Millainen organisaatio SPJ:lle on suunnitteilla?

[enp]

Pystykorva-lehdessä nro. 6/13 rotujärjestön puheenjohtaja toi esille näkemystään uuden organisaation tarpeellisuudesta ja hahmotteli myös uutta organisaatiomallia.

Toimivan tiimiorganisaation rakentaminen järjestötoimintaan on haasteellista. Rotujärjestöissä yleiskokous valitsee puheenjohtajan ja hallituksen tasapuolisesti eri rotujen harrastajista huomioiden maantieteellisen lohkojaon. Hallitukseen tulee valituksi aktiivisien, omia näkemyksiä omaavien toimijoiden ja tekijöiden lisäksi myös "kiintiöhenkilöitä". Näin hallituksesta tulee heterogeeninen ja yhteisen näkemyksen löytyminen on vaikeaa. Lisäksi helposti sorrutaan pikkupolitikointiin tai liitytään eri klikkeihin toisten näkemyksiä vastaan jarruttamaan kaikkea kehitystyötä. Kun järjestöissä eri rotujen harrastajissa on vahvoja näkemyseroja, heijastuu se myös hallituksen kokoonpanossa ja mielipiteissä. Näin kootussa ryhmässä muutosvastarinta on suurta, uudistaminen ja kehitystyö vaikeaa. Nykyisin päätöksenteossa vaikuttaa ja näkyy myös liikaa keskustelupalstojen neuroottinen kirjoittelu. Toiminnasta tulee poukkoilevaa, kun oma näkemys puuttuu ja yritetään mielistellä niin sanottua kenttää. Selkeän johtamiskulttuurin puuttumisesta johtuen Pystykorvajärjestössä tuodaan esille käsitystä, että hallitus ei saisi käyttää säännöissä määriteltyä omaa valtaansa toimielimien nimittämissä, vaan esimerkiksi joku epävirrallinen joukkokokoontuminen valitsisi rotujaostot huomioiden lohkojaon. Lisäksi jaosto tai toimihenkilö voisi toimia jopa hallituksen päätösten ja linjan vastaisesti. Sellaista toimintaa ei voida hyväksyä missään hyvin johdetussa organisaatiossa. Kun hallitus vastaa sekä omasta että muiden toimielimien toiminnasta organisaation ylemmälle tasolle yleiskokoukselle, tulee myös muiden toimijoiden noudattaa yhteistä linjaa. Yleiskokous on joka vuosi ja kentän ääni kuuluu siellä. Jos hallituksen toiminta ei tyydytä, jäsenistö voi demokraattisesti ilmaista kantansa.

Pystykorvajärjestön säännöissä jaostojen ja tarvittavien toimielimien tarve ja muodostaminen on jätetty hallituksen harkittavaksi. Perinteisesti hallitus on muodostanut jokaiselle rodulle rotujaostot ja koulutus- ja ulkomuototoimikunnat. Tavoitteenani oli saada uudistettua järjestön organisaatiota siten, että hallituksen nimittämiin jaostoihin saataisiin toimiva tiimirakenne, joka koottaisiin eri asiantuntijoista jaoston puheenjohtajan "tiimiveturin" ympärille. Jaoston kokoajaksi nimetty tiimiveturi ehdokas voisi käydä neuvotteluja sopivammaksi katsomiensa henkilöiden kanssa ja tehdä heistä esityksen hallitukselle. Ehdokashenkilöiden tulee hyväksyä hallituksen tavoite ja toimintalinja. Jokaisella saa ja pitääkin olla oma näkemys asioista keskusteluvaiheessa, mutta päätöksen jälkeen kaikkien on noudatettava yhteistä linjaa ilman sooloilua.

Jaostorakenteen voisi muodostaa rotujaostojen asemasta myös eri toimintojen perusteella, joiden pohjana olisi jalostus, koulutus- ja kilpailutoiminta sekä markkinointi- ja tiedotustoiminta . Näihin toin1innallisiin jaostoihin nimitettäisiin asiantuntijat eri rotujen edustajista. Tällä rakenteella päästäisiin toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaaseen organisaatioon ja tiimillä olisi selkeä toiminta-alue kuten esimerkiksi jalostus.

Pj:n kirjoituksesta saa sellaisen käsityksen, että jaostojen asemasta käydään hallituksessa kovaa kädenvääntöä. Kirjoituksessakin siitä on esitetty kaksi erilaista mallia. Hallitus on pöytäkirjan mukaan käsitellyt asiaa viimeisessä kokouksessaan ja päättänyt lähettää esityksensä jaostoille kuultavaksi.

113. SPJ:n organisaatiouudistus
Uolevi Sirviö esittelee uudistukseen liittyviä asioita. (Liite 113 spj-organisaatiouudistus-2014)
Päätös:
Asiasta keskusteltiin vilkkaasti. Työvaliokunta täydentää esitystä eri ryhmien päätehtävillä ja lähettää esityksen jaostoille kuultavaksi. Jaostojen tulee jättää kirjalliset vastaukset asiaan niin, että asiaa voidaan käsitellä uudelleen seuraavassa hallituksen kokouksessa 24.1.2014.

Tässä on jo tovi kulunut hallituksen kokouspöytäkirjan julkistamisesta mutta mitään esitystä uudesta organisaatiomallista ei ole ainakaan suomenpystykorvajaoston jäsenille tullut. Vaikutanko neuroottiselta kirjoittelijalta, jos kyselen näin avoimesti, onko suunnitelma lähetetty lausunnolle vain sopivimmaksi katsotuille henkilöille?

[ellutii]

Aika pelottavaa tekstiä oli pj kirjoitellut; varsinkin alleviivatut osuudet eivät toivottavasti tule toteutumaan, tai tuleva hallitus ja koko järjestön toiminta on entistä enemmän pikkuklikin toimintaa.
Kuten joku jo jossain muualla kirjoittikin, on hallituksen tehtävä nimeomaan edustaa(ts. kuunnella) kenttää, eli jäseniä, eikä omaa itseään ja omia katsantokantojaan ja tavoitteitaan.

Toivottavasti myös "kenttä" aktivoituu ja toimii, eli on paikalla ja äänestää sen mukaan, että rotujen edut (terveys- ym.) tulevat todella sydämenasiaksi, eikä äänestetä jotain henkilöä vain sen vuoksi, että on ennenkin äänestetty tai että ei muita tunneta; eivät ne ole syy valita huonoa vaihtoehtoa!

[Hallakorpi]

Kun puheenjohtaja on päättänyt jättää pestin, ja hallituksessa kuulostaa olevan eri mielipiteitä niin vaikea kuvitella että tällaisessa tilanteessa onnistutaan rakentamaan mitään uutta.
Varmastkin olisi viisasta odottaa suosiolla uutta puheenjohtajaa ja pyrkiä silloin aloittamaan puhtaalta pöydältä (jos tämä tässä tilanteessa on mahdollista). Aikaa tässäkin vaihtoehdossa tosin kuluu, mutta onko kiire?

Mutta joka tapauksessa kyllä tässä ennen kaikkea on huutava pula avoimesta ja keskustelevasta johtamistavasta.

[sumu]

Mukavaahan se olisi saada jotain kirjoituksilla aikaan . Nykyisin päätöksenteossa vaikuttaa ja näkyy myös liikaa keskustelupalstojen neuroottinen kirjoittelu Kirjoittaa puheenjohtaja, mutta pahasti epäilen ettei avoimuus ja jäsenistönkuuntelu ole lisääntynyt järjestön johdossa yhtään.Riskit jotka ovat rotujemme uhkana eivät ole kadonneet mihinkään,kapeat jalostuspohjat vaativat kasvattajilta avoimuutta niissä tapauksissa kun esille tulee jotain epämielyttävää,tällainen toiminta vaatii että esikuva tulee niiltä jotka toimivat johdossa,kenraali enrothia lainatakseni suomalaista tulee johtaa edestä.Nykyisessä yhteiskunnassa on tärkeää myös vaikuttaa harrastuksensa puolesta sillä on vaikutusta kannattaa ottaa mallia luononsuojelu liikkeestä kuinka tulee toimia tässä ajassa.Sen sijaan että järjestö olisi ollut aktiivinen ulospäin on se yhä enempi kääntynhyt sisään päin .miksi oleelista on uusia säänöistä kohtaa kuinka erottaa jäseniä Eikö oleelisimpaa olisi pohtia jäsenkunnan laajentamista ja toimia niin että yhä useanpi voisi tuntea järjestön omakseen

[Haapajärvi]

Avoimuus!!! Minulta kun puuttuu vielä nuo tohtorin paperit ja hivelevän käytöksen kurssikin on kesken. Kertokaa, hyvät veljet ja siskot, miten avoimuutta voidaan ja pitää lisätä?? Minulla on kuva että ainut mahdollisuus on tuoda niin jaostojen kuin hallituksen esityslistat ennen kokousta jäsenistön nähtäville info sivuille ja kokouksen jälkeen hyväksytyt pöytäkirjat. Jaostojen kokoukset ON pidettävä AINA ennen hallituksen kokousta. Näin toimien, kaikki, joilla on "huolia" voivat oman alueensa edustajan kautta kertoa mitä pitäisi asian tiimoilta tehdä. Kun esityslista on ollut julkinen, ei varsinaisessa kokouksessa voi kukaan tehdä enää sitä kuuluisaa "junttausta" omien ryhmien eteen, vaan päätökset tehdään esitysten pohjalta. Kohdassa, muut asiat, voi purkaa patoutumiaan, mutta niistä ei tehdä päätöstä. Toistan, MITÄ MUUTA voidaan tehdä tämän kuuluisan avoimuuden eteen?

[sumu]

Avoimuus!!! Minulta kun puuttuu vielä nuo tohtorin paperit ja hivelevän käytöksen kurssikin on kesken. Kertokaa, hyvät veljet ja siskot, miten avoimuutta voidaan ja pitää lisätä?? Minulla on kuva että ainut mahdollisuus on tuoda niin jaostojen kuin hallituksen esityslistat ennen kokousta jäsenistön nähtäville info sivuille ja kokouksen jälkeen hyväksytyt pöytäkirjat. Jaostojen kokoukset ON pidettävä AINA ennen hallituksen kokousta. Näin toimien, kaikki, joilla on "huolia" voivat oman alueensa edustajan kautta kertoa mitä pitäisi asian tiimoilta tehdä. Kun esityslista on ollut julkinen, ei varsinaisessa kokouksessa voi kukaan tehdä enää sitä kuuluisaa "junttausta" omien ryhmien eteen, vaan päätökset tehdään esitysten pohjalta. Kohdassa, muut asiat, voi purkaa patoutumiaan, mutta niistä ei tehdä päätöstä. Toistan, MITÄ MUUTA voidaan tehdä tämän kuuluisan avoimuuden eteen?

Avoimuutta lisätään keskustelulla,perusteluilla minkä takia ollaan jotain muutosta tekemässä oli sitten muutos säänöissä tai jalostusryhmän jäsenissä.Näin kuuluu toimia kansalaisjärjestössä joka toimii demokraattisesti,nyt ollaan luomassa hallinto mallia joka toimii yrityselämässä joka pelaa omalla tavallaan.Se että ollaan erimielisiä on luonnolinen tilanne,silloin väitellään ,perustellaan näkökannat ja tarvittaessa äänestetään.Mikä tässä on vaikeaa.Nyt hallitus pyrkii keskittämään vallan mahdollisiman pieneen piiriin jossa asiat keskitetään muutamille henkilöille jotka valitsevat mieluisat kumppanit itse päätöksen tekoon Tältä hallituksen viesti näyttää ulos päin jos tarkoitus on jokin muu niin sitä olisi syytä pyrkiä avaamaan myös rivijäsenille.

[NoVoeHelevetti]

Avoimuus on aikalailla vieras käsite kaiken kaikkiaan SPJ:lle, joitain harvoja henkilöitä lukuunottamatta. Tämän avoimuuden suhteen ei kannata muuta tehdä kuin äänestää jaloillaan ja suullaan. Kun mielipiteitä ei haluta kuulla, niin niitä ei kannata kertoakaan. Omien mielipiteiden kertominen on kapinahenkeä joista laitetaan vähintään jalkapuuhun jos mahdollista. (Harmi kun nykysuomessa ei oikein onnistu, nyt ei saada omat mielipiteet omaavia ruotuun toisin kuin suuressa ja mahtavassa...) Ja jäsenmaksuakaan ei kannata välttämättä maksaa, niin ei tartte miettiä hallituksellakaan miten potkia vänkääjä pihalle. Mutta eiku vaan!

[Timo Kettunen]

Mistä suunniteltu organisaatiomuutos kumpuaa ja ketä se palvelee?

Hallituksen kärsimä tappio jäsenaloitteen epi-luvun julkistamisesta, mitä Suomenpystykorvajaosto ja jalostusryhmä kannattivat, johti hallituksen toimenpiteisiin ja toimksiantoihin, joilla jaostoa ja jalostusryhmää lähdettiin pistämään ”ruotuun”. Hallitus koki kärsineensä arvovaltatappion, kun yleinen kokous äänesti sen tahtotilaa vastaan ja vielä jaostokin ja jalostusryhmä tohtivat olla erimieltä hallituksen kanssa. Sitten hallitus on tietoisesti tai ymmärtämättömyyttään lähtenyt rajoittamaan jaoston ja jalostusryhmän toimintamahdollisuuksia ja erottanut lähes koko silloisen jalostusryhmän. Hallituksen piiristä on valittu jaoston puheenjohtaja valvomaan jaoston toimintaa ja antamaan sille vain sellaisia toimeksiantoja mitä hallitus viisaaksi näkee. Yhteistyö puheenjohtajan ja jaoston ja jalostusryhmän välillä ei ole sujunut ja toiminta on halvaantunut.

Tarvitsemmeko me Suomenpystykorvan harrastajat ja yhdistyksen jäsenet suunniteltua organisaatiomuutosta?
Emme tarvitse.
Sitä tarvitsevat hallituksen työvaliokunta ja heidän luottomiehensä hallituksessa ja yhdistyksessä.
Suomenpystykorvan, Karjalankarhukoiran ja Pohjanpystykorvan kannalta kun katsoo asiaa niin kukin rotu haluaa tehdä itse harrastamaansa rotua koskevat päätökset. Sen seurauksena on, että kunkin rodun jaostot tulee säilyttää ja jaostoilla tulisi olla jo yhdistyksen säännöissä määritetty itsehallinto. Yhdistyksen hallitus vastaisi lähinnä yhdistyksen taloudesta, suhdetoiminnasta sidosryhmiin päin ja toimeenpanisi yleisen kokouksen päätökset.

Puheenjohtajaehdokkailta olisi tärkeä saada vastaus kannattavatko he vai eivät hallituksen organisaatiomuutosta vai jaostojen itsenäisempää asemaa. Se antaisi yhdistyksen jäsenille konkretiaa muodostaa mielipiteensä miten puheenjohtajavaalissa äänestävät.

[virve]

Ymmärsinkö väärin puheenjohtajan kirjoituksen, kun ymmärsin, että organisaattiomuutos johtui taloudellisista syistä.
Ymmärsin myös, että muut vastaavat järjestöt tulee pienemmällä organisaattiolla toimeen, kuin SPJ. Miten ne muut tulee toimeen pienemmällä organisaattiolla?
Kuinka moni organisaation jäsen tuo järjestöön sen rahan takaisin, mitä heille joudutaan maksamaa. Eli saako jäsenistö isommasta/vanhanmallisesta organisaattiosta vastinetta rahoilleen.
Virkamieskunnan lisääminen ei ymmärtääkseni ole muuallakaan kovasti lisännyt suorittajaportaan tehokkuutta. Onko SPJ jotenkin erillainen yhteisö.

EPI lukuvun julkisuus on toivottavasti tullut pysyväksi, enkä kovasti usko sen enää vaikuttavan organisaattion päätöksen tekoon. Vai näkeekö joku vielä mahdolliseksi palata aikaan ennen EPI luvun julkistamista.
Voisiko joku nimetä ne hallituksen tai jaostojen jäsenet jotka eivät ole päässeet yli siittä, että EPI luvusta tuli julkinen.
Toivottavasti SPJ:tä ei johda ihmiset jotka olisivat niin pikkusieluisia.

Nyt järjestöllä menee kaikki voimavarat riitelyyn ja siihen menee myös ilmeisesti kaikki rahat.
Nykyinen tietotekniikka on myös vähentänyt paljon tarvetta selvään käsityöhön. Että jopa siihen kirjaamiseen ei tarvita samaa määrää ihmisiä.
Varmasti olisi vielä paljon mahdollista vähentää kaksinkertaista työtä tietotekniikan myötä. Mutta tähän järjestöön ei vielä ole saatu edes koirille nettiseurantaa kokeisiin. Joka sentään on jo sekä SHHJ:llä kuin ajokoirajärjestöllä. Onko pystykorvat jotenkin huonompia koiria, kun niitä ei voi seurata livenä.

Jos järjestölle jää ylimääräistä rahaa niin sen voisi mielummin käyttää kokeiden ja muun toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen, kuin johtoportaan matka- hotelli- ja ruokakuluihin.

Miten olisi jos lakattaisiin maksamasta hallitukselle ja jaostoille matkakulut ja yöpymiskulut ja katsottaisi kuinka moni lähtee mukaan vain harrastuksen vuoksi. Saattaisi ehdokkaat olla kiven takana. Kunniaa varmasti saisivat (tai ei )
Tuo yllä ei nyt ihan tosissaan kirjoitettu

Terveisin Virve

[peija04]

On hyvä muistaa, että SPJ on kolmen eri rodun rotujärjestö.
On myös hyvä muistaa, että se on joskus ollut kuuden eri rodun rotujärjestö.
On historiallisista syistä tarpeellista ymmärtää, että tällä menolla, jossa järjestön nykyinen hallitus organisaatiomuutoskikkailuillaan yrittää ”tasapäistää” eri rotujen harrastajat, on todennäköistä, että SPJ:tä ei ole kohta olemassakaan.

Se, että SPJ:ssä on kolme rotua, ei ole haitta. Se on rikkaus, jota tulee vaalia. Se tuo sisältöä, se tuo erilaisuutta, se tuo positiivista ”pakkoa” ymmärtää ja hyväksyä erilaisuutta. Se tuo ja luo mahdollisuuden oppia tuntemaan ja kunnioittamaan toista rotua harrastavia ihmisiä. Se tuo ja luo mahdollisuuden kotimaisille roduille, joksi myös Pohjanpystykorvan tällä hetkellä luen, saavuttaa metsästyspystykorvarintamalla se asema, joka niille niiden kotimaassa kuuluu.
'
SPJ:n tehtävänä, tärkeimpänä tehtävänä, on saada metsästyspystykorvaharrastajakunnassa aikaan tahtotila ja ymmärrys siitä, että yhdessä töitä tekemällä on mahdollisuus saavuttaa yhteisesti asetetut ja yhdessä halutut tavoitteet. Tavoitteet, joilla suomalainen suomalaisilla roduilla tapahtuva metsästyspystykorvaharrastus on saavuttanut tason ja aseman, joka kestää vertailun kaikilla mittareilla mitattuna kaikissa käytännön metsästyksessä tarvittavilla ja tavoiteltavilla ominaisuuksilla.

[äreenkennel]

Muistin virkistämiseksi omia vähäisiä kokemuksia liittyen järjestön hallintoon ja hallintaan.
SPJ on erinomainen rotujärjestö monessakin mielessä. Tässä pari mainittavaa asiaa, ei tyhjentävästi, mutta yksinkertaistettuna.
1) Kolme rotua, jotka kaikki on todellakin järjestön etu. Kaksi kotimaista rotua ja yksi "melkein". Niillä on erityisarvo esim. yhteistyössä kennelliiton kanssa. Ne ovat kaikenkaikkiaan todella terveitä rotuja.
2) Järjestö on riittävän suuri ja koko ajan kehittynyt, mm jäsenmäärä on kasvanut jo pitkään
3) Järjestön talous on todellakin kunnossa. Sepon aikana se aloitettiin, Antti vaali sitä puolta loistavasti ja ei se senkään jälkeen ole todellakaan huonontunut vaan päinvastoin.

Sitten pitää muistaa, että tämä toiminta on harrastusta ja tapahtuu harrastuspohjalta. Siihen ei käy poliittisit eikä liikemaailman toimintamallit, toki niitä tulee soveltaa, mutta harrastus harrastuksena.

Ja itse hallitus puheenjohtajansa johdolla edustaa koko järjestöä, huolehtii sääntöjen vaatimat asiat koko järjestön osalta, pitää narut käsissä ja luotsaa laivaa tulevaisuuteen.

Oma mielipiteeni on, että jaostojen ja niiden alainen toiminta tulisi pitää arvossaan. Ja sitä kautta kentälle ja valtakunnallisesti, näkymään ja kuulumaan ja ennenkaikkea kuuntelemaan. On hyvä muistaa, että tässä "jalkatyössä" kentällä on erittäin hyvä, että sieillä on intohimoisiakin tietyn rotumme edustajia etunenässä. Se on järjestölle parasta "peeärrää", kunhan he muistavat samalla olevansa SPJ:n edustajia. Ja tällaiseen pitäisi hallituksen ja puheenjohtajan pystyä luottamaan. Sitä kautta myös hallitus ja puheenjohtaja saavat parasta palautetta ja syntyy keskustelua ja asioita, mitä pitää lähteä viemään yhdessä eteenpäin joko hallituksen tai jonkun jaoston vetämänä. Tähän toimintaan taloudelliset satsaukset näkyvät myös tulevaisuudessa, mutta entä jos tehdään toisinpäin?

Näin kait järjestössä lienee asioita ajeteltu pääsääntöisesti nyt ja aiemminkin? SPJ järjestönä on arvostettu ja pidetty, kun sitä katsotaan ulkoapäin. Meillä on hyvä maine ja siitä kannattaa pitää kiinni.

Asioita voi olla eri mieltä ja oma mielipide pitää saada illmaista. Joskus niistä syntyy eripuraa, jopa asiat henkilöityy. Olisi hyvä pitää asiat asioina ja henkilösuhteet erillään.
Hallituksen ja ennenkaikkea puheenjohtajan tehtävä ei ole miellyttää. Siellä tulee olla yhteinen linja, jonka mukaan toimitaan (vaikka joku yksittäinen jäsen olisikin eri mieltä tietyistä asioista). Se on sitä demokratiaa ja vain niin järjestössämmekin voidaan toimia. Kun taas jaostoissa ja heidän alaisissa toimissaan henkilöt omalla innostuneisuudellaan ja tavallaan ovat kentän kanssa paljon enemmän tekemisissä, tuovat rohkeasti myös omia mielipiteitään esille ja antavat näin kukin omalla tavallaan kuvan meidän roduista ja sitä kautta järjestöstä. Tarkoitan esimerkiksi pentuneuvojia ja jalostusneuvojia, jotka monesti ovat se ensimmäinen kontaktipinta meidän järjestöön tavallisella koiramiehelle ja -naisella.

Ja puheenjohtaja on laivan kapteeni niin hyvässä kuin pahassa. Ja kaikkien toimihenkilöiden olisi hyvä muistaa pari yksinkerstaista neuvoa, on parempi olla ratkaisukeskeinen kuin ongelmakeskeinen. Järjestö tarvitsee intohimoisia pohjanpystykorvan puolesta puhujia, suomenpystykorvan parhautta ylistäviä ja karjalankarhukoiran mahtavuutta suurriistakoirana pitäviä. Puheenjohtajalla on aivan sama, mikä näistä koirista on eniten hänen mieltä lämmittävää, siinä vaiheessa kun joku puheenjohtajaehdokkaaksi alkaa, niin siitä hetkestä asti sydäntä lähellä on koko järjestö ja kaikki rodut!

Varmasti saamme hyviä ehdokkaita puheenjohtajaksi, yksikin sellainen riittää. Homma vaatii sitoutumista, se on ensimmäinen asia mitä puheenjohtajalta odotan. Yhteistyötaidot on myös erittäin tärkeä osa puheenjohtajan työtä. Ja kyllä siinä tehtävässä tarvitaan myös johtajuutta. Näiden lisäksi kun on ymmärrystä meidän järjestöstä ja roduista sekä järjestötyöstä, niin siinähän sitä jo onkin.

Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta ja tehdään parhaamme meidän rotujemme eteen tänäkin vuonna! Itse kennelliiton valtuuston jäsenenä olen käytettävissä avuksi sen mitä pystyn SPJ:n koko organisaatiolle ja järjestölle sekä tukemassa myös valituksi tulevaa puheenjohtajaa.

Risto Ylitalo

[Haapajärvi]

Kiitos Risto! Kirjoituksessasi on niitä " rakennuspalikoita " joita nyt järjestömme kipeästi kaipaa.

[enp]

... Oma mielipiteeni on, että jaostojen ja niiden alainen toiminta tulisi pitää arvossaan. Ja sitä kautta kentälle ja valtakunnallisesti, näkymään ja kuulumaan ja ennenkaikkea kuuntelemaan. On hyvä muistaa, että tässä "jalkatyössä" kentällä on erittäin hyvä, että sieillä on intohimoisiakin tietyn rotumme edustajia etunenässä. Se on järjestölle parasta "peeärrää", kunhan he muistavat samalla olevansa SPJ:n edustajia. Ja tällaiseen pitäisi hallituksen ja puheenjohtajan pystyä luottamaan. Sitä kautta myös hallitus ja puheenjohtaja saavat parasta palautetta ja syntyy keskustelua ja asioita, mitä pitää lähteä viemään yhdessä eteenpäin joko hallituksen tai jonkun jaoston vetämänä. Tähän toimintaan taloudelliset satsaukset näkyvät myös tulevaisuudessa, mutta entä jos tehdään toisinpäin?...

Olen samaa mieltä rodun alaisen työn arvostuksesta mutta valitettavasti sitä ei ole itse organisaatiossa ratkaisevilla hetkillä näkynytkään. Oman kokemukseni perusteella ongelma on ja on aina ollut siinä, että vaikka jaostojen asiantuntija asema uusia henkilöitä vapaaehtoistyöhon rekrytoitaessa ja juhlapuheissa muistetaan, niin hallituksella on kuitenkin aina se omakin tahto, joka loppupeleissä ajaa asintuntija mielipiteen ohitse. Valitettavasti tähän "tahtoon" on vuosien saatossa liittynyt epämääräistä ja päivänvaloa kestämätöntäkin toimintaa. Järjestön selkänojan puuttuminen jaostojen tekemälle työlle ja vaikeista asioista päätettäessä on näkynyt yllättävinä henkilövaihdoksina, tyhjien selvitysten tekemisenä ja orgenisaatio uudistuksina.

Käsitykseni mukaan ei nykyinen epäselvyys ja osittainen toimimattomuus rotujen alaisissa toimikunnissa ole juurikaan istuvan puheenjohtajan toimista johtuvaa. Se kumpuaa vanhasta tavasta valita ja hallita rotua hoitamaan sitoutuvia henkilöitä. Itsenäisen työskentelymahdollisuuden ja jäsenten halun mukaisen valintaprosessin puuttuessa he elävät vuodesta toiseen erottamisuhan alaisina, eikä motiivia yhteisien asioiden kunnolla hoitamiseen tällä systeemillä tahdo löytyä.

[Uimonen]

Evp puheenjohtaja todentaa mainiolla kirjoituksellaan syyt omaan puheenjohtajuuskauteensa. Hra Ylitalo ei pelkästää pure sanoiksi pitkäaikaisen kokemuksensa ja laajan näkemyksensä tämän järjestön kärkipaikalla, vaan tuo väistämättä esille myös harkitsevan ja laajakatseisen persoonansa.
Pohdiskelun arvoisia ajatuksia meille kaikille spj:n jäsenille; tulevasta puheenjohtajasta tuoreimpaan rivijäseneen.
En saata välttyä ajatukselta, pari muuta viimehetken kirjoitusta huomioiden, että järjestössä on hetken kuohunnan jälkeen nousemassa sovitteleva ja yhteistoimintaa korostava yhdistyshenki.

[Timo Kettunen]

Kuultua Jalostuspäivien 2014 baari-illasta: Jos ja kun minusta tulee puheenjohtaja niin organisaatiomuutos viedään läpi ja tehdystä Suomenpystykorvan jalostusryhmän puhdistuksesta (erottamisesta) raportin Rovaniemen vuosikokoukselle antaa tukiryhmästäni Seppo Savola (yhdistyksen kunniapuheenjohtaja), sanaili Korpela kysyttäessä.
Edellinen herättää paljon kysymyksiä ja ihmetystä monille meistä jäsenistä. Eikä vähiten se missä todellinen valta on ollut ja ketkä sitä pyrkivät jatkossakin käyttämään. Omituiseen asemaan siinä tulee yhdistyksen yleisen kokouksen valitseman hallituksen rooli.
Puheenjohtajaehdokkaiden mielipiteet yhdistyksen johtamisesta eivät ole koskaan eronneet niin paljon toisistaan kuin nyt.
Asia on meidän jäsenten kannalta hyvä. On mistä valita ja mitä valita. Kumpikin ehdokas tulee pyrkimään organisaatiomuutokseen mutta toisistaan päinvastaiseen suuntaan – toinen keskittää valtaa hallitukselle (Korpela) ja toinen hajauttaa sitä ja palauttaa itsenäisille jaostoille (Lautanen).
Keskittämisestä on huonoja kokemuksia. Homma ei ole toiminut viime vuosina. Ketkä ovat eri mieltä niin perustelkoot asiansa.