Punaisten hallituspaikka pohjanlohkolta

[enp]

Poistetaanpa kiusallinen hiljaiselo tästäkin osiosta. Olemme saaneet lukea yllä olevat Pohjan-lohkon punaisten ehdokkaiden esittelyt. Niitä sulatellessa on mieleeni tullut kysyä asioista hiukan yksityiskohtaisemmin, jotta saisin heidän välilleen mahdollisesti ratkaiseviakin eroja. Miettikää vastaukset huolella sillä niillä voi foorumin vaikutuksen epäilijöistä huolimatta olla jopa mielipiteen muuttavaa vaikutusta

Pekalle:

…Aikoinaan sai lukea, että suomenpystykorva sopii Itä- ja Pohjois-Suomeen ja sielläkin maaseudulle ja käytettäväksi linnunmetsästykseen. Nykyisin ihmiset asuvat aivan muualla ja lintujen metsästysaika on yksi lyhimmistä. Yksinomaan syrjäseutujen linnunhaukkujana se ei säilytä nykyisiäkään asemiaan. Suomenpystykorvan kuvaa pitää muuttaa sellaiseksi, että se soveltuu myös taajamiin ja kaikkeen metsästykseen…

Täällä Lapissa asutaan poronhoitoalueella ja tämä elinkeino on koiraharrastuksessa otettava huomioon. Koemme syksyn mittaan runsaasti tilanteita, jossa koira kohtaa porojen lisäksi erilaisia nelijalkaisia eläimiä ja useimpien kaltaisteni tavoin olen erittäin onnellinen koiran keskittymisestä isännän arvostamiin metsäkanalintuihin.

Suomenpystykorvan ainutlaatuisuus on kiistatta kyvyssä löytää metsäkanalintuja lintuja ja haukkua niitä taitavasti puihin. Onko mielestäsi rodun imagon kannalta vain positiivista jos linnunmetsästystarkoituksessa hankittu ja niillä ominaisuuksilla ostettu koira touhuilee metsässä kaiket päivät jotain muuta?

… Liian pieni jalostukseen käytettävien koirien määrä johtaa rodun umpikujaan, josta ei ole ulospääsyä. Jalostusryhmä tekeekin hyvää työtä monimuotoisuuden lisäämiseksi. Yksi vähän käytetty mahdollisuus on Venäjä, jossa suomenpystykorvia syntyy nykyisin saman verran kuin Suomessa, ja ne ovat perimältään erilaisia. …

Suomenpystykorvarodun jalostuksellinen umpikuja on luotu jo aikoja sitten ahtaalla sukusiitospohjaisella matadorijalostuksella ja nykyisten kasvattajien siihen mitenkään vaikuttamatta. Sama on tietojen mukaan tehty myös Venäjällä mutta kanta on luotu lähes olemattomista jalostuskoirista sodan jälkeen.

Kuinka mielestäsi on mahdollista ja uskottavasti selvittää mahdollisesti Venäjältä tuotavien tai hankittavien jalostuskoirien terveydelliset taustat sekä monimuotoisuus?

… Kokeeseen osallistumista pitää vieläkin helpottaa ja sääntöjä muuttaa niin, että hyvistä suorituksista saa ykkösen nykyistä vähemmillä linnuilla…

Miten mielestäsi LINT-sääntöjä tulisi helpottaa ja mitä etua siitä olisi nykyisiin ja varsin toimiviin sääntöihin? Saisimmeko mielestäsi paikantimen käytöllä kokeissa jotain parannusta nykyiseen koirakantaan? Tuleeko mielestäsi paikantimella arvostella koiraa LINT-kokeissa? Mikä on kantasi suomenpystykorvan luontaiseen yhteydenpidon tärkeyteen ja tuleeko sen puutteesta miinustaa koiraa?

Heikille:

…Meidän harrastuksellamme on riittävästi ulkoisia paineita. Joudumme mm. lintukoirien kanssa metsästämään sekä käymään kokeissa talousmetsissä suojelualueita ja petoja väistellen. Petojen osalta tilanne on lähes koko valtakunnassa kestämätön, haukkukokeita on jouduttu perumaan sekä miettimään missä pystyy metsästämään …

Tulisiko sinun mielestäsi rotujärjestön ottaa näkyvämpi rooli ajettaessa kotimaisten metsästyskoirien suojelua susivaaralta sekä niiden parempaa huomioonottamista kansallisessa metsästyspolitiikassa?

…Järjestön julkikuva merkittävänä rotujärjestönä tulisi olla houkutteleva ja samalla uskottava uusille jäsenille sekä niille jotka miettivät koiran hankintaa eri rotujen välillä …

Mitä voisimme mielestäsi järjestönä enemmän tehdä, jotta suomenpystykorva olisi tunnetumpi ja halutumpi sekä rotujärjestö saisi uusia nuoria jäseniä?

Ja sitten Heikillekin noihin sääntöihin liittyvät lisäkysymykset.

Tulisiko sinun mielestäsi LINT-sääntöjä helpottaa ja mitä etua siitä olisi nykyisiin ja varsin toimiviin sääntöihin?
Saisimmeko sinun mielestäsi paikantimen käytöllä kokeissa jotain parannusta nykyiseen koirakantaan? Tuleeko mielestäsi paikantimella arvostella koiraa LINT-kokeissa? Mikä on kantasi suomenpystykorvan luontaiseen yhteydenpidon tärkeyteen ja tuleeko sen puutteesta miinustaa koiraa?

Ps. Voitte niin halutessanne ottaa kantaa myös toisille ehdokkaille tehtyihin kysymyksiin.

[PT]

1. Suomenpystykorvan monikäyttöisyys

Eeron kysymys on varmaan tarkoituksella mustavalkoinen ja hieman provosoiva. Metsälintujen metsästys on nyt ja tulevaisuudessa suomenpystykorvan pääasiallinen käyttötarkoitus. Perimässä sillä on myös voimakas taipumus pienen turkisriistan metsästykseen, ja se on monilla koirilla lintuakin voimakkaampi. Yli puolesta saa myös kelvollisen hirvenhaukkujan. Tämä monikäyttöisyys on vahvuus, joka kannattaa säilyttää ja tuoda sitä esille.

Tyypillistä suomenpystykorvalle on se, että nuorena se haukkuu lähes kaikkea riistaa. Kahden-kolmen vuoden iässä se sitten keskittyy isännän haluamiin riistaeläimiin ja jättää muut vähemmälle tai kokonaan pois. Jos osaa suomenpystykorvista käytetään turkisriistan metsästykseen, osaa hirvenmetsästykseen, osaa linnunmetsästykseen ja (pientä) osaa kaikkiin, se ei missään nimessä tuo rodun perimään kokonaisuutena skenariota ”lintukoira touhuilee kaiket päivät metsässä jotain muuta”. Aina on ollut ja aina tulee olemaan yksittäisiä koiria, joita on erittäin vaikea saada pois esimerkiksi orava- tai hirvitöistä.

Minäkin olen asunut poronhoitoalueella ja silloinen koirani haukkui metsälintuja, hanhia ja pientä turkisriistaa. Porot se jätti lopullisesti rauhaan samanaikaisesti hirvien kanssa. Suurimmalla osasta suomenpystykorvia ei ole porojen kanssa mitään ongelmia. Hirvenmetsästykseen kouluttaminen voi toki tuoda ongelmia, mutta suomenpystykorvan tilaus hirvenmetsästykseen onkin etelän pienillä ja vähälumisilla alueilla.

2. Venäjä mahdollisuutena

Venäjällä on ollut viime vuosina suomenpystykorvabuumi, jonka seurauksena siellä syntyy pentuja vuosittain lähes saman verran kuin Suomessa. Matadorijalostus on ollut sielläkin valitettavan suosittua ja sikäläinen geenipohja on supistunut. DNA-testien perusteella Venäjän kanta kuitenkin eroaa perimältään selvästi Suomen kannasta, joten tätä mahdollisuutta ei kannata jättää käyttämättä.

Venäjän kannan terveystilannetta ei pystytä millään selvittämään. Koirat ovat hajallaan kahdessa suuressa valtakunnallisessa ja useissa kerhojen rekistereissä. Minkäänlaisia pevisa-tarkastuksia ei siellä ole. Silmä- ja polvisairauksien määrää ei tiedä kukaan. Epilepsiaa on, mutta luultavasti vähemmän kuin Suomessa. Ainoa todettavissa oleva asia on, että välihammaspuutoksia on Suomea vähemmän. Koirien ulkomuoto on Suomea epäyhtenäisempi ja keskimäärin huonompi. Käyttöominaisuudet lienevät hyvin samanlaiset.

Venäjältä ei kannata ostaa sikoja säkeissä, vaan suomenpystykorvia vain luotettavilta kasvattajilta. Suomessahan ne tulevat pevisan piiriin. Jos halutaan minimoida epilepsian riskit, niitä voidaan suositella jalostukseen hieman kypsemmällä iällä, jolloin niillä on myös näyttöä käyttöominaisuuksista. Toki kaikki jalostus tapahtuu kennelliiton sääntöjen mukaan eikä SPJ voi antaa omia, kasvattajia velvoittavia määräyksiä.

3. Linnunhaukkukokeet ja tutkan käyttö

Jotta saisimme enemmän tietoa koirien käyttöominaisuuksista ja sen myötä laajennettua jalostukseen käytettävien koirien määrää, suurta kokeissa käymätöntä massaa pitää saada niihin mukaan. Ensimmäinen keino on tiedotus. Turhan moni luulee vieläkin, että kokeisiin voi viedä vain huippukoiria. Toiseksi kokeisiin osallistumisen käytännön suoritusta pitää helpottaa. Pitkä AVO-koe oli hyvä muutos koejärjestelmään. Sääntöuudistuksessa pitää pohtia vakavasti, otetaanko käyttöön kahden pitkän ja kahden arpakokeen järjestelmä, jossa on todennäköisesti enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Kolmanneksi SPJ:n tulee vaikuttaa kennelpiireihin ja kerhoihin, että ne eivät pitäisi pitkää koetta varainhankintakeinona ja sallisivat myös vieraan piirin ylituomarin käytön.

Nykyiset säännöt ovat hyvin metsästyksenomaiset ja pääosin toimivat. Kuitenkin linnunhaukkukokeiden ykköstulosten prosenttiosuus on hyvin pieni varsinkin heikkoina lintuvuosina, vaikka pystykorvat eivät taatusti ole muita rotuja huonompia metsäkoiria. Nykyisissä säännöissä on punainen lanka, että ykkösen saa kolmella täydellä haukulla. Koska huonoina vuosina ei maastoissa ole läheskään aina kolmea löytömahdollisuutta, tulisi taulukoita ja pisteytystä muuttaa niin, että ykkösen saisi hyvällä työskentelyllä kahdella linnulla. Näin hyvä työskentely saisi ansaitsemansa arvon ilman ”ykkösinflaatiota”, ja kokeissa käynnit todennäköisesti lisääntyisivät.

Tutka on tullut pysyvästi myös metsälinnun metsästykseen ja tulee myös kokeisiin ennemmin tai myöhemmin. Sen käyttöä ei kannata vastustaa, vaan ottaa sääntöihin sen hyvät puolet. Kannatan tutkaa seuraavasti:
• Koiran saa paikantaa tutkan avulla. Se on jo turvallisuustekijä. Jotta tutkattomat koirat olisivat mahdollisimman samassa asemassa ja jotta kuulumattomiin meneviä koiria ei suosittaisi liikaa, paikantaminen ei saa olla vapaata ja sen pitää vähentää pisteitä.
• En kannata koiran jatkuvaa ohjaamista tutkan avulla. Tämä johtaa helposti kävelemiseen koiran perässä. Koiran ja isännän yhteistyön lisäksi kolmanneksi pyöräksi tulee tutka ja ohjaamiseen vaikuttavaksi asiaksi tutkan ominaisuudet ja käyttötaito.
• Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että esimerkiksi koiran haku ja seuraaminen arvostellaan tutkan avulla. Tällöin vaan jonkun pitää osata kirjoittaa sellaiset säännöt, että tutkattomat koirat ja erilaisia tutkia kantavat koirat arvostellaan tasapuolisesti. Tämän merkityksen näen kyllä pienenä; tuomari näkee ilman tutkaakin, hakeeko koira hyvin vai huonosti.

Pääkysymykseen vastaus on, että yhteydenpidon säilyttäminen on tärkeää. Sääntötoimikunnalla on paras osaaminen uudistaa säännöt nykyisiä vieläkin paremmiksi.

4. Susipolitiikka

Suomessa on joillakin alueilla susitihentymiä, jotka haittaavat metsästystä ja koetoimintaa. Kaikki metsästäjät ja koiraharrastajat ovat varmaan samaa mieltä niiden purkamisen tarpeellisuudesta. Susikannan hoidossa nykytila (kannanhoidollinen metsästys ja häirikkösusien poistaminen) on hyvä ja toimiva ja sen säilyttämiseksi pitää tehdä töitä.

SPJ:n ei kannata sooloilla, vaan toimia yhdessä kaikkien metsästäjä- ja kenneljärjestöjen kanssa järkevän susipolitiikan puolesta.

5. SPJ:n ja suomenpystykorvan brändit ja haluttavuus

Varsinaisessa esittelyssäni jo toin esille, että järjestössä pitää olla iloinen ilme, positiivinen asenne ja katseet tulevaisuuden mahdollisuuksissa. Kaikki voisivat sisäistää, että esiintymisemme somessa joko houkuttelee tai karkottaa nykyisiä ja tulevia jäseniä. Esittelyssäni toin myös esille, että suomenpystykorvan soveltuvuutta pidettäväksi taajamassa ja monikäyttöisyyttä on pidettävä esillä.

Mainittuja asioita pitää tuoda esiin somessa. Tulevaisuus on nuorissa, ja osa kerhoista on järjestänyt hyviä nuorisotapahtumia. SPJ voisi koota kokemukset onnistuneista nuorisotapahtumista ja jakaa niitä kaikille mahdollisille järjestäjille rohkaisuna niiden järjestämiseksi.

Pekka Tiainen

[mekunpoika]

Vastauksia Eerolle!

1. Rotujärjestön kannattaa ehdottomasti tuoda julki ja pitää keskustelua yllä suden aiheutta-
masta haitasta metsästyskoiraharrastukselle. Keskustelun pitää olla asiallista ja faktoihin
perustuvaa. Kansallinen metsästyspolitiikka on näiltä osin tiukasti kytköksissä EU:n laatimiin
direktiiveihin ja meidän vaikutusmahdollisuutemme ovat olemattomat. Tästä huolimatta meidän
ei kannata passivoitua ja tyytyä nykytilanteeseen.

2. Yhteiskunta on muuttunut viime vuosikymmeninä ja suurin osa metsästäjistä asuu taajamissa.
Rotua kohtaan on paljon ennakkoluuloja. Epäillään, että pystykorva ei menesty tiheän asutuksen
keskellä. Järjestö voisi käynnistää projektin korpikoirasta taajamakoiraksi, jonka yhteydessä
kerrotaan rodun ominaisuuksista ja mahdollisuuksista menestyä taajamaolosuhteissa.
Rodun monimuotoisuus on yksi mahdollisuus lisätä harrastajakuntaa. Pystykorvan pääasial-
lisen käytön linnunhaukkujana lisäksi koiraa voi käyttää muihin riistalajeihin. Muut riistalajit
lisäävät koiran käyttöä metsästyskaudella. Nuorten mukaan saaminen harrastuksemme
pariin on ykkösasioita, mutta ei pidä unohtaa laajaa eläkkeellä olevaa ja pääsevää joukkoa.
Tästä ryhmästä löytyy paljon henkilöitä, joilla on aikaisempaa metsästystaustaa ja jotka mietti-
vät metsästyskoiran hankintaa.

3. Uudessa lintusääntöesityksessä, joka tuli esille jalostuspäivillä, on hyviä uudistuksia. Taulukko-
pisteiden saannin helpottaminen (2x10min.) on paikallaan, kun lintukannat ovat heikkoja ja
löytömahdollisuudet on vähäisiä. Yksiluokkaisuus voisi yksi vaihtoehto eli kaksi pitkää koetta
ja kaksi päiväkoetta, molemmissa pisteraja 75, jonka jälkeen koira saavuttaa KVA arvon.
Nykysäännöt ovat kyllä hyvät ja toimivat. Varmaan tämä sääntöasia vaatii lisäpohdintaa.
Mielestäni tutkan käyttö tulee olla vapaata kokeen aikana, mutta ei käytetä arvosteluun.
Tuskin tutkan käyttö parantaa tai huonontaa koirakantaa. Hihnan yläpää ratkaisee pitkääkö
koira yhteyttä isäntään. Tutkapannasta ei siirry koiran geeneihin mitään. Yhteydenpito on
metsästys- ja koetilanteessa avainasia. Tämä vaatii ohjausta ja neuvontaa koiranomistajille.

Heikki Alatalo

[enp]

Kiitos asiallisista vastauksista. Kysymyksien asettelu oli sellainen, kuten yleensä "vaalitentissä", että sillä koitettiin saada hiukan eroja ehdokkaiden välille mutta hyvin asiantuntevia ne silti olivat.

Näillä nyt mennään kohti vaaleja ja paras voittakoon