Suomen pystykorvajärjestö ry:n vuosikokous 2015

[peija04]

Valvojat ottavat turhan isoa roolia. Onko ohjeistettu, ja jos on, niin miten ja miltä taholta. Ei liene kenellekään yllätys, että tällainen toiminta herättää kysymyksiä. Olisi suotavaa teidänkin ennen deletointipäätöstä vähintäänkin yrittää ymmärtää asioita hieman laveammin. Ainakaan yksittäisen toista mieltä olevan henkilön puhelimitse tehdyn yhteydenoton perusteella ei päätöstä pitäisi tehdä.

Ei se jos jossain kirjoituksessa lukee jonkun ihmisen nimi tee siitä automaattisesti herjauskirjoitusta. En väitä ettenkö minä omassa poistamassanne kirjoituksessani olisi hyvän kirjoitustavan rajaa tarkoituksellisesti lähestynytkin. Pitää mielestäni kuitenkin huomioida kirjoituksen asiayhteys. Pertti Korhosen ja kumppaneiden esitys on ilman vähäisintäkään epäilystä lähtökohdiltaan provokatiivinen. Vaikka arvostelinkin melko kärkevästi kirjoituksessani aloitteen tekijöitä, en silti vähäisemmässäkään määrin asettanut heidän toimintakykyään kyseenalaiseksi. Kyllä heillä on mielestäni ollut esityksensä julkaistessaan täysi syy ymmärtää, että se tulee saamaan osakseen hyvinkin voimakasta ja kriittistä vastustusta.

Vuosikokoukselle tehdyn esityksen tulee käsittääkseni olla vilpittömässä mielin tarkoitettu saatettavaksi tiedoksi kaikille asianosaisille. Ainakin minä vastaavassa tilanteessa olen näin toiminut. Esitys, jonka pyrkimyksenä on ratkaisevasti muuttaa vallitsevaa käytäntöä, joka saattaa kyseenalaiseksi oikeaksi todistetun toimintatavan ja joka on moraalikäsitykseltään arveluttava, tulisi olla erityisen hyvin perusteltu ja sisältää konkreettista näyttöä aiemman toiminnan virheellisyydestä. Tämän esityksen motiivien vilpittömyys jää omassa käsityksessäni vähintäänkin arveluttavaksi, ja perustelut ovat mielestäni vieläkin arveluttavammat.

Viittaukseni Pertti Korhoseen esityksen allekirjoittajana, samalla kun hän toimii kennelliiton hallituksen jäsenenä, kennelliiton kasvattajatoimikunnan puheenjohtajana ja kennelliiton koiranet-ohjausryhmän puheenjohtajana, ja nauttii ko. toimissaan ilmeistä luottamusta, on mielestäni täysin oikeutettu. Jo yksinomaan toimiminen ylituomarina, jollainen itsekin olen, velvoittaa lojaaliuteen kennelliiton toimintaperiaatteita kohtaan. Esityksessä voimakkaasti julki tuotu viittaus kennelliiton jalostusstrategiaan on mielestäni pahoin ristiriidassa ko. strategian kokonaissisällön kanssa. Itse asiassa esitys on lähtökohdiltaan ja sisällöltään kokonaisuudessaan ristiriidassa siihen, miten minä olen ymmärtänyt kennelliiton suhtautuvan koirien terveyteen liittyviin asioihin.

JTO ja PEVISA ovat esityksessä sivujuonteena. Aloitteen tekijöiden pääpaino on Suomenpystykorvien epilepsiatietojen julkisuudessa, ja näiden tietojen esittämistavassa. Minulla on omat arveluni miksi näin on haluttu toimia. Olipa todellinen syy mikä hyvänsä, sitä on vaikea ymmärtää. Pevisaa ollaan yhteisessä rintamassa kannattamassa (ainakin julkisissa puheissa), mutta kun keskustelu siirtyy epi-tietoihin vaihdetaan puolta. Eivätkö nämä kaikki; polviviat, silmäsairaudet ja epilepsia ole kaikki tämän hetkisen tiedon mukaan polygeenisesti periytyväksi todettuja sairauksia? Eikö niihin tulisi suhtautua samalla lailla? Ja eikö sairauksiin tulisi muutoinkin suhtautua niin kuin kuuluu. Koirilla omansa ja ihmisillä omansa.

Koira on kokonaisuus, elävä eläin. Suomenpystykorva on sitä erityisesti. Puute tai vika vaurioittaa kokonaisuutta. Toinen enemmän, toinen vähemmän. Ja ihminen toimii tuomarina. Miettiköön jokainen kohdallaan mikä on tärkeää.

Vieno toive valvojille, ennen kuin vanhasta muistista poistatte. Antakaa esityksen tekijöiden ottaa julkisesti kantaa julkiseen kirjoitukseeni, niin kuin he ovat ymmärtääkseni lupautuneetkin tekemään.

[Hallakorpi]

Tässä on tullut lueskeltua tätä aihetta niin kirjoitanpa muutaman ajatukseni aiheeseen.
Toki ensimmäiseksi muistaakapa että tämä on vain harrastus, ja koirat ovat joka tapauksessa vain koiria.

1. Eerolta fakta (=totuus) pohjainen viesti, mikä selvästi kertoo että jalostukseen käytetty koirakanta edustaa epi-luvuiltaan koko järjestön suosittelemaa skaalaa ja osittain sen ylikin. Tätä faktaa ei esityksen esittäjät voi muuksi väittää. Eli tämä vesittää täysin esityksen väitteen että epi-luvultaan 1,3 - 1,8 koirat olisivat jääneet pois (nartun omistajahan tämän lopuksi päättää).

2. Jari Kuhmoisen viestistä särähtää minun korvaan lause "... mutta minulle maailman parhaita!", vaikka tässä tapauksessa sitä ei ehkä sillä tavalla asiaa tarkoiteta miten minä tämän pahimmillaan näen. Mitä olen koiramaailmaa seitsemän vuotta tarkkaillut niin suurin osa ongelmista lähtee siitä, että kaikki koiran omistajat eivät pysty kohtaamaan tosiasioita.
Jollakin kumman tavalla juuri se oma koira on ainutlaatuinen ja "maailman paras", ja juuri sen pitää päästä jatkamaan sukuaan. Tämähän on OK, mutta onko se enää silloin jos ko. koiran kohdalle tulee terveydellinen este (= jotka on yhteisesti demokraattisesti järjestössä sovittu).
Eli silloin kun terveysongelma kohtaa juuri tätä omaa koiraa tai sen sukutaulua niin silloin alkaa selittely ja kiertely.

Vai mitä sanotte erään suoraselkäisen kasvattajan toiminnasta 30 vuotta sitten. Huippu narttu, noin kolmestakymmenestä koekäynnistä 1/3 oli VOI1:siä ja koira oli käyttövalio sekä kaksinkertainen muotovalio (taisi olla kaksoisvalio alle kolmivuotiaana). Silloin tuli ymmärtääkseni voimaan polvitarkastus. Koiralla ei ollut ollut mitään vaivoja metsässä mutta polvet otettiin Pevisaan ja koiran ollessa parhaassa iässä niin tarkastuksessa tuli 1-polvet (jotka silloin käsittääkseni oli sairaus, toisin kuin nyt). Kasvattaja laittoi mukisematta koiran monttuun. Minusta tässä tapauksessa on oikeasti ja aidosti toimittu suomenpystykorvarodun hyväksi, eikä haettu van omaa etua, olisiko meistä monesta oikeasti tuohon?
Jos koira on sairas, niin se on sairas, eikä aleta selittelemään ja syyttämään voimassa olleita yhteisiä sääntöjä vääriksi. Miettikääpä oikeasti tätä, rodun etu vai oma (egoistinen) etu?
Tähän kohtaan vielä yksi esimerkki: pöytäkirjojen mukaan hallituksen jäsen hakee järjestöltä poikkeuslupaa suosituksen saamiselle koiralle jolla on epi-luku 1,81 >> Miksi? (joka tapauksessa pentueen voi tehdä jos se on "pakko" tehdä).

3. Kieltämättä tästä esityksestä tulee mieleen saman tason asia jos minä ensiapu 1- ja 2-kurssin käyneenä alkaisin neuvoa lääketieteen tohtoreita, kumpi olisi oikeassa?

Ps. Pekalta hyvä kirjoitus sieltä Ruotsinmaalta.
Jk. Moderaattoreiden toiminnasta ja omalla nimellä kirjoittamiseen: ainakin minulle ilmestyi aikoinaan itsestään oma nimi viestieni alle; moderaattorit, voisihan tässä järjestön kirjoituspalstalla olla oikeasti tasapuolinen kohtelu, eikö?
Jk2. Se tässä esityksessä oli loistavaa että tulipa rivijäsenelle nyt oikeasti tietoon kuka/ketkä harasivat tätä epi-luvun julkistamista vastaan. Sehän oli täysi farssi!

[sarala]

Vuosikokoukseen liittyen, mutta aivan eritavalla kuin edelliset kirjoitukset.
ANSIOMERKIT! Kun saadaan ansiomerkkejä, saaja pukeutuu sen arvoa vastaavasti. Eli miehet puku tai puvuntakki, naiset jakku/ bleiseri.
Olen niin monena vuonna harmikseni huomannut, että ansiomerkkejä kiinnitetään villapuseroihin ym. Kiitos heille, jotka ovat tämän jo tähän astikin osanneet.
Ansiomerkkien luovuttaja on hankalassa välikädessä, ellei pukeutuminen ole asianmukaista, hänen kuuluisi ojentaa merkki käteen. Joku collegepaitainen ei ole tähän joskus suostunut. Eikö sieltä jokaisen vaatekaapista löydy tilanteeseen sopiva vaatekappale, ellei, ei ole vahigollista sitä varastoa joskus päivittää
Tänä vuonna haluan nähdä ansiomerkkien saajien pukeutuvan arvokkaasti. Tehköön sen vaikka rotujamme kunnioittaen, ellei muuten. Kiitos jo etukäteen

[punakone]

Tarkoittaa sitä että kellä ei ole pukua ei ole asiaa ansiomerkkiin ?

[Kytösavu]

Joskus aikanaan, olikohan Ikaalisissa, sain arvostamani SPJ:n Kultamerkin minäkin. Mitään puvun takkeja ollut matkassa. Suomenpystykorva college- paitaan merkki kiinnitettiin. Huomautin merkkiä jakamassa ollutta Ancelaa, ettei pistäisi koiraa. Ei tainnut ihan heti tajuta, mutta illalla tuli nauraen kertomaan, että nyt hän tietää mitä sinä sanoit
Muistaakseni ikävä kyllä aamulla oli kateissa paita ja merkki. Uusi merkki on hankittu ja nyt pysyy tallella varmemmin. Paitaa ei ole näkynyt
Ei kun hyvää vuosikokousta lähes kaikille mielipiteistä riippumatta. Katsotaan kuinka tässä tervehtyy, kehtaako lähteä mukaan.