätä käytännön toimintaa voidaan tukea järjestön toimenpitein. Esimerkiksi lohkojen hallitusjäsenten ja lohkojen yhdistysten välistä kanssakäymistä tulisi tiivistää. Toinen kehittämisen kohta on mielestäni järjestön toimintakulttuurin parantaminen siten, että kaikki jäsenet tietävät, miten he voivat vaikuttaa oikealla ja rakentavalla tavalla. Mielipide- ja keskustelupalstoilla on oma roolinsa nykypäivässä, mutta jokaisen jäsenen on tiedostettava, etteivät ne ole kanava, mitä kautta asioita saa järjestön päätöksen tekoon esitettyä.

Haluan jo tässä vaiheessa kiittää niitä henkilöitä luottamuksesta, jotka ovat minua kannustaneet tähän ehdokkuuteen. Nähdään vuosikokouksessa.
Terveisin
29.2.2016 Jyväskylä
Pertti Saarenketo

[Haapajärvi]

Olipa hyvä esittäytyminen, erityisen hyvin tuli esille miten ehdokas pyrkii kehittämään järjestöämme tulevaisuuden haasteisiin!

[Timo Kettunen]

Hyvä, että puheenjohtajavaaliin tulisi vielä lisää ehdokkaita. Minulle se valinta ei mene rodun mukaan. Henkilöä äänestän riippumatta mikä on hänen harrastamansa rotu.

[tkokko]

Kevättalven kynnyksellä on järjestömme toimintaan syntynyt yllättäin ajateltavaa, kun väistyvä pj. Eila ilmoitti jättävänsä menestyksellä hoidetun tehtävän.

Kohta kaksikymmentä vuotta pystykorvaisissa touhuissa mukana olleena, niin on syntynyt muutamia pohdintoja ja toiveita tulevasta organisaation johtamisesta tai paremminkin ohjaamiseen liityen? Tässä yhteydessä toivon, että meistä pohjanpystykorvaisista nousisi tulevaan pj. vaaliin ja myös hallituspaikoille ehdolle kyvykkäitä ja rohkeita ehdokkaita hoitamaan järjestön eri tehtäviä. Jälleen on olemassa tilanne, että me vähemistössä olevat harrastajat annamme ratkaisevat äänet, joten olkaamme viisaita tehdyn "vaalityön" suhteen ja älkäämme sortuko pelkkiin lupauksiin.

Järjestöllä on olemassa vuosien ja jopa vuosikymmenten kokemus erilaisista hallinnon ja johtamisen kulttuureista. Istuvatko menneet kokemukset nykyisyyteen? Mielestäni ei, koska en haluaisi ollaa sellaisen yhdistyksen jäsen, mitä johdetaan autoritäärisesti ja valtion virkamiesmäisin ottein käyttäen hyväksi komentotien mukaista organisaatiomallia. Malli sopii toiseen yhteyteen-ei uudistuvaan Suomen Pystykorvajärjestöön!

Toivon tulevalta järjestön johdolta ihmisyyttä kunnioittavaa jaloa mieltä ja joviaalia johtamisen tapaa. Edelliseen lauseeseen sisältyy mahdollisuus aikaansaada järjestötoimintaan uusi toiminnallinen ja rehellinen tasa-arvoinen kultuuri.

Tänään harrastusorganisaation johtaminen on hyvää tahtoa ja ohjaamista huomioiden säännöt ja toiminnalliset käytänteet. Johto luo edellytykset ja tilan järjestön toimintaan, eikä sen rooli kuulu olla rajoittava. Sopivassa kohdin tulisi sallia ja sietää ennakkoluulottomasti rotukohtaisia irtiottojakin. Eri tehtäviä ei kukaan kykene tekemään itse, ei ylempi johtokaan, vaan harrastajien tuki on tärkeätä, jotta asiat onnistuu. Harrastamisessa palvelualttius, kyvykkyys ja halu kehittyä ovat hyveitä. Näin piirteli...

[peija04]

Vastaus Janille ja kaikille pohjanpystykorvaharrastajille hänen tekemäänsä kysymykseen;
”Miten Olli suhtaudut pohjanpystykorvaan . Annat ymmärtää että olet suomenpystykorvan mies.”

Niinhän minä annan, koska näin on. Pohjanpystykorvaan koirana sen sijaan suhtaudun kuten muihinkin metsästys- tai harrastuskoiriin. Eli koira on aina hyvä, kun se hoitaa tehtävänsä hyvin, rodusta, ulkonäöstä tai sukupuolesta riippumatta. Pohjanpystykorvia harrastaviin ihmisiin pätee aivan sama.

Olen usein kirjoituksissanikin tuonut esille että pidän pelkästään hyvänä, että järjestössämme on kolme rotua ja kolmen rodun edustajia. Siis ainakin kolmen rodun edustajia, sillä monet meistä harrastavat järjestömme rotujen lisäksi lukuisia muitakin rotuja. Tämä auttaa ja pakottaa huomioimaan ja suvaitsemaan erilaisuutta. Enkä näe rotujen tulevaisuudelle ollenkaan pahana tietynasteista tervettä kilpailuakaan. On nimittäin tervehdyttävää joutua ja oppia havaitsemaan hyvyyttä niin toisissa ihmisissä kuin heidän koirissaankin.

Samoin olen usein korostanut jaostojen ja siellä tehtävän työn tärkeyttä. Puheenjohtajan ja hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin tukea ja kannustaa jaostoja toimimaan, ja luoda tälle toiminalle mahdollisimman hyvät puitteet, niin taloudellisesti kuin henkisestikin.

Mukava huomata että olen saanut puheenjohtajakisaan varteenotettavan kilpailijan. Paremmuudesta en mene sanomaan, mutta suhtautumisessa vaikuttamiskeinoihin, kuin myös millä kanavilla se olisi sallittua, meillä ainakin näyttäisi olevan jonkin verran eriävä mielipide.

[VerneT]

Kysymys puheenjohtajaehdokkaille, johon toivon vastausta myös myöhemmin mukaan tulevilta henkilöiltä. Mikä on kantanne jäsenaloitteeseen koskien nykyisen hallituksen erottamista ja siihen liittyvästä korvausvaateesta?

[ellutii]

Ja Verne Tervaharjun kysymykseen ehdokkaille haluan jokaisen henkilökohtaisen mielipiteen, vastaukseksi ei riitä, että vuosikokous ratkaisee.

[peija04]

Vastaus Vernen kysymykseen:

Ensin jäsenaloitteesta yleensä, että se on yhdistystoimintaan kuuluva jäsenoikeus. Hallituksen tulee käsitellä jäsenten sääntöjen mukaisesti vuosikokoukselle tekemät kirjalliset esitykset, ja tuoda ne vuosikokouksen käsiteltäväksi ja päätettäväksi.

Sitten tästä Vernen kysymyksen kohteena olevasta jäsenaloitteesta, jonka ainakin luulen tarkoittavan nimimerkin ”uussa” tällä foorumilla 17.2.2016 julkaisemaa kirjoitusta.

Lainaus aloitteen kohdasta, joihin kysymykset kohdistuvat:
”Lisäksi esitämme, että 10.3.2015 Soile Torvisen erottamispäätöksen tehneille hallituksen jäsenille, pois lukien eriävän mielipiteen jättäneitä hallituksen jäseniä, ei tule myöntää vastuuvapautta.
Lisäksi yhdistyksen tulee nostaa korvauskanteen hallituksen niitä jäseniä kohtaan, jotka ovat päätökseen myötävaikuttaneet / äänestäneet asiassa erottamisen puolesta, yhdistykselle aiheutetusta vahingosta ja siitä vahingosta, mikä yhdistykselle on aiheutunut ja aiheutuu kun Soile
Torviselle korvaukset kokonaisuudessaan maksetaan. Korvausvaatimus tulee sisältää sekä Soile Torvisen vahingonkorvaukset että oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut.”

Kantani jäsenaloitteen yllämainittuihin kohtiin on, että ne ovat sellaisenaan perusteettomia, eikä esitystä pidä sen johdosta kannattaa.

[PERTTIS]

Vastausta kysymykseen jäsenaloitteesta on hyvin vaikea kirjoittaa useastakin eri syystä.

Tärkein syy vaikeuteen on se, että vastaamalla puheenjohtajaehdokkaana vastaamalla väistämättä siirtyy yhteishengen rakentajasta purkajaksi. Jokainen omakotitalon rakentaja tietää, kuinka turhauttavaa ja aikaa vievää on purkaa rakentamansa sekä tehdä se uudelleen virheen huomattuaan.

Haluaisin vilpittömästi olla järjestössä rakentajan roolissa.

Yhtenä syynä on myös kirjoittamisen vaikeus. Kirjoittaminen on taitolaji, joka tulee osata, ettei tule väärin ymmärretyksi tai kirjoittajaa tulkitaan väärin.

Pohdintoja eri vaihtoehdoista

Vuosikokouksella on mielestäni kolme vaihtoehtoa ratkaista jäsenaloitteen mukainen asia. Yksi vaihtoehto on hyväksyä jäsenaloite. Toinen on hylätä jäsenaloite ja antaa aloitetun oikeusprosessin jatkua. Kolmas vaihtoehto on tehdä ratkaisu, jossa hyväksytään käräjäoikeuden päätös ja todetaan asia loppuun käsitellyksi ilman esitettyjä oikeustoimia päätöksen tehnyttä hallitusta vastaan.

1. Jäsenaloitteen hyväksyminen
Jos vuosikokous hyväksyy jäsenaloitteen, lopettaa se yhden oikeusprosessin, mutta edellyttää tulevaa hallitusta järjestön sääntöjen pykälän 9 mukaisesti olemaan osapuolena tuomioistuimessa kahdeksaa eri henkilöä vastaan. Nämä henkilöt ovat kaikki järjestömme rotujen ja lohkojen edustajia. Oma arvioni on, että oikeudenkäynnistä tulisi pitkä ja kallis. Kallis siitä tulisi rahalla mitattuna, mutta osaammeko me kukaan arvioida järjestömme maineen ja katkeroituneen jäsenkuntamme hintaa. Jos teemme tämän päätöksen, sammutamme yhden tulen, mutta sytytämme kulon myötätuuleen ja jonkin vuoden päästä olemme suuren mustan aukean reunassa, jonne metsä alkaa kasvaa hyvin hitaasti takaisin.

2. Jäsenaloitteen hylkääminen ja aloitetun oikeusprosessin jatkaminen
Hylkäämällä jäsenaloite ilman ehtoja antaa vuosikokous siunauksen tulevalle hallitukselle jatkaa hovioikeudessa asian käsittelyn loppuun asti. On selvää, että tämäkin vaihtoehto on kallis ja edellyttää asianajajien palkkaamista. Oikeuskäsittelyn lopputuloksesta ei silti ole varmuutta. Menneitä päätöksiä emme pysty muuttamaan, mutta myös tämän vaihtoehdon osalta tulee miettiä järjestömme maineen ja katkeroituneen jäsenkuntamme hintaa.

3. Käräjäoikeuden päätöksen hyväksyminen ja luopuminen oikeustoimista hallituksen jäseniä vastaan
Tämä vaihtoehto edellyttää vuosikokouksessa sen esittämistä ja esityksen kannattamista. Vaihtoehdossa tyytyisimme käräjäoikeuden päätökseen ja sen päättämien korvausten maksamiseen. Tämän lisäksi säästyisimme kuluttavalta pitkältä oikeustaistelulta jokaisen rodun ja lohkon edustajia vastaan.
Näiden pohdintojen avulla olen yrittänyt myös itselleni selkeyttää, mikä olisi ratkaisu, jolla turvaisimme tulevaisuudessa aktiivisesti toimivan, rotujemme eteen yhdessä työtä tekevän järjestön.

Olen itse vaihtoehdon kolme kannalla. Tyydymme käräjäoikeuden päätökseen, mutta emme jatka yhtäkään oikeustaistelua.

Haluan olla se henkilö, joka ensimmäisenä lopettaa kivien heittämisen.

Mikäli vuosikokous päätyy kahteen ensimmäiseen vaihtoehtoon, olen käytettävissä puheenjohtajaksi vain tämän tulevan yhden vuoden hallituskauden ajan. Tällöin vuosikokouksen päätöksen mukaiset toimet laitetaan vireille hallituksen toimesta ja järjestöllä on vuosi aikaa hakea tehtävään uudet ehdokkaat.
Jyväskylässä
2.3.2016
Pertti Saarenketo

[heloj]

Nyt olemme saanet pj ehdokkaiden kannat selville jäsenaloitetta koskien. Toinen hyväksymisen ja toinen hylkäämisen kannalla. Mistä tallista löytyy vielä musta heppa? Vai löytyykö?

[heloj]

Unohdin vissiin allekirjoittaa edellinen viestin.

T.Janne Helo
Yksi kaikkien ja kaksi yikkien puolesta