POHJANPYSTYKORVAHARRASTAJIEN YHTEEN HIILEEN PUHALTAMINEN

SPJ:n yleiseen toimintaan liittyvät keskustelut käydään täällä !

Valvojat: Valvoja6, Valvoja5, Valvoja2, Valvoja4, Valvoja8, Valvoja9, Valvoja3, Valvoja7, Valvoja1

Vastaa Viestiin
jannek
Viestit: 38
Liittynyt: 29 Tammi 2013, 14:37

POHJANPYSTYKORVAHARRASTAJIEN YHTEEN HIILEEN PUHALTAMINEN

Viesti Kirjoittaja jannek » 23 Kesä 2013, 19:47

Viimeisintä Pystykorva-lehteä lukiessamme huomio kiinnittyi sekä pääkirjoitukseen että Pohjois-Suomen erämessuja käsittelevään artikkeliin.

Ensio Lehistoa viimeisimmästä Pystykorvalehdestä lainaten: ”Huolta pohjanpystykorvan jakautumista metsästys - ja näyttelylinjaisiin sekä PPK-jaoston ja jalostuksen nykytilasta, saimme kuulla yllättävän monelta taholta. Monia parannus - ja puhdistuskeinoja PPK-jaoston, jopa SPJ:nkin toimintaan kuulimme kaikenikäisiltä vierailijoiltamme sekä uhkakuvia tulevaisuudesta. Moni juttutuokio päätyikin sanoihin: Talvipäivillä Rovaniemellä tavataan. Tällaiset keskustelut olivat uutta ja ikävääkin kuultavaa kymmenenvuotisella messukokemuksellani PPK-yhteisöstä, ennen niin sopuisasta porukasta.” Pääkirjoituksessaan SPJ:n puheenjohtaja Uolevi Sirviö kertoi: "Henkilökohtaisesti saan toistuvasti kuulla valitusta, ettei kentän ääntä kuulla. Kentän ääni kuuluu luotettavasti vain vuosikokouksessa, muulloin kenttä näyttää olevan hiljaa, jäsenten taholta ei tehdä juuri mitään avauksia tai uusia esityksiä. Keskustelupalstoilta löytyy kohdentumatonta arvostelua, mutta esitystä siitä, miten asioiden tulisi olla tai minne järjestön toiminta tulisi suunnata, sitä esitystä ei löydä hakemallakaan. Kaipaan lisää ideointia myös hallituksen jäseniltä ja jaostoilta. Ideoiden ei tarvitse olla valmiiksi hiottuja, niitä voidaan arvioida tiimissä ja kehittämisen arvoisia viedä yhdessä eteenpäin. Järjestön toiminta kehittyy nykyään liikaa vain pakollisten toistuvien asioiden käsittelyyn."

Joukko pohjanpystykorvaharrastajia on omissa ja yhteisissä pohdinnoissaan todennut samoja kehityskohteita, uhkatekijöitä ja huolia kuin Ensio Lehisto artikkelissaan kirjoitti. Uolevin tietämättä, Pystykorva-lehden ollessa jo painossa samainen ryhmä pohjisharrastajia on jättänyt SPJ:n hallitukselle esityksen jaostojen toimintaohjeiden päivittämiseksi sekä kaksi epäluottamuslausetta. Keskeinen viesti näissä oli: jaoston toiminnan on oltava avoimempaa ja harrastajilla on oltava mahdollisuus osallistua rodun kannalta oleellisiin keskusteluihin. Ja kolmantena kriittisenä asiana, toisen tekemän työn ja mielipiteiden kunnioittaminen tulisi olla itsestäänselvyys.

Esityksen pohjanpystykorvajaoston toimintaohjeen päivittämisestä uusine suuntaviivoineen ja epäluottamuslauseet hallitukselle jättänyt ryhmä odotti hallituksen ja/tai pohjanpystykorvajaoston tiedottavan tapahtuneesta avoimesti. Tiedottaminen niin sanotun virallisen tahon puolesta on kuitenkin asian keskeneräisyyden takia jäänyt tekemättä. Nopeasti lähestyvien Kuortaneen Pohjispäivien vuoksi ryhmä katsoo velvollisuudekseen julkistaa tämän tiedonannon. Näin Kuortaneelle saapuvilla on aikaa pureutua ja käsitellä harrastajakuntaa hiertäneitä asioita etukäteen, eikä vasta paikan päällä. Toivomme Pohjispäivien menevän yhtä sujuvasti kuin ennenkin, ilman suuria tunteenpurkauksia. Samalla toivomme myös ns. virallisen tahon tulevan ulos kaapista ja tiedottavan tilanteesta harrastajakunnalle mahdollisimman pian.

Jo muutaman vuoden ajan, ainakin rotumme kohdalla on eletty hiljaisuudessa, riviharrastajien ihmetellessä tilannetta. Meillä on toki upeat, laajalla rintamalla kiitellyt Pohjispäivät. Jaosto ja jalostustoimikunta ovat tehneet sen kohdalla kunnioitettavaa työtä ja siitä kaikki kiitos niin nykyisille kuin jo tehtävänsä muille luovuttaneille henkilöille. Uskomme, että harrastajissa olisi löytynyt jo aiemmin ja löytyy jatkossa runsaasti talkoohenkeä keventämään jaoston työtä.

Kesäpäivät syövät runsaasti voimavaroja ja on mietittävä onko kesäpäivien kolikon toinen puoli, että resursseja ei ole riittänyt siihen, että jaosto olisi voinut pitää paremmin yhteyttä harrastajiin. Vai onko kyse ollut tahtotilan puutteesta? Nyt harrastajat ovat saaneet nähtäväksi vain erottamisia, eroamisia ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä.

Uskomme vakaasti, että meillä on ollut niin aiemmin kuin nykyisinkin osaava, motivoitunut jalostustoimikunta, joka kantaa vastuunsa ja tekee parhaansa. Silti harrastajakenttään vuotaa jaostosta näkemyksiä, että eivät ole jalostustoimikuntaan tyytyväisiä. Miksi näin on? Lopputulos on, että tällä hetkellä rotumme jalostustoimikunnan toiminta on vaarannettu. Emme jaksa uskoa, että vika olisi pelkästään näin suuressa joukossa ihmisiä, jalostusryhmäläisissä. Etenkin, kun monen osalta on kuultavissa uupumista, turhautumista ja kyynistymistä. Ei harrastajia vaan hallintoa kohtaan.

Aiemmin muun muassa jalostuspäivillä käyty keskustelu on tyrehtynyt lähes tyystin. Nostimme itse hallitukselle osoitetuissa epäluottamuslauseissa esille, että Jalostuksen Tavoiteohjelman (JTO) uudistamista olisi viivytetty tahallisesti, koska harrastajina näytti siltä, ettei valmista Jalostustieteellisen Toimikunnan (JTT:n) hyväksymää luonnosta oltu viety hallituksen käsittelyyn. Toisella kertaa JTO:n eteneminen vuosikokouksen päätettäväksi näyttää päättyneen kirjoitusasussa olleisiin muotoseikkoihin. Vaikka linja onkin, että tiedotetaan silloin kun on tiedotettavaa, niin näin oleellisissa asioissa olisi syytä raottaa verhoa jo valmisteluvaiheessa. On kerrottava mitä tehdään, miksi tehdään ja miten asian kanssa edetään.

Jaostossa toimii runsaasti ihmisiä, joilla on vahva kokemus ja kyky toimia erilaisten harrastajien kanssa. Tämä on arvostettava piirre etenkin koirapiireissä, joissa tuntuu olevan tapana, että asiat muuttuvat varsin nopeasti henkilökohtaisiksi. Henkilöt, jotka kantavat vastuunsa, pystyvät hyväksymään myös muita näkemyksiä ja mielipiteitä. Ja mikä tärkeintä – he pystyvät myös käymään keskustelua niistä. Kukaan ei voine kiistää sitä tosiasiaa, että ei edes koiraharrastuksessa ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia. Jaoston toimintaa on leimannut vahvasti muutaman henkilön ajattelutapa, että vain heidän tapansa toimia olisi oikein. Tämä ajattelutapa näkyy ikävästi myös harrastajakuntaan. Ennen pitkää tämä johtaa väistämättä voimakkaaseen kritiikkiin. Meidän osaltamme nyt on tullut kritiikin antamisen aika. Emme ole ketään mustamaalaamassa emmekä selkäänpuukottamassa, emmekä häiritsemässä SPJ:n työtä. Pyrimme ajamaan pelkästään rodun etua. Tällä hetkellä pohjanpystykorva tarvitsee pohjanpystykorvaharrastajien yhteen hiileen puhaltamista.

Ymmärrämme, ettei jaosto pysty ihmetekoihin niillä resursseilla jotka sillä on käytettävissä. Harvat tapaamiskerrat eivät voi tarjota tilaisuutta sille keskustelulle, joka on tarpeen käydä. Kuten sanotaan ”ei mopolla mahdottomia”. On muistettava, ettei jaostolla ole mahdollisuutta reagoida jokaiseen risahdukseen, joka harrastajakentältä kuuluu. Eikä jaosto tai jalostustoimikunta pysty jatkossakaan miellyttämään kaikkia.

Mutta nyt toivomme, että osin kivikkoinen polku jota pitkin on kuljettu tähän saakka, päättyisi ja tulevaisuudessa arvokasta vapaaehtoistyötä rotumme eteen tekeville taattaisiin työrauha ja ”työkaverin” kunnioitus. Toivomme myös että harrastajien ääni tulisi kuulluksi ja saisimme jatkossa tietää mitä jaoston arkeen kuuluu.

esityksen pohjanpystykorvajaoston toimintaohjeen päivittämisestä ja epäluottamuslauseet SPJ:n hallitukselle jättäneen harrastajaryhmän puolesta, avointa keskustelua toivoen

Janne Kontkanen
Tomi Sieppi
Heikki Niemelin
Janne Kontkanen

Vastaa Viestiin