Susikellon testaajia kaivataan

[heidi]

Elokuun Pystykorva ennätti mennä painoon eilen, joten laitan tämän tänään tulleen tiedotteen tänne:

Susikellotesti metsästyskaudella 2015/2016
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (osa Luonnonvarakeskusta vuoden 2015 alusta) ja Suomen riistakeskus toteuttivat vuonna 2014 pienimuotoisen hankkeen Metsästyskoirien suojaaminen susilta” (ks. esim. Jahti 4/2014). Jatkona tälle hankkeelle testaamme ns. susikellojen toimivuutta. Susikelloja testattiin vapaaehtoisten metsästäjien voimin jo metsästyskaudella 2014/2015.
Susikello on kaikessa yksinkertaisuudessaan koiran kaulapantaan tai tutkaliiviin ripustettava messinkinen kello, jonka äänen olisi tarkoitus varoittaa susia koiran lähestymisestä (esim. koiran jäljittäessä tai hakiessa riistaa) sekä äänellään karkottaa susia. Kelloja on testattu laajemmin Ruotsissa, josta tihkuneet huhut ovat olleet varovaisen positiivisia. Pienemmässä mittakaavassa kelloja testattiin metsästyskaudella 2013/2014 Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella, mutta kellojen käytöstä ei tällöin kerätty systemaattista palautetta. Metsästyskaudella 2014/2015 kellojen testausta jatkettiin, mutta testaajamäärä jäi niin pieneksi, ettei kellon toimivuudesta saatu vielä luotettavia tuloksia.
Riistakeskus lunasti viime syksynä testikäyttöön noin 100 susikelloa, jotka jaettiin metsästyskoirien omistajille. Kelloja on yhä saatavilla. Kello ei maksa testaajalle mitään, mutta sen vastaanottaja sitoutuu täyttämään metsästyspäiväkohtaista, sähköistä kyselylomaketta. Kellon saa pitää testin loputtua.
Kellot on tarkoitettu ensisijaisesti susialueella metsästäville, mutta myös sudettomilla alueilla pyytävät voivat tiedustella kelloja käyttöönsä. Kellot lienevät omimmillaan ajokoiran kanssa metsästäessä, mutta ottaisimme testaajiksi mielellämme myös esimerkiksi hirvikoirien omistajia. Susikellon vaikutuksia koiran käyttäytymiseen tai esimerkiksi sen kuuloon ei tunneta. Jokainen koiranomistaja osallistuu siksi testiin vapaaehtoisesti ja omalla vastuullaan. Mikäli kellosta näyttää aiheutuvan koiralle selvää haittaa, suosittelemme testauksen lopettamista. Hankalissa lumiolosuhteissa kellot voivat myös tukkiutua tai jäätyä. Suosittelemme siksi käsittelemään kellot esimerkiksi hajuttomalla silikonisuihkeella ja raportoimaan ongelmista. Kellon voi myös ripustaa koiran selkäpuolelle, mikä ehkäisee lumen tarttumista kelloon.
Testi jatkuu metsästyskauden loppuun saakka, ja koostamme aineiston kevään aikana. Aineiston pohjalta on tarkoitus kirjoittaa tutkimusartikkeli, ja tuloksista tiedotetaan Metsästäjä-lehdessä sekä rotujärjestöjen lehdissä. Viime metsästyskauden testituloksista voi lukea Pystykorva-lehden numerosta 3/2015 ja Suomen Beagle -lehden numerosta 2/2015. Osallistuminen testiin ei velvoita jatkamaan testausta myöhemmin. Susikellojen testaus tapahtuu eri tahojen yhteistyönä. Aineiston keruuta koordinoi Mari Tikkunen (Oulun yliopisto) yhteistyössä Milla Niemen (Helsingin yliopisto), Jani Pellikan (Luke) sekä Reijo Kotilaisen (Suomen riistakeskus) kanssa. Riistakeskus rahoittaa kellot. Testilomaketta on ollut suunnittelemassa useita metsästyskoiran omistajia, ja testaustyön tekevät vapaaehtoiset metsästäjät.
Kelloja voi tiedustella Marilta (mari.tikkunen@gmail.com). Olisi hienoa, jos yhden yhteyshenkilön kautta voisi lähettää kerralla useampia kelloja esim. saman metsästysseuran jäsenten testattavaksi. Tervetuloa testaajaksi!
Linkki testilomakkeeseen: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/54809/lomake.html

[Räpikäs]

Eiköhän sovita heti kättelyssä, että lähettävät kellonsa cityvihreille susien suojelijoille. Menkööt buudeliensa (kai niilläkin koiria on?) kanssa testaileen kellon toimivuutta susimetsiin. Saattaa olla palautekkin sitten sitä uskottavaa faktaa, mitä metsästäjät ei ole tuonne luken suuntaan saanut ilmeisesti ikinä toimitettua.

-Heikki Niemelin

[enp]

... Susikellon vaikutuksia koiran käyttäytymiseen tai esimerkiksi sen kuuloon ei tunneta. Jokainen koiranomistaja osallistuu siksi testiin vapaaehtoisesti ja omalla vastuullaan. Mikäli kellosta näyttää aiheutuvan koiralle selvää haittaa, suosittelemme testauksen lopettamista. Hankalissa lumiolosuhteissa kellot voivat myös tukkiutua tai jäätyä. Suosittelemme siksi käsittelemään kellot esimerkiksi hajuttomalla silikonisuihkeella ja raportoimaan ongelmista. Kellon voi myös ripustaa koiran selkäpuolelle, mikä ehkäisee lumen tarttumista kelloon...

Ette ole tosissanne. Nyt kyllä joku nauraa jossain oikein pas...

[heidi]

Itse ajattelen niin, ettei tuo mahda paljoa ottaa jos antaakaan. Jos tuntuu kiusaavan koiraa, niin saahan siitä vaikka kuusen koristeen.
Ei kai kukaan laske koiraansa vaaralliseksi tunnetulle susialueelle pelkkä kello turvana??? Huhupuheiden mukaan Pohjois-Karjalassa taitaa olla viime vuottakin "parempi" susisyksy edessä, joten periaatteessa hukkaan voi törmätä "turvallisillakin" alueilla. Harrastaa kuitenkin pitää ja kaikki keinot olkoot silloin koiran turvaamiseksi sallittuja.

Ennen kuin tyrmätään tämä villiltä kuulostava kellokeino, niin olisi tietenkin toivottavaa saada niitä tutkimustuloksia. Tulos se on sekin, että haittasi koiraa sillä-ja-sillä-tavalla -> poistin käytöstä. Omilleni tilasin kaksi.

[Artsi]

Susikellosta lukiessani tuli mieleen mitä eräs 80-vuotias mettämies kertoili kerran kun tarinoimme pystykorvalla metsästyksestä. Linnut olivat olleet varsin arkoin sillä viikolla niin tämä sanoi että kokeilepa pientä kelloa koiran kaulapannassa. Hänen mukaansa linnut eivät karkkoa niin herkästi haukun alettua kun ne ovat sitä kilinää jo jonkin aikaa kuunnelleet. Oli kuulemma aikoinaan paljonkin pyytänyt lintua ja kellokin oli vielä tallessa. No enpä lainannut silloin kelloa eikä ole tullut hankittua sen jälkeenkään, tuntui sen verran uskomattomalta tuo juttu. Mutta kuulisin mielellään kokemuksia tästäkin, jäävätkö linnut paremmin vai huonommin kuuntelemaan haukkua kun koiralla on kello kaulassa.

[Kytösavu]

Antaahan olla. LUKEn(entinen riistan ja kalatalouden tutkimuslaitos) ja Riistakeskuksen valehtelijoiden kanssa ei pidä tehdä mitään yhteistyötä. Kuten Heikki kommentoi, testatkoon sudenhalaajat omilla koirillaan.
Sutta pitää aina tavatessa ampua ja nimenomaan tappaakseen, siinä se ainut lääke on. Peräkammarin pojat, jotka puhuvat suolille ampumisesta ja kitumalla kuolemaan muualle raahautuvasta toiminnasta kuin isot miehet, voi pysyä kotona ja vaikka virkata emännälle bingoon palkinnoksi patalappuja.

[punakone]

Eikös se porolaumassakin "kellokas" ole se suurimmassa vaarassa oleva. Voi olla että Sudetkin meleko äkkiä oppis sen että kun tiuku kuuluu, "son niinku syömään käskettäis"...

[metsohaukku]

Tuntuu aivan huhaa jutulta, jos susi ei pelkää enään ihmistä niin tuskin kelloakaan! Nykyinen susikanta vain on liian suuri!! Metsästyslupia susille kaivataan lisää, eiköhän ongelma sillä poistu!